torstai 9. heinäkuuta 2015

Merituulten riepoteltavina

Vaikka Alaskan "maallinen" luonto onkin upea, halusimme saada hommaan toisenkin perspektiivin ja ihailla maisemia myös vesiltä käsin. Varasimme itsellemme Whittierin kaupungista lähtevän 5 tunnin päiväristeilyn, jolle tuli hintaa 169 taalaa nenä. Tuntui aika hintavalta, mutta oli jokaisen lantin arvoinen.

Whittier sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Anchoragesta, mutta matkaan kannattaa varata reilusti aikaa upeiden maisemien, tuhansien matkailuautojen sekä yksikaistaisen, 2,5 mailia pitkän, tunnelin vuoksi. Itse kaupungissa ei ole sataman lisäksi paljoakaan nähtävää, mutta maisemat korvaavat täälläkin sen, mikä ihmisen rakentamissa nähtävyyksissä jää uupumaan.




Itse risteily oli upea kokemus. Laiva oli katamaran -tyyppinen alus, josta löytyi tilavat sisätilat ja reilusti kansitilaa meille innokkaille valokuvaajille. Vietimme lähes koko reissun kannella, vaikka meininki olikin aika hyytävää ja aluksen liikkuessa täyttä vauhtia, yltyi tuuli niin kovaksi, että kevyempi heppunen olisi saattanut vaikka keikahtaa nurin ja kamerastakin sai pitää tiukasti kiinni. Suosittelen siis pukeutumaan todella lämpimästi ja tuulenpitävästi (t. hytisevä vilukissa, joka ei ollut yhtään pakkaustehtäviensä tasolla). Pipokaan ei ollut yhtään liioiteltu, vaikka viiletettiinkin jo heinäkuun puolella. Huppu ja hurrikaani ei ollut hyvä yhtälö... Kokemus opetti.






Alaskasta löytyi Halvan lakumatto - eväät kunnossa!





Risteilyn jälkeen ajelimme ilta-auringossa kohti Anchoragea ja pysähdyimme jälleen kuvailemaan tienvarresta löytyneitä luonnon ihmeitä.



Tuo vuorikiipeilijävuohi lapsineen oli muuten koko reissun lähin kohtaaminen uuden villieläin kaverin kanssa. Risteilyllä näimme myös kotkan, hylkeitä, valtavan joukon eri merilintuja ja söpöäkin söpömpiä merisaukkoja.


Illalla meidän oli tarkoitus lähteä Anchoragen yöelämään, mutta silmät alkoivat lupsumaan jo illallisen ja yhden viinilasillisen jälkeen. Sitä se raikas merituuli teettää. Mutta eipä se mitään - Baareja löytyy kaikkialta, Prince William Sound vain Alaskasta.

P.S. Emme omista identtisiä adidas pipoja. Se on yksi ja sama pipo, jonka tämä uuno omi välillä itselleen kun tuli oikein kylmä 

2 kommenttia:

  1. Hrrrr, mua paleltaa ajatus noista teidän paljaista nilkoista tuolla. ;) On kyllä upean näköistä! Ja varmasti luonnossa ja maisemissa riittää tuolla katsottavaa, eli hyvä vain, ettei ihminen ole tullut ja rakentanut paikalle jotain kammottavaa turistikeskittymää.

    Sun Alaska-postaukset on toiset postaukset, jotka oon lukenut jonkun lomasta Alaskassa. Todella mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, aliarvioin kylmyyden + pari vuotta Kaliforniassa on lyhentänyt housunlahkeita tuntuvasti :).

      Odotinkin Alaskan olevan kaunis, mutta sepä ylitti kaikki odotukseni. Mukavaa vaihtelua näille kotimaisemille.

      Poista