Tuesday, March 31, 2015

Tervehtynyt tohelo

Reilut kaksi viikkoa sitten Possu satutti itsensä jollain mystisellä tavalla. Meille ei koskaan selvinnyt, missä onnettomuus tapahtui, mutta epäilimme  possun joko hypänneen tai pudonneen lattialla pystyssä lojuneen kehyslasin päälle.

Onnettomuuden jälkeen Possu sai jalkaansa tikit ja kipsin tapaisen sidoksen. Jalan nuoleminen estettiin kaikkien eläinten inhokilla: lampunvarjostinta muistuttavalla kauluksella.

Sidoksen oli tarkoitus olla jalassa viisi päivää ja se piti tietenkin pitää mahdollisimman puhtaana ja täysin kuivana. Kolmantena päivänä kävi kuitenkin niin, että Possu-ressun vatsa sekosi antibioteista ja kauluksen kömpelöittämä kissa astui koko pienen kissan innolla löysään ulosteläjään. Kaikeksi onneksi tämä tapahtui aamulla, kun olimme vielä kotona, eikä katastrofi levinnyt kylpyhuonetta pidemmälle. Phill kiikutti puhdistetun, mutta märän Possun lääkäriin, joka totesi, että jalan parantuminen näytti olevan hyvässä vauhdissa eikä uutta sidosta tarvitsisi enää laittaa tikkien suojaksi. Käynnille  tuli hintaa pyöreät nolla taalaa. Samaan syssyyn lääkäri kehotti tuomaan Possun tarkistettavaksi jo aiottua aiemmin, sillä jos jalan paraneminen jatkuisi samaa tahtia, voitaisiin tikit poistaa jo ennen kahden viikon merkkipaalua.


Näin tehtiin ja tikit poistettiin viikko sitten tiistaina. Samana iltana uusi onnettomuus oli kuitenkin jo lähellä, kun Possu liukastui keittiön tasolla seikkaillessaan ja putosi suoraan takapuoli edellä vesikulhoonsa. Tästä selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä ja läpimärällä kissalla. 

Tikkien mukana poistui myös kaulus eikä Possua ole pidätellyt sen jälkeen mikään. Reilun viikon mittaisia energiapatoumia on purettu volteilla, sprinteillä ja yhä korkeammilla loikilla. Ihan pari kertaa olen saattanut jopa ikävöidä kauluksen mukanaan tuomaa rauhallisuutta. Kisun ilmeistä päätelleen en ole yksin salaisten huokailujeni kanssa. Tällä punaisella salamalla riittää nyt vauhtia vaikka pienen kylän tarpeisiin. Uusi lempparipaikkakin löytyi eilen:


Possulla on siis kaikki (toistaiseksi) hyvin. Nyt vain toivotaan, että noista kirjoista tarttuu edes hitusen järkeä päähän. Toivossa on hyvä elää...

Sunday, March 29, 2015

Viisi sanaa viikonlopusta

Jälleennäkemiset

Viikonloppuun mahtui kahdet treffit ihmisten kanssa, joita en ole nähnyt aikoihin. Toisessa tapauksessa kyse oli seitsemästä (?) vuodesta, toisessa kolmesta kuukaudesta. Vuodet maailmalla ovat opettaneet sen, että hyvästien ei tarvitse olla lopullisia. Koskaan ei tiedä, missä ja milloin taas tavataan.

Downtown

Hengailimme lauantaina pitkästä aikaa downtownissa ja leikittelimme ajatuksella siellä asumisesta. Pacific Beach ja downtown ovat molemmat vilkkaita alueita, mutta tunnelmaltaan aivan erilaisia. Kummassakin on puolensa...




Rehellisyys

Kaupungilla hengaillessamme piipahdimme jonkin ihmeellisen päähänpiston saattelemana urheilubaariin, jossa saimme vielä kummallisemman päähänpiston pelata Jurassic Park -peliä. Pelailun tiimellyksessä unohdimme baariin paperikassin, josta löytyi Bodyshopin voide sekä $40 arvoinen Teavana:n lahjakortti. Joku ystävällinen kanssaihminen oli kuitenkin vienyt kassin baarimikolle sisältöineen päivineen. Kiitos ihana!



Kisu

Kisu, joka tietää mitä tahtoo ja missä ja milloin tahtoo, on tahtonut tänä viikonloppuna extrapaljon rakkautta ja huomiota. Kisu on nykyään niin aikuinen ja rauhallinen. Hassua ajatella, että vielä vuosi sitten tämä rauhallisuuden mallikappale oli aivan täysin murrosikäinen asennepakkaus.



Tavoitteet

Olemme pohtineet tänä viikonloppuna elämää ja asettaneet itsellemme tavoitteita. Mitä haluan nyt? Entä vuoden kuluttua? Mitä pitäisi ihan oikeasti tehdä, jotta tavoitteet eivät jäisi vain sananhelinäksi? Liian usein tulee valitettua samoista asioista, joille voisi ihan oikeasti tehdäkin jotain. Jo pelkästään tavoitteiden ääneen sanominen auttaa, sillä nyt voimme ainakin potkia toisiamme persuksille (sillain hellästi ja sievästi) sekä kannustaa pysymään ruodussa ja ryhtymään sanoista tekoihin.

Näillä mennään kohti uutta viikkoa. Toivottavasti hyvää sellaista.

Saturday, March 28, 2015

San Diegon suklaat

Aion tunnustaa nyt jotain, mitä yksikään ulkosuomalainen ei ole tainnut päästää vielä suustaan: Minulla ei ole ikävä Fazerin suklaata. Kyllä minä siitä pidän ja syön hyvällä ruokahalulla, kun sitä on tarjolla. Mutta hei, maailma on hyvää suklaata pullollaan.

Uusin suosikkini on paikallinen Chuao -suklaa. Chuao suklaita ei löydy ihan joka kaupasta ja hintakin on sen verran korkea ettei siitä ole päivittäiseksi herkuksi, mutta vitsit että se on hyvää. Chuao on erikoistunut mielikuvituksen rajat ylittäviin makuyhdistelmiin. Suosikkejani ovat firecracker "paukkusuklaa", sopivan mausteinen spicy maya sekä sipsin muruja sisältävä perunalastusuklaa.



Olisin ottanut Del Marissa sijaitsevasta suklaakaupasta enemmänkin kuvia, mutta kuvaaminen ei ollut kuulemma sallittua. No höh. En kyllä ymmärrä miksi, mutta kauppa oli sen verran minikokoinen, etten kehdannut uhmata kieltoa. Suosittelen kuitenkin maistamaan, jos tulee jossain vastaan. San Diegosta näitä saa ainakin useimmista olutkaupoista (craft beer tietty) ja pienistä herkkumyymälöistä.

Ja sitten toinen tunnustus: Ei, en pidä edelleenkään Heshey:n (oksennuksen makuisesta) suklaasta, mutta makunystyräni ovat muuttuneet sen verran amerikkalaisiksi, että entinen inhokkini Reese's maapähkinävoisuklaa on minusta nykyään aika herkkua. Hmm...Mitähän seuraavaksi? Kohta taidan huomata pitäväni tästä:


Tai näistä:


Heh, tuo smoke & stout caramel bar kuulostaa itseasiassa aika herkulliselta ja uteliaisuudesta olen tainnut jo kokeilla jotain toista pekonisuklaatakin. Mutta hei, avoin mieli tuo ulottuville kahden maan herkut. Voisivat asiat kai huonomminkin olla. 

Thursday, March 26, 2015

Kuka päättää?

Juttelimme erään tuttavani kanssa nimistä. Puhe kääntyi jonkun mutkan kautta kummallisiin nimiin ja kerroin tuttavalleni, että Suomessa vanhemmat eivät voi nimetä lastaan ihan miksi huvittaa, vaan nimi pitää hyväksyttää viranomaisilla. Tuttavani kysymys, "Onko Suomi diktatuuri?", sai minut pyörittelemään silmiäni ja ärsyyntymään.

Ei, Suomi ei ole diktatuuri. Me tavalliset tallaajat valitsemme itsellemme edustajat ja saamme kyllä äänemme, ainakin jollain tasolla, kuuluviin. Mutta ihan kaikesta emme saa kuitenkaan päättää itse, mikä saattaa olla jopa ihan hyvä asia, jos sitä tarkastelee tämän vaihtoehtoisen esimerkin kautta:

Kaliforniassa kuka tahansa voi pistää vireille lakialoitteen. Lakialoitteen esittäminen maksaa $200, minkä jälkeen Attorney General Office tekee ehdotuksesta tiivistelmän ja antaa sille virallisen nimen. Kun ehdotuksella on nimi, pitää ehdottajan saada sen taakse 365 000 allekirjoitusta 180 päivän aikana. Jos kansa sanoo ehdotukselle kyllä, siirtyy ehdotus tuomioistuimeen (courts), joka päätǩtää ehdotuksen lopullisesta kohtalosta. Hieno mahdollisuus vaikuttaa ja hieno mahdollisuus kaistapäille kokeilla, kuinka pitkälle systeemi venyy.

Tällä viikolla otsikoihin on päätynyt Huntington Beachilla asustavan lakimiehen lakialoite, joka toteuduttuaan mahdollistaisi kaikkien homoseksuaalien tappamisen ampumalla heitä päähän tai millä tahansa muulla sopivalla (convinient) tavalla. Lisäksi homoseksuaalisuuden puolesta puhuminen voisi tuoda $ 1000 000 sakon tai kymmenen vuotta vankeutta sekä osavaltiosta karkoittamisen. Lakiehdotuksen syynä on tietenkin Jumalanpelko, kuinkas muutenkaan.

Järkyttävää ja raivostuttavaa, että kukaan saa tällaista edes päähänsä, saatikka että ehdotukselle annettaisiin ihan virallinen nimi ja sen puolesta alettaisiin keräämään nimiä. Kalifornian Attorney General Office selvittää parhaillaan, voisiko jostain kentien löytää porsaanreiän, jolla ehdotuksen matka saataisiin tyssättyä heti alkuunsa. Hmm... Miten olisi esimerkiksi perustuslaki tai ihmisoikeudet?

Surullista, että tästä asiasta täytyy edes keskustella. Mikään poliittinen systeemi on tuskin täydellinen ja aukoton, mutta joku raja sentään. Jos yhden tyypin oikeus lakiehdotuksen esittämiseen uhkaa koko ihmisjoukon oikeutta elää, liikutaan jo aika kaukana vapaudesta (ja järjestä). Pitää selkeästikin pistää ne kansalaisuudenhakupaperit vetämään, jotta saan oman ääneni kuuluviin. Voisin vaikka näin alkuun ehdottaa lakia, joka estää ihmisoikeuksien vastaiset lakiehdotukset.

Linkki yhteen asiaa käsittelevistä artikkeleista tässä

Kuva ei sinänsä liity tapaukeen, mutta herätti uteliaisuuteni. Kenelle mahtaa tämä auto kuulua?

Wednesday, March 25, 2015

Meriolioita

Koska lapsivieraamme mielestä eläintarhan parasta antia olivat kalat (ja ne yksisarviset), päätimme vierailla sunnuntaina Birch Aquariumissa La Jollassa.

Hello!

Birch Aquarium on osa San Diegon yliopiston (UCSD) merentutkimuslaitosta. Akvaariosta löytyi pääasiassa Kalifornian ja Kalifornian niemimaan mereneläviä, sekä joitakin hieman trooppisempienkin alueiden otuksia. Toinen puoli Akvaariosta oli omistettu kaloille, toinen valokuville ja tietoiskuille siitä, miten tästä pallosta sekä sen asukkaista voitaisiin pitää entistä parempaa huolta. Ulkoa löytyi upean maiseman lisäksi tide pool -allas, josta löytyi mm. meritähtiä ja merimakkaroita (sea cucumber), joita sai koskea kahden sormen taktiikalla.







Käymisen arvoinen paikka sekä aikuisille että lapsille! Tuli hirveä hinku päästä snorklailemaan ja päälistelemään näitä Kalifornian ihmeitä ihan livenä. Kesällä sitten...

Monday, March 23, 2015

Monkey see, monkey do

Reilut Blogit -haasteeseen osallistuessani pohdin eläintarhojen reiluutta enkä osannut tulla oikein mihinkään lopputulokseen. Kävimme lauantaina upeassa San Diegon eläintarhassa, jossa päätin hyödyntää eläinten ihastelun lisäksi mahdollisuuden tarkastella eläintarhaa reiluuden näkökulmasta ja oppia jotain uutta.

Tässä lauantaisen reissun hauskimmat ja mielenkiintoisemmat opetukset sekä muutama muuten vain söpö kuva:

Hereillä oleva koala. Yksi lempparieläimistäni, jota kutsuin pienenä kuolakarhuksi.

BearWatch 


Kalifornian muinaisia asukkaita

Vastaus kysymykseen, jota ainakin minä pohdin kuullessani, että San Diego Zoo:ssa on jääkarhuja

suomalainen arktisella kasvialueella - ihan kotonaan

Phillin karhuasusteet

Eläintarhan pääsumaksuun kuuluu myös skyfari, jolla pääsee käteväsi ilmojen halki puiston laidasta laitaan

Ei kannata...

Eikä kannata tämäkään

Kaksi marjaa tuplakylvyssä. Kaverin kanssa on kivempaa.

Sekä apina että poika nuolivat lasia... This is how you get measles...

Tällaisen kissan olemassaolosta en tiennyt mitään ennen lauantaita

Okapi puhdistaa pitkällä kielellään silmät ja korvat, hyvällä tuurilla jopa korvien taustat


Sudenpennut ja cheetah pennut saavat seurakseen koiran. Ihana kaverisysteemi!

Pikku cheetah ja isoin koira, jonka olen ikinä nähnyt. Kaikki kaverikoirat eivät kuitenkaan ole vasikan kokoisia

Edellisten lisäksi näimme myös kilpparitappelun (tai paritteluyrityksen), joka oli kaikessa hitaudessaan mykistävää katseltavaa. 

Kannatti mennä eläintarhaan! Kaikista eläimistä emme onnistuneet näkemään vilaustakaan, mikä on minusta hyvä asia ja tarkoittaa sitä, että eläimillä on mahdollisuus päästä ihmisten töllistelyä pakoon silloin kun ei huvita. Mutta arvatkaapa mikä oli nelivuotiaan mielestä parasta eläintarhassa? Kalat ja yksisarviset. Jep, jep. Olihan se aika taianomainen kokemus!

Sunday, March 22, 2015

Viikonlopun rannat

Kävimme viikonlopun aikana piipahtamassa kolmella eri rannalla vieraidemme kanssa. Kaikki rannat olivat erilaisia ja tarjosivat oman vinkkelinsä rantaelämään.

Imperial Beach

Imperial Beachilla olen käynyt vain kerran aiemmin. Lähinnä siksi, että se sijaitsee lähellä Meksikon rajaa, eli kohtuullisen kaukana meiltä katsottuna. Imperial Beachillä on pitkä laituri, josta on kiva katsella surffareita. Laiturilta voi myös kalastaa, aivan niin kuin Ocean Beachillakin.




Mission Beach

Mission Beach sijaitsee ihan tässä lähellä ja on yksi suosikkirannoistani. Mission Beach on hyvin Kaliforniamainen ranta. Pitkä hiekkaranta, joka rajautuu toisessa päässä mereen, toisessa board walkiin kauppoineen ja ravintoloineen. Rannan päästä löytyy myös vanha puinen vuoristorata ja puisto erilaisten pelien pelaamiseen.








La Jolla Cove

Trip Adviser valitsi jokin aika sitten La Jolla Cove:n USA:n kuudenneksi parhaaksi rannaksi. La Jolla Cove on hyvä aktiviteettiranta, sillä siellä voi snorklailla, sukeltaa, meloa ja ihastella merileijonia. Talviaikaan rannat täyttyvät merileijonista ja hajukin on sen mukainen. Mutta tällä kertaa saimme nauttia kauniista rannasta ilman hajuhaittoja. Rannan lisäksi Ja Jolla Villagella on tarjota vaikka ja mitä, ihan jokaiselle tallaajalle.














Itse en osaa pistää San Diegon, USA:n tai maailman rantoja minkäänlaiseen järjestykseen, sillä mukavia rantoja löytyy joka lähtöön. Riippuu siitä, missä olen ja mitä aion rannalla tehdä. Turistien suosittelen kuitenkin tsekkaavan San Diegon loman aikana ainakin La Jolla Cove:n, Mission Beachin tai Torrey Pines -rannan. Niillä pääsee alkuun ja jos aika ja kiinnostusta riittää, löytyy rantoja ainakin kymmenen lisää.