Isot pyörät liikkeelle

Tuttavani kertoi ilmoittautuneensa sulkapallokurssille, sillä hänen tutkintonsa oli enää kiinni yhdestä liikuntakurssista. Nyökyttelin hyväksyvästi, kunnes minulle selvisi, että tuttavani valmistuminen oli roikkunut viimeiset kaksi vuotta yhden liikuntakurssin takia. Wow. Englanninkielestä löytyy loistava ja paljon käytetty sana, jonka mestari tuttavani selkeästikin on: procrastination. Suomenkielestä ei löydy vastaavaa sanaa, mutta käytännössähän tuo käsite tarkoittaa asioiden lykkäämistä jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Eipä siinä, osaan minäkin lykätä ja viivytellä. Jos hommilla on selkeä ulkoinen deadline, olen aina ajoissa liikkeellä, mutta huomattavasti vaikeampaa on hoitaa asioita, joiden valmistumista ei kukaan valvo, kysele tai ihmettele. Ja noita asioitahan (muka) aikuisen elämässä on aika paljon.

Viivyttely on kai ihan luonnollista ja aika yleinenkin ongelma, mutta miksi ihmeessä itsensä aktivoiminen on niin kovin vaikeaa? Hoitamattomat asiat vaivaavat minua ja vievät energiaa paljon enemmän kuin asioiden loppuun vieminen. Aloitan usein innolla, mutta jos en hoida hommaa samantien loppuun, jää se roikkumaan ja hengailemaan yhdessä muiden keskeneräisten askareiden kanssa. Lopulta hoitamattomat asiat alkavat kuitenkin painamaan harteillani liikaa ja päätän alkaan tuumasta toimeen. Yleensä tämä inspis iskee siivousinspiksen lailla aivan väärään aikaan. Mutta kun rattaat alkavat pyöriä, on niitä vaikea pysäyttää.

Viime viikot, ja etenkin päivät, ovat olleet harvinaisen tuotteliaita. Olen ottanut elämääni kiinni niskasta (tai niskaperseotteella) ja alkanut toteuttamaan pitkääkin pidempää to do -listaa. Olisikohan tämä jonkinlaista keväthuumaa... Vaikkei täällä etelä-Kaliforniassa olekaan selkeitä vuodenaikoja, vaikuttaa lisäntyvä valoisa aika minuun aina positiivisesti. Kesällä jaksaa, kerkiää ja viitsii niin paljon enemmän kuin talvella.

Maanantaina vietettävä Memorial Day on syvälliseltä merkitykseltään kaatuneiden muistopäivä, mutta samalle se merkitsee myös epävirallista kesäkauden alkua. Odotan jo innolla kesää ja sen mukanaan tuomia uusia juttuja ja hoidettuja asioita. Minusta ei tule sulkapallotyttöä - sen  lupaan itselleni.