lauantai 17. kesäkuuta 2017

Lauantai 6-17-2017

Herään ennen kelloa kummaan ääneen, mutten jaksa nousta heti selvittämään äänen alkuperää. Köllin sängyssä kissojen kanssa, kunnes hieman ennen seitsemää on jo pakko nousta. Olohuonetta kohti kävellessäni ääni voimistuu ja paljastuu pattereilla toimivaksi laser-leluksi. Saimme hökötyksen joitain vuosia sitten Phillin äidiltä, mutta emme käytä sitä ikinä. Muutama viikko sitten Possu oppi kuitenkin kääntämään lelun päälle. Vielä kun oppisi myös sulkemaan sen...

Syön aamupalaa ja lueskelen samalla uutisia. USA:n laivaston alus on kolaroinut Japanin vesillä filippiiniläisen siviilialuksen kanssa. Seitsemän sailoria on vielä toistaiseksi kadoksissa. Vatsasta kouraisee, vaikkei tämä liitykään Philliin millään tavalla.

Soitan pikapuhelun Phillille, laittaudun valmiiksi ja tarkistan, että kassistani löytyy kaikki tarvittava kesälukukauden ekalle tunnille.


Kolme tuntia hujahtaa ohi vauhdilla. Lukukauden eka tunti menee aina suurimmaksi osaksi rekisteröitymiseen ja käytännön asioiden läpi käymiseen. Osa oppilaista on jo vanhoja tuttuja kevät lukukaudelta, mutta mukana on myös uusia kasvoja.

Viimeiset oppilaat lähtevät kahdeltatoista. Siivoamme luokkahuoneen aina yhdessä, mutta tarkistan vielä varmuudenvuoksi, että kaikki on niin kuin pitääkin. Siirryn luokkahuoneesta opettajien työhuoneeseen. Tarkistan postilaatikkoni ja täytän viikottaiset osallistujaraportit.


Ajelen töistä eväsbanaania mussuttaen Mashall's -kauppaan. Käyn tarkistamassa hattuhyllyn, mutten löydä mitään kivaa. Jatkan matkaani Point Lomaan salille. Matkalla on ruuhkaa ja minua alkaa väsyttää. Salilla juoksen väsymyksen pois ja saan aikaiseksi hyvän treenin. Poikkean kotimatkalla Liberty Stationille ja haen Tender Greens -ravintolasta salaatin.

Tulen kotiin hieman kolmen jälkeen. Ensin ruokaa, sitten suihku... Siinä tärkeysjärjestys tänään. Sitten istahdan sohvalle kissojen kanssa. Rapsutuksia, leikkiä ja päivän kuulumisten vaihtamista Phillin kanssa. Phill on tällä hetkellä New Jerseyssä ja tulossa kotiin maanantaina. Alkaa olemaan jo ikävä.


Viiden aikoihin on aika nousta ylös ja valmistautua illan haikkiin Raijan kanssa. Ajelen Raijalle ja suuntaamme siitä yhdessä Los Penasquitos Canyonille. Kävelemme pari tuntia kuin huomaamatta höpötellen. Vitsit, että tuntuu hyvältä olla ulkona ja ainakin melkein metsässä.




Tulen kotiin puoli ysin aikaan ja ylläri, ylläri, minulla on aika kova nälkä. Laser-lelu on taas päällä. Cats! Illalliseksi tähteitä, kyytipojaksi lasi viiniä ja jälkkäriksi pari palaa suklaata. Fancy, fancy... Loppuilta menee sohvalla This is us -sarjaa katsellen. Asteikolla 1-10 olen vähintään 12 verran onnellinen siitä, että huomenna saan nukkua juuri niin pitkään kuin haluan.

4 kommenttia:

  1. Kiitos näistä arkipostauksista; tykkään tosi paljon lukea tällaisia, seuraan myös Annin blogia (itse ex-ulkosuomalaisena kiinnostaa Ameriikan elämä, heh) - ja tämä on kyllä kiva idea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäät :D. Näitä on ollut ihan kiva kirjoittaa, vaikkei mitään maata järisyttävää olekaan tapahtunut.

      Poista
  2. Tykkään myös kovasti näistä arkipostauksista (itse myös Amerikassa asuneena). Elämä siellä rapakon takana on kuitenkin niin kovin erilaista vaikka arki on arkea olet sitten missä päin maailmaa tahansa. Ja niin upeita kuvia kauniista maisemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kuulla! Arki on todellakin arkea kaikkialla, vaikka eri paikat ja elämäntilanteet tuovatkin hommaan omia mausteitaan. Tämä viikko sattui olemaan aivan todella arkinen :).

      Poista