Vanhempainillan vieno pyyntö

Pidin viime viikolla ryhmäni vanhemmille vanheimpainillan, jossa kävimme läpi vuoden opetussuunnitelmaa ja tulevia tapahtumia. Yritin avata opetussuunnitelmaa käytännön esimerkkien kautta ja auttaa vanhempia huomaamaan, kuinka tärkeää on, että oppiminen on sidoksissa oikean elämän kokemuksiin ja kolmevuotiaiden tapaan hahmottaa maailmaa.Vanhemmat maksavat preschoolista isoja summia ja vaativatkin sen mukaisesti. Olin varautunut perustelemaan ja selittämään, vastaamaan kinkkisiin kysymyksiin. Mutta kuinkas sitten kävikään...

Näin nyökkäileviä ja hymyileviä kasvoja, kuulin tarinoita siitä, miten innoissaan lapset kertovat kotona koulujutuista ja kuinka he yrittävät opettaa vanhemmilleen uusia lauluja ja leikkejä. Vanhemmat hämmästelivät, kiittelivät ja intoilivat kanssani tulevaa vuotta suunnitellen. Ainoa vanhemmilta tullut extrapyyntö oli, että toisin opetukseen mukaan paloja suomalaisesta kulttuurista ja kertoisin lapsille tarinoita lumesta ja tuosta kaukaisesta maasta. No tottahan toki! Enemmän kuin mielelläni.

Kohta Kaliforniasta löytyy kaksitoista Muumiasiantuntijaa - se on minun kunniatehtäväni. Nämä kaksitoista katselevat maailmaa uteliain ja avoimin silmin.He tietävät, että maailmassa on muutakin kuin oma kotipiha, San Diego, Kalifornia tai USA. He tietävät, että kaikkien maailma ei ole samanlainen kuin heidän, ei parempi eikä huonompi - ainoastaan erilainen.

Kuvassa tämän päivän työprojekti: 20 tie dye -paitaa. Lapset saivat valita kuviot ja värit, Ms. Veera solmi, värjäsi, huuhteli (ja huuhteli vähän lisää... yli kaksi tuntia illalla töiden jälkeen) ja pesi. Nyt on koko poppoolla hienot paidat parin viikon päässä odottavalle kurpitsapeltoretkelle. Huh mikä urakka!