Mutta nyt olemme taas onnellisesti saman katon alla - tällä kertaa jopa hieman pidempään kuin 20 minuuttia tai kaksi päivää. Vaikka melkein koko kevään erossa oleminen sujuikin ihan mallikkaasti, on parasta siinä kuitenkin se, kun se päättyy.
torstai 1. toukokuuta 2014
Tuuli huuhtoi rantaan
Arvatkaa mitä ne Santa Ana -tuulet nyt huuhtoivat rantaan? Sukellusveneellisen verran onnea ja tärkeitä ihmisiä. Vene saapui satamaan jo eilen, mutta Phillille sattui duty-päivä ja jouduimme odottamaan toistemme näkemistä koko piiiiitkän torstain. Minulla oli vielä kaiken huipuksi tavallista myöhäisempi iltavuoro ja viimeinen lapsi viihtyi seurassani tietenkin ihan tappiin asti.
Tuntuu ihan perjantailta. Mitenköhän sitä muistaisi mennä vielä huomenna töihin...? Onneksi minulla on poikkeuksellisesti aamuvuoro ja pääsen kotiin jo neljältä. Viikonloppusuunnitelmamme ovat vielä aivan iloisesti levällään, mutta eiköhän me jotain kivaa keksitä. Ihanaa viikonloppua - tai vapun jatkoa (jos jollakulla pääsi hieman venähtämään)!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Homecomings are the best! :)
VastaaPoistaThey sure are :).
PoistaIhanaa viikonloppua myös teille kahdelle onnelliselle! :)
VastaaPoistaKiitos :)!
Poista