tiistai 13. elokuuta 2013

Kuinkas sitten kävikään...

Juuri kun pääsin sanomasta, että päätöksen saaminen kestää luultavasti kuukausia, saimmekin yllättäen tietää "uuden" sijoituskohteemme jo eilen. "Uusi" lainausmerkeissä, sillä kaikkien ihmeellisten kiemuroiden jälkeen me jatkammekin vanhojen suunnitelmien mukaisesti ja muutamme San Diegoon. Lisäbonuksena Phill siirtyy takaisin maapalvelukseen jo joulukuussa 2014, eli vuoden suunniteltua aiemmin. Kiitos, kelpaa meille!

Tosin, eipäs unohdeta, että meidän elämässä muutos on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämä järjestely voi vielä muuttua lyhyelläkin varoitusajalla kahdesta syystä: Jos  Phill valitaan ensi keväänä officeriksi, siirtyy hän todennäköisesti sukellusveneeltä lentotukialukselle ja siitä alkaakin sitten ihan uusi tarina. Tai, jos Phillia tarvitaan kipeästi jossain muualla kuin nykyisellä sukellusveneellä, siirrymme me uusille vesille suurempia kyselemättä.

Sen verran olen tämän laivastoelämämme aikana jo oppinut, että noita isoja "jossia" on turha miettiä ennen kuin ne oikeasti tapahtuvat. Muutokset ovat aina mahdollisia ja se on hyvä tiedostaa, mutta vielä tärkeämpää on keskittyä nykyhetkeen ja tämän hetkisiin suunnitelmiin. Paljon saattaa tapahtua, tai jäädä tapahtumatta ja joskus tapahtuu asioita, joiden ei ole koskaan edes ajatellut tapahtuvan.

Sanoessani, että näitä asioita on turha miettiä, en edes yritä väittää, että olisin täysin oppinut olemaan miettimättä ja stressaamatta asioita, jotka eivät ole vielä ajankohtaisia tai edes todellisia. Yritys on kuitenkin kova. Eräs Navy-vaimoystäväni julkaisi alla olevan kuvan Facebook-sivullaan. Osui ja upposi! Oli myös mukava huomata, että en ole ainoa, joka painiskelee itse keksimiensä ongelmien kanssa.


 Kuva poimittu facebookista, alkuperä tuntematon

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti