Ei mistään - kaikkialta kotoisin

Ulkonäköni ja aksenttini houkuttelevat usein ventovieraita kysymään minulta, mistä olen kotoisin. "Suomesta", riittää useimmille vastaukseksi. "Oh, cool!" Ja keskustelu oli siinä. Osa tietää, missä Suomi on, ainakin noin suurinpiirtein, ja kaikkein valistuineimmat kysyvät minulta naama loistaen, satunko olemaan Helsingistä. Kun sitten kerron ärrä pärähtäen olevani Riihimäeltä, n. tunti Helsingistä pohjoiseen, saan vastaukseksi yleensä: "Oh, cool!". Ja keskustelu oli siinä.

Mutta entäs sitten, kun amerikkalaiselta kysytään, mistä hän on kotoisin? Siihen listaan tarvitaankin sitten jo maa, osavaltio ja kaupunki. Eikä sekään ihan riitä. Jos kysymys laajennetaan koskemaan perheen juuria, löytyy lähes jokaisen taustalta melkoinen sekoitus eri kansalaisuuksia ja etnisiä ryhmiä.

Otetaanpa esimerkiksi Phill: Phill on kotoisin Washingtonin kaupungista New Jerseyn osavaltiosta. Hän on 1/4 italiailainen, 1/4 ruotsalainen, 1/4 ranskalainen ja 1/4 skotlantilainen. Melkein eurooppalainen, mutta silti 100% amerikkalainen ja ehta New Jerseyn kasvatti.

Jos tuo cocktail ei vielä tee vaikutusta, niin sekoitetaanpa soppaan muutamat military-elämän tuomat sattumat: Phill on siis kotoisin New Jerseysta, juuret ovat Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Skotlannissa, hänen puhelinnumerossaan on Hawaijin suuntanumero, ajokortti ja auton rekisterikilvet ovat New Hampshiresta, kotiosoite löytyy Kaliforniasta ja vaimo on tietenkin Suomesta. Komea lista, eikö vain!

Minultakin löytyy jo kaksi kotimaata, Hawaijilainen puhelinnumero, New Hampshireen rekisteröity auto ja Kalifornian ajokortti. Ensi vuonna näihin aikoinin minun on mahdollista virallistaa kahden kotimaan statukseni ja hakea USA:n kansalaisuutta. Luultavasti sen teenkin.

Vaikka elämämme kuulostaakin sekametelisopalta, on meille kummallekin hyvin selkeää, mistä me tulemme ja keitä me olemme. Aina emme tiedä, minne me seuraavaksi menemme ja kauanko siellä pysymme, mutta sellaista tämä military-elämä on. Olemme aikuisia ja valinneet itsellemme tämän elämäntyylin. MUTTA entäs meidän (vielä täysin olemattomat) lapsemme? Ripaus tätä, hippunen tuota ja murunen tätä, tuota ja tuota. Voiko olla kotoisin kaikkialta vai käykö siinä helpommin niin, ettei olekaan lopulta mistään kotoisin?

Kuvat ovat vanhoja juhannuskuvia Hawaijilta. Juhannusta on vaikea juhlia muualla kuin Suomessa, mutta jotain kivaa voi (ja pitää) aina kehitellä. Hawaijin juhannuksiin kuului Kailuassa sijaitseva Pillbox hike aamun sarastaessa. Ei tietenkään lainkaan sama asia kuin yötön yö ja kesämökki, mutta yritys hyvä kymmenen.

P.S. Tänään satoi ainakin viisi pisaraa vettä! Sen innoittamana sain vihdoinkin lisättyä kaikkiin vanhoihin teksteihin tunnisteet (labelit). Jesh!