Saturday, February 15, 2014

Pacific Beachin ympäri

Muistatteko kuinka Forrest Gump juoksi kolme vuotta ja kaksi päivää? Minulle kävi tänään samalla tavalla. Siis ainakin melkein, jos käyttää oikein kovasti mielikuvitusta. Lähdin aamupäivällä viemään kirjettä parin korttelin päässä sijaitsevaan postilaatikkoon ja päädyin kävelemään tuntikausia, koko Pacific Beachin ympäri. En oikein tiedä miksi. Koska se oli kivaa? Koska sää oli täydellinen? Koska se tuntui sopivan hölmöltä ja kivalta idealta? Koska olen minä?

Innostuin napsimaan matkanvarrelta kuvia puhelimellani ja taltioin puolivahingossa (loppumatkasta jo tarkoituksella) koko retkeni puhelimen muistikortille. Joten miten olisi, lähdetäänkö kävelylle Pacific Beachin ympäri?

Ensin kävelin kukkulalle Kate Sessions Parkiin. Matkalla näin taivaalla rakkauskirjeen...


Ja myöhemmin vielä toisenkin...


Maisemat puistosta lahdelle olivat aivan yhtä kauniit kuin aina ennenkin.


Voiko näihin koskaan kyllästyä...?

Puistosta matka jatkui Berryl Streetiä pitkin kohti rantaa. Tällaisia katuja pitkin meilläpäin talsitaan:


Ja tällaisia hauskoja taloja saattaa löytyä matkanvarrelta:


Ranta löytyi ja oli sinne löytänyt muutama muukin. Ei ihmekään, sillä taivas oli kirkkaan sininen ja lämmintä melkein kolmekymmentä astetta.






Laiturin toisella puolella Pacific Beach vaihtui Mission Beachiksi.



Rantaelämään kyllästyttyäni pujahdin kujan kautta Mission Baylle



Mission Baylla kimmelsi ja häikäisi



Tässä kohtaa kenkäni alkoivat muistuttelemaan jalkojani olevansa ihan tavalliset loaferit, eivät mitkään pitkän matkan kengät. Mutta kipu oli helppo vaientaa, sillä mieli oli kevyt ja rento.

Lamont streetille saavuttuani aloin kipuamaan lahdelta takaisin kotia kohden. Grand Avenuella jouduin odottamaan hetkisen vilkkaan risteyksen valojen vaihtumista. Odotellessani mietin, kuinka monta 7 Eleveniä USA:sta mahtaa löytyä, kun niitä löytyy pelkästään meidän asuinalueeltakin ainakin kolme.


Tästä ei sitten mennytkään enää pitkään, kun olin jo kotona. Onneksi, sillä nyt oli jo nälkä.

Jos ei hymy ollut vielä entisestään tarpeeksi leveä, leveni se vielä pari senttiä löytäessäni kotiovelta "kukkia merenpohjasta" ja viettäessäni ystävänpäivän leffailtaa yhdessä ystäväni kanssa. Niinpä niin, joku kutsuu sitä Valentine's Dayksi, toinen ystävänpäiväksi ja kolmas perjantaiksi... Minulle se taisi olla kaikkea yhtäaikaa.

Kiitos lenkkiseurasta!

No comments:

Post a Comment