Sunnuntainen Torrey Pines

Jestas, että oli jännä lätkäaamu sunnuntaina! Sykkeet liikkuivat hetkittäin pilvissä ja äänikin tuli avattua. Eihän se sitten päättynyt ihan niin kuin toivoin... Mutta jos niksauttaan pään positiivisuusasentoon, voi häviön kääntää niin, että nyt seuraavastakin pelistä tulee astetta herkullisempi.

Jännän aamun jälkeen pakkasin kassiin kameran ja vettä ja lähdin ystäväni kanssa kävelylle Torrey Pinesin ulkoilualueelle. Kävelypolkuja samoillessa ja luonnon kauneutta ihaillessa alkoivat sykkeet palautua normaaliin. Luonto näytti meille vain kauneimman puolensa ja piti käärmeet ja muut ökkömönkiäiset piilossa. Orava tosin tuli tervehtimään meitä ihan viereen ja sai tämän city-tytön innostumaan. Sen verran hidas olin kuitenkin, että kameran ollessa kuvausvalmiina, juoksi orava jo edelläni portaita alas. Mutta hyvä niin, ei minulla vielä ollutkaan kuvaa oravan takapuolesta. Nyt on. Kaksikin.

Ei näillä kuvilla taideta vuoden luontokuva palkintoa vielä voittaa...

Mutta kaunistahan tuolla Torrey Pinesissa on. Paikoitellen jopa karun kaunista. Itse en päästäisi San Diegosta ketään pois ilman vierailua Torrey Pinesiin.

Rantakaktuksen metsäserkku

Liikennevalot kävelyllä 

Missä taivas ja vesi kohtaa...

Vielä tallella

Sunnuntaikävelyt ovat ehkä maailman paras keksintö...