maanantai 24. heinäkuuta 2017

Sunnuntai-fiiliksen karkotusta

Heräsimme sunnuntaiaamuna aivan liian aikaisin siihen, kun Possu päästeli välissämme hyvin kummallisia ääniä. Hetken aikaa kuulosti siltä, että Possu oli tukehtumaisillaan, mutta ilmeisesti kyseessä oli kuitenkin vain ihan perinteinen karvapallo, joka yritti tehdä viimeistä matkaansa Possun elimistöstä matolle, tai tässä tapauksessa tyynylle. Nukahdimme vielä uudelleen jonkinlaiseen koiranuneen, mutta olo ei ollut kovin levännyt.

Väsyneenä ajatukset kääntyivät tulevaan kiireiseen viikkoon  ja sieltä se sitten iski heti aamupalan jälkeen: perinteinen sunnuntai-fiilis. Ja paha (tupla) sellainen.

Sunnuntai-fiilis ei ole vaivannut minua hetkeen eikä ole ollut yhtään ikävä. Tiedätte varmasti, mistä puhun? Sunnuntai-fiilis on se ahdistava tunne, joka iskee joskus ennen uutta viikkoa, kun ei jostain syystä huvita eikä jaksa. Sunnuntai-fiilis varastaa mukanaan vapaapäivän nautinnon ja antaa tilalle kiikkustuolimaista murehtimista, joka ei vie lopulta yhtään minnekään.

Taistelimme hetken aikaa sunnuntai-fiilistä vastaan sohvalla laiskotellen, kunnes päätimme, että kunnon salitreeni saattaisi olla sittenkin parempi vaihtoehto. No olihan se hetken pienen, ennen kuin päädyimme commissaryyn miettimään viikon ruokia ja etenkin töihin mukaan otettavia lounaita. Blaah. Ajatukset siirtyivät taas tulevaan viikkoon ja etenkin niihin viikon osasiin, joita emme odottaneet laisinkaan innolla.

Palasimme kotiin söimme lounasta ja hioimme sotasuunnitelmaa sunnuntai-fiiliksen karkoittamiseksi. Minä päätin kokeilla joogaa ja Phill videopelejä.

Heitin maailman ylösalaisin, hengitin ja iloitsin uusista taidoistani. Vanha koira on oppinut uusia temppuja maanantaijoogassa! Osaan vihdoinkin vääntää itseni minikorppiin (ja pysyä siinä) ja eilen yllätin itseni nousemalla päälläseisontaan ilman tukea ja apua. Jos ei päällään seisominen olekaan mahdotonta, tuskin sitä on tulevasta viikosta selviäminenkään.

Kun veri oli valunut sopivasti päähän ja murheet kaikonneet varpaita pitkin taivaalle, päätimme kruunata ei-niin-pahan-sunnuntain iltakävelyllä, sushilla ja oluella.


Jälkkäriksi nautimme yhden kalifornialaisen auringonlaskun ja painuimme sittenkin hyvillä mielin ja ajoissa nukkumaan. Hyvästi sunnuntai-fiilis! Toivottavasti ei nähdä taas hetkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti