Wednesday, January 8, 2014

Taaperoteknologiaa

Phillin äiti on ammatiltaan yläkoulun tiedeopettaja (middle school science teacher). Jaamme intohimon koulutukseen, opettamiseen ja oppimiseen ja saatamme välillä viettää tunteja töistä puhuen. Välillä hän myöskin säästää minulle mielenkiintoisia lehtiartikkeleita. (Sama juttu oman äitini kanssa!)

Viimeksi New Jerseyssa käydessämme löytyi lipaston päältä odottamasta 22.12.2013 julkaistu The Sunday Star-Ledger -lehdessä julkaistu Dan Thomassonin kirjoitus lapsista ja teknologiasta.Vierailumme oli tällä kertaa niin nopea, että kerkisin lukemaan artikkelin ajatuksella vasta tänä aamuna. Oikeastan se vaati parikin lukukertaa enkä ole vieläkään ihan varma, mitä mieltä olen. Ehkäpä omat ajatukseni jäsentyvät tätä kirjoittaessani.

Mielipidekirjoituksen ydin löytyi jo otsikosta " Are We Creating Geeks a Little Too Early in Life?". CTA Digital on tuonut markkinoille potan, jossa on sisäänrakennettu tabletti ja Mattel tarjoaa tabletilla varustettuja bouncy seats (hyppyistuimia, miksi niitä kutsutaan?). Tuntuu yliampuvalta. Eikö ihan tavallinen pottakirja ja hyppimisen ilo riittäisi - ovathan ne riittäneet tähänkin asti?

Maailma muuttuu ja teknologia on yhä kasvavissa määrin osa jokaisen ihmisen elämää - ihan niitä arkisimpiakin juttuja. Siksi argumentti "ovathan ne riittäneet tähänkin asti" on aika heikolla perustalla. Mutta tarvitseeko teknologian olla osa ihan kaikkea ja jo heti syntymästä saakka? Lapset oppivat taatusti käyttämään erilaisia vempaimia, vaikka potalla käynti jätettäisiinkin teknologiavapaaksi vyöhykkeeksi.

Teknologian vallatessa maailmaa minua hirvittää, että olemme siitä jo liian riippuvaisia. Teknologia muokkaa ihmisten perustaitoja, joista osa vahvistuu ja osa heikkenee. Miten meille käy, jos teknologia pettää? Miten saisimme varmistettua, että tietyt taidot (esim. päässälasku) säilyisivät aktiivisina, vaikka koneet tekevätkin sen useimmiten puolestamme? Vai pitäisikö meidän vain heittäytyä mukaan - antaa teknologian viedä? Missä menee se kultainen keskitie?

Jos (ja kun) heittäydymme teknologian matkaan, on meidän tehtävä kiiresti jotain perässä laahaavalle mediakasvatukselle. Miksi ei ymmärretä, että teknologian ja erilaisten medioiden lisääntynyt vaikutusvalta vaatii kehittyneempää ja järjestelmällisempää mediakasvatusta ja sujuvampaa medialukutaitoa?  Lapset käyttävät teknologisia laitteita välillä aikuisia sujuvammin, mutta tekniset taidot ja medialukutaito ovat kaksi eri asiaa. Teknologian hyödyn maksimoiseksi ja haittojen minimoimiseksi olisi jokaiselle lapselle taattava mahdollisuus laadukkaaseen mediakasvatukseen. Jos media ja teknologia ovat iso osa pientenkin lasten elämää, pitäisi mediakasvatuksen olla osa opetussuunnitelmaa ja paljon nykyistä suurempi osa opettajien ja kasvattajien koulutusta.

Teknologia ja media ovat ottaneet huimia harppauksia elinaikanani. Olen aika keskiverto kolmekymppinen teknologian käyttäjä. Tervehdin ilolla uusia keksintöjä ja vanhojen laitteiden kehittymistä, mutta en yleensä ryntää ensimmäisenä kauppaan haalimaan uusia vempaimia itselleni. Perussäädöt ja käytön opin helposti, mutta teknologiset tietoni ja taitoni ovat hyvin pinnallisia. Katselen usein ihaillen, kuinka sujuvasti ja vaivattomasti ystävieni lapset ottavat uusia laitteita haltuunsa. Se on mielestäni tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin se, että aikuiset pysyvät perässä ja valvovat lasten median käyttöä sekä opettavat lapsille medialukutaitoa. Ja jos oikein idealistiseksi heittäydyn, toivon, että kaikilla ihmisillä olisi elämässään myös media- ja teknologiavapaita vyöhykkeitä. Tunteet, läheisyys ja oikea kosketus ovat kuitenkin sitä ihmisyyden ydintä, jota ei voi teknologialla korvata.




4 comments:

  1. Mielenkiintoista pohdintaa! Itsellä on hyvin samankaltaisia ajatuksia, myöskin. Olisi hankalaa kuvitella elämää ilman teknologiaa, mutta mitä, jos sellainen tilanne tosiaan tulisi eteen? Luotan ihan liikaa siihen, että navigaattori opastaa perille, ja Google kertoo vastauksen kaikkeen. Millainen tuo riippuvuussuhde on sitten kasvavalla sukupolvella? Meikäläiset on sentään oppineet potalle ilman iPad-alustaa!

    Meidän neiti on nyt puolitoistavuotias. Kiinnostus kaikenlaisiin härpäkkeisiin olisi kova, mutta ollaan kyllä yritetty pitää esim. tablettipelailu aika minimissä. Kirjat ja "oikeat" lelut ovat onneksi lapsen mielestä todella mielenkiintoisia nekin. Ainakin vielä. Miehen siskolla taas on 3- ja 5-vuotiaat tytöt, jotka molemmat _tarvitsevat_ oman iPadin. Monesti kylään mennessä varsinkaan vanhempi tytöistä ei edes huomaa, että vieraita asteli ovesta sisään.

    Tässä(kin) asiassa pitää varmaan vain löytää se kultainen keskitie, ja kuten totesit, vanhemmilla on vastuu opettaa lapselle, miten teknologiaa käytetään oikein. Kuinka paljon, ja missä tilanteissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meidänkin hyvien ystävien lapsilla on molemmilla autossa tabletit/dvd-soittimet ja sen lisäksi omat iPadit + vanhempien puhelimessa lapsille pelejä ja appseja. Onhan se toisaalta kätevää meillä kyläillessä, kun ei meillä ole juurikaan leluja eikä leikkikavereita. Lapset viihtyvät...mutta ei se ole samanlaista yhdessä oloa kuin joskus muinoin. Kultainen keskitie, käytöstavat ja toisten huomioon ottaminen... Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta siltikin niin kovin tärkeää.

      Delete
  2. Taytyy kommentoida englanniksi, kun en osaa asiaani suomeksi sanoa :)

    Technology is becoming such an integral part of our lives that most kids really don't even know the time without buzzing and beeping around them. The environment where children grow changes the way how they see the world, how they learn and operate. If a child is always surrounded by technology, he/she will need those stimuli also when growing older. Hence we also start to see more and more tablets, computers etc in schools: kids want to learn through a touch device instead of reading a book, taking hand-written notes and highlighting. They probably don't even have patience for that kind of things anymore.

    I have mixed feelings about this development. Personally I see the intelligence developing into a different direction: when we (yes, lady, we are old ;-) ) were practicing handwriting and doing math exercises with pencil and paper, the future might belong to those who understand the intelligent and smart ways of utilizing technologies available to us.
    However, there are tons of studies about the importance of training your brain to work in a certain way when handwriting or practicing multiplication tables... if I had kids, based on what I know about human development, intelligence and brain functionality, I would not allow the technology to own my kid, rather vice versa. I strongly believe that it is good for a child to build legos, understand that it is ok if there isn't a billion stimuli going off all the time, and that handwriting is an important skill.

    Or that there is no need for a tablet during the potty training. How about a book...? :-)

    In fact I could go on and on with this one, and you probably guess that I would end up talking about lazy parenting, and how easy it is to let the child be busy with technology while parents can do their own things ... but this is a story for another day.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Couldn't agree more! Minä myös voisin jatkaa tästä aiheesta päivä tolkulla...mutta ehkä joku toinen kerta :).

      Delete