torstai 31. joulukuuta 2015

Tasapainossa

Suomessa vaihtui jo vuosi, mutta me hitailemme jälleen kerran perässä. No, ei kai tässä mikään kiire ole, jos lupaatte jättää meillekin osamme vuodesta 2016.

Vuoden viimeinen päivä on ollut toistaiseksi hyvin tasapainoinen. Olen käynyt kymmenen kilsan juoksulenkillä ja syönyt päälle pizzaa. Olen editoinut upeita reissukuvia ja pessyt samalla pyykkiä. Olen muistellut mennyttä ja suunnitellut tulevaa. Olen ollut täynnä energiaa ja tarmoa ja toisaalta vähän väsähtänyt.

Samalla kaavalla olen elänyt koko vuoden. Olen etsinyt kultaista keskitietä ja hetkittäin sen jopa löytänyt. Jokainen päivä ei ole ollut yhtä onnea ja päivänpaistetta, mutta jälkikäteen ajateltuna vuosi on ollut aika mainio.

Monet kanssabloggaajani ovat koonneet vuodestaan katsauksen, joita on ollut kiva lukea. Minäkin kyhäsin omasta vuodestani katsauksen, mutta päätin jättää sen jonnekin mieleni sopukoihin. Täältä blogitekstien joukostahan niitä muistoja sitten löytyy jos minä tai joku muu haluaa niitä kaivella.

Tässä kuitenkin kuvia muutamista mieleenpainuneista hetkistä.

Synttärihaikki

32-vuotias lapsi Disneylandissa


Ocean Beach

Vieraiden kanssa turisteleimassa

Hiuksetkin lyheni


Bro-romantiikkaa



Possu-ressu

Yksi monista haikeista

Työmatkapyöräilyä parhaimmillaan

Muuten vaan pyöräilyä



Työmuisto

Lainapapereiden allekirjoittamista

Pittsburgh

Vihreyttä etsimässä Pennsylvaniassa

Alaskan ikijää


Kisu unelmoi

Muuttoviikonloppu ja Home Depotin parkkipaikka

Iltakävelyitä ystävän kanssa

Miramar Air Show



Syksyinen road trip itärannikolla


Vieraita Suomesta. Vanha hoitolapsi oli venähtänyt melkein minua pidemmäksi.

Tulitaivas

December Nights

Vuoden loppuhuipennus

Kippis ja kiitos 2015 - Tervetuloa 2016!!!

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

1,5 Päivää Las Vegasissa - Puuhat

Puolessatoista päivässä Las Vegissa ei luonnollisestikaan kerkiä tekemään kaikkea mahdollista, mutta valitsimme tärkeimmät päältä ja jätimme suosiolla monta kivaa juttua toiseen kertaan - jos ja kun sellainen vielä tulee.

Etukäteen olin kaikkein eniten innoissani eri teemahotellien kiertämisestä. The Mirage sijaitsi sopivasti keskellä kaikkea ja kerkisimmekin piipahtamaan aika monessa minimaailmassa.

Suosikkejani olivat The Bellagio, The Cosmopolitan, Aria, New York, New York, Paris ja Venetian.

The Bellagiosta löysimme kuuluisat suihkulähteet ja kausittain vaihtuvan "puutarhan".



The Cosmopolitanin esittelinkin jo aiemmin Chandelier baarin yhteydessä. The Cosmopolitanin katolla olisi päässyt halutessaan myös luistelemaan, ainakin näin talviaikaan, mutta jätimme tällä kertaa väliin. Jotenkin drinksut ja (lasin ulkopuolinen) jää eivät tunnu sopivan yhteen.



Arian edestä löytyi toinen hieno suihkulähde "show" sekä Gallery Row, jossa pääsimme ihastelemaan mielenkiintoista taidetta ihan ilmaiseksi. Jos (suuren) suuri onni olisi lykästänyt casinolla, olisi kotiin saattanut jopa lähteä hyvin todenmukainen Cirque du Soleil -patsas.



New York, New Yorkin katolla sijaitseva vuoristorata oli juuri niin ihanan kamala kuin olin kuvitellutkin. Aluksi kivuttiin korkealle todella h-i-t-a-a-s-t-i. Alas tultiinkin sitten vauhdilla ja kovaäänisesti kiljuen. Olen ehdoton vuoristorata -fani, mikä on aika hassua ottaen huomioon, kuinka helposti voin pahoin jo ihan tavallisilla automatkoilla.


Paris -hotelli ja casino olivat kaikessa mauttomuudessaankin hienosti tehtyjä. Poutapilvinen taivas tuntui hetkittäin ihan oikealta.



Sama päti Venetian -hotelliin, jossa aika tuntui jämähtäneen ikuisesti alkuillan gondola-ajeluun.



Ulos tullessamme huomasimme kuitenkin päivän olevan jo hieman pidemmällä ja kerkisimme nauttimaan juuri sopivasti ihan oikeastakin auringonlaskusta.



Las Vegasissa kannattaisi varmasti käydä myös katsomassa show, mutta senkin jätimme tällä kertaa väliin. Eniten olisi kiinnostanut Cirque du Soleil Ka, mutta rajallisen ajan ja kalliiden lippujen vuoksi päätimme käyttää pennosemme tällä kertaa casinolla, kun kerran Vegasissa olimme. En ole luonteeltani laisinkaan peluri, mutta otin homman kokemuksen kannalta. Päätimme etukäteen budjetin ja myöskin sen, että säästämme kaikki voitot. Emme tainneet loppujen lopuksi pelata kuin puolet aikomastamme summasta, mutta eipä meille ihmeemmin voittojakaan kertynyt. Suosikkipelejäni olivat ruletti ja craps (se noppapeli). Kitty Glitter kolikkopeli sen sijaan söi minulta viisi taalaa ennen kuin kerkisin edes hep sanoa. Petollisia tuollaiset kiiltävät kissojen kuvat...


Vaikka pelailu yllättikin hauskuudellaan, oli Las Vegasin parhaista parhain kokemus ehdottomasti The Linq -hotellin High Roller, eli maailman korkein maailmanpyörä. Olimme liikkeellä heti auringonlaskun jälkeen emmekä joutuneet juurikaan odottelemaan jonoissa. Meidän kanssamme saman hytin jakoi vain kourallinen ihmisiä eikä parhaista näkymäpaikoista tarvinnut käydä minkäänlaista kyynärpäätaistoa. Täysi kierros kesti noin puolituntia, mikä tuntui juuri sopivalta. Suosittelen kuitenkin käymään vessassa ennen pyörän kyytiin nousemista.





Korkealta katsottuna Las Vegasin valomeri oli mykistävä ja myöskin mykistävän rajallinen. Valojen vaihtuminen loputtomaan pimeyteen ei johtunut horisontista vaan kaupungin laidasta. Kaupunki sijaitsee keskellä aavikkoa, omana "pienenä" keitaanaan.


Näiden puuhien lisäksi olisi ollut kivat nähdä show, shoppailla lukuisissa kaupoissa ja outletissa, piipahtaa parissa museossa ja kaikissa muissakin hotelleissa, huvitella Circus Circuksen huvipuistossa ja syödä vaikka kuinka monessa ravintolassa. Mutta hauskaa meillä oli näinkin ja aivan riittävästi puuhaa siihen nähden, että pari tuntia piti jossain välissä nukkuakin.

Kyllä Las Vegas on ehdottomasti käyntinsä ansainnut, vaikkei suosikkilistani kärkeen ehkä kohonnutkaan. Emmeköhän me sinne vielä toistamiseenkin kerkiä, ennen kuin tiemme johtaa pois San Diegosta. Sinne jäi kuitenkin aika monta juttua, jotka haluaisin vielä nähdä ja kokea.