karkkivuoret

Vietimme Halloween iltaa lapsellisten ystäviemme luona. Lapset kävivät illan aikana tietenkin tuotteliaalla trick or treat -kierroksella. Karkkivuori oli valtava. Ennen kuin lapset pääsivät karkkiensa kimppuun, joutuivat namut meidän aikuisten syyniin. Erottelimme karkkien joukosta epäilyttävän näköiset herkut ja tietenkin ne erikoisemmat namut, jotka halusimme itsellemme (evil!).

Esikarsinnankin jälkeen karkkeja oli jäljellä jättiläismäinen kasa, josta lapset saivat valita itselleen muutaman herkun. Loput menivät kaappiin piiloon. Perheen isä aikoi viedä osan karkeista töihin, osa karkeista päätyy pikkuhiljaa lasten ja vanhempien syötäväksi ja loput ties minne. Meidänkin kaapista löytyy vieläkin viimevuotisia suklaita, joiden parasta ennen -päivä umpeutui jo syyskuussa. Tänä vuonna ostimme vain yhden pussin KitKat -karkkeja, joita emme tietenkään jaelleet parempiin suihin, sillä pysyttelimme koko illan (taktisesti) poissa kotoa. Saapa nähdä milloin, jos koskaan, saamme ne syötyä.

Halloweenin karkkimyynti on valtavaa, samaten hukkaan menevien karkkien määrä. Halloweenin juhlinta paisuu ja pitkittyy joka vuosi, minkä seurauksena ylijäämäkarkit vievät aivan liikaa kaappi- ja vyötärötilaa.

Karkkiongelmaan on kuitenkin ainakin yksi hyvä ratkaisu: Jotkut hammaslääkärit ostavat karkit käsistä pois ($1/1lb) ja lahjoittavat ne eteenpäin USA:ta palveleville sotilasjoukoille. Hammaslääkäreiden lisäksi kuka tahansa voi auttaa ja ottaa osaa Operation Gratitude - ohjelmaan. Loistava idea!

Tämä vinkkinä kaikille niille, joiden kurpitsapussukat täyttyivät viime viikolla nameista, mutta karkkihammasta ei enää kolota (tai kolottaa liikaa). Kuvassa minun ja Kisun uusi suosikki-snack: merilevä. Voittaa sipsit mennentullen!