Opettaja on niitä harvoja ammatteja, joissa aikuisetkin saavat itselleen jokavuotisen (tai meidän koulussa puolivuotisen) luokkakuvan. Mutta mitä iloa niistä on, kun paketista ei löydy tarrakuvia eikä kukaan ymmärrä mistä puhun, kun kysyn "Tehdäänkö vaihtarit"?
Voisihan nämä tietenkin kehystää ja pistää seinälle. Havainnollistava esimerkki siitä kuinka paljon työ (ja elämä) muuttavat minua puolivuosittain. Ei vielä toistaiseksi kovinkaan paljoa, sanon minä.
Mitä, eikö täällä tunneta tarrakuvia? O.o kaikki ilo on viety luokkakuvista! :D mä vaihtaisin heti, eiku ainiin ei insinooreista oteta luokkakuvia enää, boring. :D
VastaaPoistaEi ole tarrakuvia eikä kaverikuvia... :( Kyllä insinööreistäkin pitäisi ottaa luokkakuvat! Voitaisiin sitten vaihdella yli ammattikuntien.
PoistaEn ollut ajatellutkaan tuota luokkakuva etua opettajan ammatissa....:) Kivat kuvat sinulla - ja joskus tuntuu, etta nyt 'isona ja aikuisena' sita itsekin onnistuisi paremmin luokkakuvissa - harmi kun ei niita tehda nyt uusiksi :) (= toinen insinoori).
VastaaPoistaHeh, se kuuluisa toinen mahdollisuus :). Teidän pitää aloittaa kampanja, että insinööritkin saisivat luokkakuvat.
Poista