Lämpötilaeroja

Suomessa iloitaan vihdoin saapuneesta talvesta, San Diegossa talvisesta helleaallosta. Kummassakin on puolensa ja kummallekin löytyy varmasti omat fanijoukkonsa. Mielipideasioista ei saisi kiisteellä, mutta Phillin ja minun kohdalla lämpötilaeroista johtuvat "ongelmat" ovat kyllä aika surkuhupaisia.

Phill avaa ikkunan - minä suljen ikkunan. Phill pyyhkii hikeä - minä haen villapaidan. Phill vaihtaa farkut shortseihin - minä kiskon legginssit farkkujen alle. Okei, viimeinen oli liioittelua, mutta pointti tuli varmasti selväksi. Olen salaa iloinen, ettei meillä ole tässä nykyisessä kodissa ilmastointia.

Vielä kummallisemmaksi meininkimme menee yöllä, kun tottumuksemme heittävät kuperkeikkaa. Yhtäkkiä minulla on kuuma ja Phillillä kylmä. Ota meistäkin nyt sitten selvää... Asiaa ei yhtään helpota aina viileässä eteisessä sijaitseva termostaatti, joka ei ymmärrä, että makuuhuoneessa riittäisi jo. Onneksi San Diegon sää elää minun kanssani samassa rytmissä ja viilenee öisin jopa parikymmentä astetta.

Yhdestä asiasta olemme kuitenkin täysin samaa mieltä: Tämä helleaalto ei olisi voinut sattua oivempaan aikaan! Phillin sisko saapuu torstai-iltana kolmeksi ja puoleksi tehokkaaksi päiväksi kylään. Suunnitelmia on tällä hetkellä, öh, kolmeksi ja puoleksi tehokkaaksi viikoksi. Saapa nähdä, miten meidän käy... Aurinkoa, lämpöä, hyvää seuraa - kyllä nyt on taas, mitä odottaa!