Tämä ei taida olla mitenkään harvinainen ongelma. Kiireen keskellä ajatus laiskasta päivästä on ihana, mutta sen viehätys katoaa sillä sekunilla kun lepääminen muuttuu välttämättömyydeksi. Sisäinen tarpeeni tehdä jotain hyödyllistä on niin vahva, että siinä meinaa jäädä järkikin kakkoseksi.
Tämän päivän suurin haaste on siis ollut kipeän jalan sijaan levoton mieleni sekä täysin järjenvastainen huono omatuntoni. Voin kuitenkin kertoa nyt ylpeänä, että vaiensin kaikki sisäiset mölyt ja vietin ihan koko päivän löhöasennossa sohvalla. Koska jalan nopea tervehtyminen on minulle töiden ja vapaa-ajanharrastusten takia todella tärkeää, päätin pysyä kotona vielä huomisenkin. Saapa nähdä olenko huomenna entistäkin höperömpi vai uskaltaisinko antaa itseni nauttia tästä yllättävästä extra-ajasta.
Lojaali seuraneitini
Isäni esitti minulle tänään skypessä huolensa siitä, että Possun tultua taloon, Kisu ei ole enää saanut huomiota entiseen tahtiin. Ei huolta! Kisu on ihan yhtä suloinen ja tärkeä kuin aina ennenkin.
Kun mä jouduin makaamaan kaksi kuukautta sohvalla (joo, molemmat jalat kipsissä, ja asunnosta ei päässyt ulos pyörätuolilla ilman jumalatonta säätöä), niin huomasin, että parasta tekemistä oli yhdistetty käsityöt + "se sarja mikä on aina pitänyt katsoa". Jos tuntuu kurjalta, niin aina voi katsoa jotain kehittäviä dokumentteja... minä katsoin Amazing Racea useamman kauden putkeen. :D
VastaaPoistaPikaista paranemista sulle!
Kaksi kuukautta, apua! Käsityöt ja Veera on tuhoontuomittu yhtälö (preschool -taidetta lukuunottamatta), mutta olen tänään kokeillut yhdistelmää hömppäsarjat ja Candy Crash Saga :). Toimii viihteenä. Siitä hyödyllisyydestä en tosin tiedä...
PoistaSeuraavaksi siirryn dokumentteihin. Kiitos, olinkin unohtanut "kehittävät" dokumentit. Niitä minä katselin aina silloin kun New Hampshiressa oli snow day ja koulut kiinni :). Tänään voisi katsoa vaikka Black Fish -dokumentin, sillä tänään olisi ollut field trip päivä Sea Worldiin :D.