Sanakirjaesimerkki ja muuta rönsyilyä

Eilisen päivän ohjelmamme voisi löytyä sanakirjasta Memorial Day:n kohdalta. Sen verran perusmeiningillä mentiin: Ostoksia, ulkoilua ja hampurilaisten grillailua ystäviemme kanssa.

Aloitimme aamumme Pinterestissä puutarhaideoita ja -inspistä etsien. Olimme ravanneet koko sunnuntain patiokaluste- ja puutarhakaupoissa ja nyt oli aika päättää, mitkä kalusteet päätyisivät ostoslistallemme. Päätöksen tehtyämme hurautimme Searsiin ja huusimme hurraata kuultuamme, että saisimme valitsemamme setin samantien mukaamme - jos se vain mahtuisi autoon. Pientä tetristelyä se vaati, mutta lopulta laatikot saatiin autoon sisälle ja ovetkin kiinni.

Onnistuneen ostosretken jälkeen suuntasimme lipuin koristeltuun Point Loman tukikohtaan. Memorial Day:n syvällisempi merkitys on kaikkien niiden muistaminen, jotka ovat menettäneet henkensä maataan palvellessaan. Phill piipahti töissä hoitamassa pari paperiasiaa ja minä suuntasin puutarhakauppaan kukkaostoksille.

Loppupäivä kuluikin ulkona ystäviemme kanssa grillaillen ja kalustesettiä kooten. Illan pimennyttyä suuntasimme sisälle pelailemaan lautapelejä ja valvoimme tietenkin kesäfiiliksissämme aivan liian myöhään. Aamulla meinasi päästä itku, kun kello soi (ensimmäisen kerran) viideltä ja tajuntaani iskeytyi se sitkeästi syrjään työntämäni tosiasia, että Phill oli lähdössä taas useaksi viikoksi merille. Vaikka erossa olo sujuukin alkukankeuden jälkeen jo ihan mallikkaasti, ei hyvästeihin totu koskaan. Vietin tänään puoli päivää omenan kokoinen möhkäle kurkussani ja yritin selvitä jotenkin iltaan. Arki yllätti takavasemmalta...

Koti tuntuu hiljaiselta, mutta kyllä tästäkin selvitään. Edessä on niin paljon työkiireitä, kivoja suunnitelmia ja odotettavaa, ettei mököttämiselle jää paljoa aikaa. Kaikeksi onneksi Phill pysyy suurimman osan kesästä kuivalla maalla ja näillä näkymin elämässämme alkaa lokakuussa jälleen uusi luku. Phill sai haluamansa shore duty -paikan täältä San Diegosta, joten tiedossa on ainakin reilu kolme vuotta elämää Kaliforniassa ja mikä parasta - yhdessä ilman pitkiä erossa oloja.

Tänään menen kyllä aikaisin nukkumaan. Tai yritän ainakin. On nähtävästi ihan sama millä leveyspiireillä asustelen - kesä vaikuttaa minuun aina piristysruiskeen tavoin ja unen tarve vähenee minimiin. Mutta en minä siltikään montaa yötä putkeen pärjää viidellä tunnilla enää nykyään. Joistain asioista sen jo huomaa, että ikää on enemmän kuin kaksikymmentä...