keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Hyvästit kuivuudelle

Muuttaessamme reilu kolme vuotta sitten tänne eteläiseen Kaliforniaan, kärsi suurin osa Kaliforniasta jo kuivuudesta. Tilanne ei parantunut sinä talvena eikä vielä seuraavanakaan. Muutama hassu sadepäivä ja vuoriston olematon lumipeite eivät riittäneet mihinkään ja maisema kellastui kellastumistaan.

Vuosi sitten saimme jo hiukan toivoa vehreämmistä päivistä, jotka El Nino toisi sateiden kera mukanaan. Toisin kuitenkin kävi. El Nino toi tänne etelään vain muutaman saderintaman eivätkä motareiden kuivuudesta muistuttavat valotaulut hävinneet mihinkään. Kastelua ja vedenkäyttöä piti rajoittaa entiseen malliin ja toivoa, että seuraavana talvena tapahtuisi ihme. Kuiva maisema ja sadepäivän olematon "riski" oli uusi normaali.

Sitten tuli syksy 2016 eikä kukaan höpöttänyt sateista mitään. Joku taisi kuitenkin tanssia salaisia sadetanssejaan, sillä taivas repesi. Marraskuusta alkaen San Diegon hujakoilla on satanut paljon. Ei vain kalifornialaisessa mittakaavassa vaan ihan niin kuin oikeasti PALJON. Vettä on tullut päivän, pari tai kolme kerrallaan niin tiuhaan ja kaatamalla, ettei kukaan enää usko irvistäen lausuttuja sanoja hyvä vain, joka tippa tulee tarpeeseen.

Tulivathan ne todellakin tarpeeseen, mutta alkaisi jo riittää. Olen täydellisen kyllästynyt sateeseen ja iloitsen nyt jokaisesta aurinkoisesta päivästä aivan kun en olisi San Diegossa koskaan asunutkaan. Kaikeksi onneksi lähitulevaisuuden sääkartalla näkyy pelkkää aurinkoa ja kuivuuskin alkaa olemaan ihan näillä näppylöillä virallisesti takanapäin. Enpä muuten oikeasti edes muista, milloin viimeksi olisin kastellut kuistillamme asustavaa sitruunapuuta, sillä luonto on hoitanut urakan puolestani.

Sateet alkavat riittämään myöskin preschool opettajan näkökulmasta. Olen sinänsä onnekas, että nykyisessä koulussani ulkoillaan joka päivä - satoi tai paistoi. San Diegossa asustavien lasten sadevarusteet ovat aika olemattomat, sillä eiväthän nämä kuivan kauden lapset ole sadetta juuri edes nähneet koko elinaikanaan. Pikkuhiljaa talven sateiden myötä yksi jos toinenkin on kuitenkin saanut uutuuttaan kiiltävät kumpparit ja onnekkaimmat jopa sadetakin. Eikä oikeanlaisten varusteidenkaan puuttuminen ole juuri tahtia haitannut. Vaatteet kastuvat tietenkin litimäriksi, mutta saahan ne vaihdettua. Aika monta kertaa päivässä. Hommaa on siis riittänyt ja opettajan omakin vaatekerta kokenut pikkuisen päivitystä. Onneksi on HAI-saappaat ja nyt myös uusi coretex -takki.


Sateessa seisoskellessa ja vaaterumbaa pyörittäessä on kuitenkin vaikea olla hymyilemättä lasten intoa ja touhua katsellessani. Siis saadaanko me ihan oikeasti hyppiä lätäköissä, rakentaa patoja ja jokia, leikkiä mudassa ja kaivaa esiin matoja? Kyllä vain! Ihan niin paljon kuin huvittaa. Vaikka sade tätä aikuista ärsyttääkin, hykertelee sisälläni asuva pieni suomalainen lapsi onnellisena, kun nämä san diegolais lapsetkin saavat vihdoin mahdollisuuden sadepäivän leikkeihin. Ainakin meidän koulussa.

6 kommenttia:

  1. Kaliforniaanhan julistettiin juuri hätätila sateiden takia, ja me täällä pohjoisemmassa naureskeltiin, että heti kun SoCalissa alkaa sataa --> hätätila. ;D Mutta ei, onhan tämä aika järkyttävää ollut. Ei sitä ymmärrä, mitä tuhoa sade voi tehdä näin kuivassa paikassa, jos ei näe. Tulvia, mud slideja, sink holeja ja ties mitä. Siellä teillä taitaa olla vielä pahempi tilanne kuin täällä pohjoisemmassa.

    Mutta samaa mieltä olen - saisi jo riittää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. San Diegossa vaihtelee tosi paljon ihan alueittain, kuinka paljon sateet aiheuttaa tulvia ja tuhoja. Me asutaan onneksi niin korkealla (Normal Heights, heh), että tulvista ei tarvitse paljoa murehtia, mutta aika monta tulvavaroitusta minunkin puhelimeen on kerinnyt tulla. Nyt on pari päivää paistanut aurinko täydeltä taivaalta ja minä olen nauttinut!

      Poista
  2. Musta tämä on jotenkin surkuhupaisaa, että muutin kuuman kosteasta Texasista tänne "kuivaan" Kaliforniaan, jossa ei pitänyt "koskaan sataa" saatika olla tulva- yms. onglemia ja kuinkas kävikään sain tuossa yksi päivä puhelimeeni tulvavaroituksen :D Tietty ymmärrän, että kaikki tämä sade on täällä hyvä asia, mutta sitä kuivuutta kokemattomana kaikki tämä sade on ottanut päähän ihan alusta asti:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, voin kuvitella :D. Minäkin niin vakuuttelin, että ei täällä sada kuin kerran parissa kuussa... No joo, kyllä tää oli oikeesti hyvä asia, mutta nyt riittää. Toivottavasti nuo sääkartan auringot pysyvät siellä nyt ainakin muutaman viikon verran. Pitää tankata aurinkoa ennen May Grayta ja June Gloomia.

      Poista
  3. Aamen. Kuten jo aiemmin kirjoitin en olisi ikinä uskonut täällä sanovani, mutta riittää jo.. :p Olen kyllästynyt ajamaan sateessa, kun ei täällä osata vieläkään ajaa sateessa ja kaipaan jo lämpöä/aurinkoa! Tosin, vielä kun ehtisi olemaan ulkona aurinkoiseen aikaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hyvä puoli tässä työssä on, että aurinkoisina päivinä siitä kerkiää nauttimaan kunnolla. Ja meidän luokkahuoneessakin on valtavat iltapäiväauringon puoleiset ikkunat :). Luulisi muuten, että tämän talven jälkeen tyypit osaisivat ajaa sateessa. Nythän sitä on tullu harjoteltua oikein urakalla.

      Poista