Meistä on tullut "tuulipuku"pariskunta (vaikkemme tuulipukuja omistakaan). Ja tiedättekö mitä, se tuntuu todella hyvältä. Voisin jopa ostaa sen tuulipuvun. Pysähdyn usein miettimään, kuinka onnekas olen. Miten satuinkin löytämään itselleni tuon oikean puoliskon kaikkien miljardien joukosta? Tapasimme paikassa, jossa kummankaan ei oikeastaan pitänyt olla juuri sillä hetkellä eikä ainakaan tavata sitä oikeaa.
Emme me tietenkään kaikissa asioissa samanlaisia ole emmekä missään nimessä yksi ja sama henkilö. Eikä tässä myöskään ole käynyt niin, että minä olisin alkanut muistuttaa Philliä tai Phill minua. Enemmänkin kyse siitä, että muistutamme toisiamme ja meillä on yhdessä kivaa. Olemme aika kova tiimi!
Tiimi aamupala
Tiimityyli
Tänään minulla on tosin tuota toista puoliskoani ikävä, sillä se otti ja lähti merille. Kyse ei ole onneksi pitkästä reissusta ja shore dutyn ihanuus alkaa näkymään jo valona tunnelin päässä. Jos oikein hyvä tuuri käy, saattaa tämä olla jo viimeinen erossaolo pitkään aikaan. Mutta sepä jää nähtäväksi... Laivastossa kun mikään muu ei ole varmaa kuin se, että mikään ei ole varmaa.
Olen huomannut samanlaista "muuntautumista" meilla! Ja meilla on kanssa aamiaispoydassa nuo samat Muumi-mukit. :)
VastaaPoistaTsemppia reissuleskeilyyn, toivon etta saat miehesi pian takaisin kotiin.
Hih, saatiin nuo muumimukit häälahjaksi. Useimmiten valitaan mukit fiiliksen mukaan, mutta jos olo on erityisen rakastava, valitaan meille nuo samisrakkausmukit :). Kiitos tsempeistä! Kyllä se sieltä tosiaan aika pian kotiutuu.
Poista