Tunteita

Kysyn joka aamu ryhmäni lapsilta, millä mielellä he ovat tulleet sinä aamuna kouluun (how are you feeling today). Lapset näyttävät fiilikset tunnekartalta ja kertovat halutessaan/osatessaan miksi. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Joskus lapset kertovat minulle hymyillen olevansa surullisia tai valitsevat kolmekin erilaista tunnetta. Yksi poika kertoi minulle kaksi viikkoa putkeen pelkäävänsä hämähäkkejä ja yksi tyttö valitsee joka ikinen päivä happy tai loved.

Maanantaina yksi lapsista valitsi tunnekartalta vihaisen. Kun kysyin miksi, riitti vastaukseksi yksi sana: Seahawks.  Niinpä, futis herättää tässä maassa vähintään yhtä paljon tunteita kuin MM- lätkä Suomessa. Saattaapa olla, että lapsen perheessä oli joltain päässyt pari ärräpäätä siinä vaiheessa, kun peli ratkesi. Eikä siinä mitään, saahan sitä olla vihainen, kunhan muistaa, että lapset oppivat aikuisilta, miten tunteita kontrolloidaan ja käsitellään turvallisesti ja sosiaalisesti suotuisasti.

Itse pelin lisäksi,  myös mainokset olivat (tai yrittivät olla) tänä vuonna varsin tunteikkaita. Coca Cola:n mainoksessa sokerilitkun kaatuminen piuhojen päälle muutti kaikki internetin ilkeät viestit siirappisen ihaniksi, Budweiserin Puppy Love -mainoksen jatko-osaan oli ympätty kaikki mahdolliset söpöyselementit ja Mc Donald's päätti aloittaa kampanjan, jonka aikana randomisti valitut asiakkaat voivat maksaa ostoksensa rahan sijaan rakkaudella.

Olen ehkä tylsä ja kyyninen, mutta nämä väkisin syötetyt tunteet eivät herättäneet minussa mitään muuta vastakaikua kuin ärsytystä, koirakuumetta ja halua välttää Mc Donaldsia tavallistakin enemmän. Ei siis mennyt ihan putkeen nämä mainoskampanjat ainakaan minun osaltani.

Kaiken tämän tunteellisuuden innostamana päätin kuitenkin kysäistä preschoolilaisilta, mitkä asiat tekevät heidät iloisiksi ja surullisiksi. Iloisten asioiden listalta löytyi mm. äiti, isä, kaverit, tietyt lelut, veljeltä saatu lahja, puhelimessa puhuminen, koulu ja auringonlaskut. Erityismaininnan sai myös se, kun vanhemmista erotessa ei itkettänyt yhtään. Surulliseksi lapset tekee pelottavat asiat (esim. leijonat, jättiläiset, hirviöt, hämähäkit ja ilkeät muurahaiset), kiusaavat sisarukset, se, kun isä ei kerkiä tuomaan kouluun, autossa istuminen sekä se, kun äiti tai isä huutaa.

Ihanat listat, jotka kertovat paljon lasten ajatusmaailmasta! Eikä tee muuten yhtään huonoa pysähtyä miettimään itsekin, mikä sai minut tänään hymyilemään ja mikä jäi harmittamaan. Tänään onnea oli söpösti päälläni nukkunut kissa, joka herätti minut kehräyksellään. Ikävää puolestaan se, että kerkisin illalla kotiin vasta hieman ennen kahdeksaa. Mistä niitä tunteja saikaan ostaa? 

Entäs sinä, mikä sai sinut tänään iloiseksi ja surulliseksi?