Olin vakaasti päättänyt tehdä tänään perusteellisen suursivouksen. Mutta eihän kukaan siivoa tyhjällä mahalla. Päivä alkoi siis aamupalalla ja isolla kupilla kahvia. Ja jatkui tietokonehommilla ja hyvän musiikin fiilistelyllä, kunnes huomasin, että kello oli jo sen verran, että kuntosali olisi auki. Aamupalan syönnistä oli jo muutama tunti aikaa, joten oli täysin loogista lähteä nyt heti sinne salille ja viettää sen jälkeen vaikka koko päivä siivoillen.
Salilla vierähti reilu tunti, mutta olo oli huomattavasti energisempi kuin kotoa lähtiessä. Nyt olin viimeinkin valmis aloittamaan siivoamisen. Ensin piti kuitenkin päästä kotiin, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty. Kotimatkalla yllätti aivan kummallinen sunnuntaiaamupäivän ruuhka. Point Loman halki kulkeva Rosecrans oli aivan tukossa ja vajaan kymmenen mailin kotimatkaan vierähti yhden nopean kauppapysähdyksen kanssa tunti. Aivan hullua! Minne kaikki nämä ihmiset olivat oikein matkalla sunnanataiaamuna? Kirkosta kotiin, sunnuntailounaille ja shoppailemaan...?
Kotiin päästyäni olin tietenkin taas näkäinen ja lounaan jälkeen aivan liian kylläinen. Koska siivoaminen sujuu paljon paremmin hyvän musiikin voimalla, päätin tehdä itselleni täydellisen siivoussoittolistan ruuan laskeutumista odotellessani. Kun soittolista oli valmis, huomasin, että olisi pakko aloittaa ajelemalla nurtsi, sillä se oli TAAS alkanut rehoittaa viidakkomaisesti. Kengät jalkaan ja ovelle... missä Kisu odotti minua sen näköisenä, että joko mennään. Ei auttanut muu kuin viedä Kisu ensin ulos. Tavallaan Kisun kanssa ulkoileminen ennen nurtsin leikkaamista oli ihan järkevää, sillä Kisu syö ruohoa melkein yhden lampaan verran.
Mutta nyt olin ihan oikeasti vihdoinkin valmis aloittamaan siivoamisen. Fiilis ja musiikki olivat kohdillaan ja nurtsi ja lika saivat kyytiä. Minua ei pysäyttänyt enää mikään!... Kunnes löysin kirjahyllyn pölyjä pyyhkiessäni kauan kadoksissa olleen kasvispainotteisen kokkauslehteni. Oli pakko vilkaista ihan nopeasti, sillä huomenna pitäisi kuitenkin taas kokata jotain. Lehteä lukiessa löytyi resepti huomiselle ja tuli tietenkin myös nälkä. Onnesi tälle päivälle oli vielä tähteitä, joten illallinen valmistui nopeasti. Mutta sitten olinkin taas ihan täysi...
Näin näpsäkästi tämä päivä sitten vierähtikin jossain muka loogisilla sivupoluilla. Mutta sain minä kaiken tämän muun ohella sitten loppujen lopuksi siivottuakin. Ainakin melkein kokonaan. Yksi koneellinen pyykkiä odottaa vielä starttia. Ennen sitä oli kuitenkin ihan pakko tulla tähän sohvalle kirjoittamaan harhapoluistani blogiin. Ennen kuin unohdan. Ihan loogista, eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti