Menevä kotihiiri

Siihen nähden, että olen pohjimmiltani aikamoinen kotihiiri, olen ollut viime aikoina hyvin paljon menossa. Vaikka kyse onkin ollut pelkästään kivoista menoista, tuli tänään sellainen olo, että haluan vaihtaa jo iltapäivästä verkkareihin, tehdä takkaan tulen, tilata thai-ruokaa, juoda punaviiniä ja pelata lautapelejä.

Näin tehtiin. Bonuksena pistin jalkaani kettusukat - sukkalaatikkoni lempparit.

Tämä on varmaankin sitä hyggeilyä, josta Suomen mediassa on hohkattu koko talvi. Vai onko? En ole ihan perillä, mikä on tavallisen leppoisan koti-illan ja hyggeilyn ero... Olen tainnut olla aina aikaani edellä, sillä tällaisia iltoja tullut vietettyä pari kertaa aiemminkin.

Takkatulessa on sitä jotain, saunassa vielä enemmän. Pääsin eilen illalla pitkästä aikaa saunaan. Ihan oikeaan saunaan eikä mihinkään höpöhöpö saunaan, jossa ei saa heittää vettä kiukaalle. Edellinen kerta taisi olla viime helmikuussa Suomessa. En ole ollut aiemmin suuri saunafani, mutta nyt vanhemmiten (öhöm...) olen alkanut lämpeämään ajatukselle saunassa lojumisesta vähintään kerran viikossa. Lisättäköön tämäkin sille ehkä sitten jonain päivänä -listalle.

Takassa hehkuu vielä tuli ja poskilla rento lämpö. On aika ottaa illan viimeisen hygget irti ja vaihtaa tietokone vielä yhteen peliin. Oleilu ja kotihiireily on joskus (usein) aivan parasta.