Kesäpäivä marraskuussa

Tänään on tuntunut ihan kesältä! Kuulostaa vähän hassulta - Luulisi kai, että siltä tuntuu joka päivä. Mutta kun ei tunnu. Tuntuu vain Kalifornialta, ei kesältä.

Mikä sitten teki tästä päivästä niin erilaisen?

Ehkä se oli aamuinen superkirkas auringonpaiste ja Kisu, joka päätti tuoda talutushihnansa olohuoneesta sänkyyn. Oli vissiinkin päästävä ulos aikaisia lintuja metsästämään...

Tai ehkä se oli harvinainen lukuhetki ulkona.

Tai se täydellisen kypsä makea ananas, joska Phill löysi eilen Vonsista.

Tai kaikki nämä yhdessä.

Oli tänään toki myös hieman keskimääräistä lämpimämpi päivä. Muutamana yönä on ollut jo oikeasti niin "kylmä", että olen kääntänyt lämmityslaitteen hetkeksi päälle. Siltikin minua naurattaa paljasjalkaisten San Diegolaisten aamuiset toppatakit ja naapurimme dramaattinen rikki olevan lämmityslaitteen kauhistelu. "Mitenköhän me oikein selviämme yön yli...?" Onneksi toinen avulias naapuri oli valmis lainaamaan heille siirrettävän sähkölämmittimen ettevät raukkaparat ihan täysin jäätyneet.

Ei minun kannattaisi kauheasti kyllä naureskella. Aikamoinen vilukissahan minäkin olen ja muutama vuosi (tai kuukausi) Kaliforniassa voi muuttaa äänen tässäkin kellossa ihan toiseen suuntaan. Mutta niin kauan kuin Suomen ja New Hampshiren oikeat talvet pysyvät mielessä, yritän muistaa nauttia näistä väärään vuodenaikaan sijoittuvista, extra-kesäisistä päivistä.