Kummalliset aamukukkujat

Tänä aamuna ei soinut herätyskello - ei karvainen eikä muovinen. Siltikin olin aivan täysin hereillä jo 5:40. Miksi arkirytmistä on niin vaikea päästä eroon? Pyörin hetken aikaa sängyssä, mutta luovutin ja hipsin hiljaa olohuoneeseen. Meni kaksi minuuttia ja Phill seurasi perässä. Philillä oli vahtivuoro (watch - monitoreiden tuijotusta) joka yö puolestayöstä aamukuuteen uppeluksissa ollessaan. Vaikka Phill onkin aika mestarinukkuja ja rytmin vaihtelija, etsii normaali unirytmi vielä hieman paikkaansa.

Koska minulla oli ollut Philiä kova ikävä, päätin tehdä poikkeuksen ja olla sosiaalinen aamuihminen. Teimme aamupalaksi frittatan:

Paistoimme pannulla ensin sipulia ja porkkanaa, lisäsimme parsakaalia ja lopuksi vielä pinaattia ja herkkusieniä. Kun kasvikset olivat melkein kypsiä, lisäsimme neljä munaa, jotka maustoimme suolalla, pippurilla ja persiljalla. Siinä vaiheessa, kun reunat alkoivat hyytymään, laitoimme koko komeuden 350 F/175 C asteiseen uuniin. En valitettavasti muista tarkkaan, kaunko frittatamme uuneili... Sen aikaa, että kananmuna oli täysin hyytynyt.

Syömme molemmat aina ison aamupalan, joten lisäsimme lautaselle frittatan kaveriksi avocadoa ja herkuttelimme myös maustamattomalla kreikkalaisella jogurtilla, mantelijauheella, omenoilla ja karhunvatukoilla. Nyt jaksaa!

Seuraavaksi suuntana on Palomar Mountainin haikkipolku ja haikin jälkeen Laguna Beach. Näillä lämpötiloilla luvassa on varamasti aika hikistä meininkiä...