lauantai 10. tammikuuta 2015

Hyvä syntymäpäivä

Meninpäs sitten eilen vanhenemaan. Mittariin kilahti jo 3+2 vuotta, mutta työkavereilta saadussa kakussa oli armollisesti vain yksi kynttilä. Kukaan ei edes kysynyt päivän aikana, kuinka vanha olen. Ehkä se on tabu - ehkä ketään ei kiinnostanut. Minua numerot eivät hävetä eivätkä hirvitä, sillä numeroitahan ne vain ovat.

Töissä rakastetaan synttäreitä ja kotona Phill rakastaa synttäreitä. Juhlimiselta ei siis voinut välttyä. Töissä sain työkavereilta kukkia ja kakkua sekä yhteisöllisen rahalahjan. Lapset jakelivat halauksia pitkin päivää ja Happy Birthday to Youuuu tuli myöskin kuultua noin kerran tunnissa.

Kotona minua odotti Phill, joka iski käteeni drinkin ja loihti lautaselleni kolme erilaista lihapulla slideria. Täydellinen synttäri-illallinen kaltaiselleni lihapullafanille. Jälkkäriksi joimme New Yorkista tuomaamme Southern Tier panimon  Creme Brulee -olutta, jota ei valitettavasti saa länsirannikolta. Kun tähän lisättiin vielä kolme jatksoa Parks and Recreation -sarjaa, oli täydellinen synttäri-ilta kasassa.


Syntymäpäivä on meillä töissä palkallinen vapaa, mutta vapaapäiväksi ei tarvitse valita varsinaista syntymäpäivää. Phill pyysi minua ottamaan vapaaksi ensi perjantain (1.16), mutta syy säilyi yllätyksenä eiliseen asti. Ensi viikonloppuna juhlinta siis jatkuu, sillä lähdemme pienelle minilomalle Anaheimiin. Perjantaina lätkää (Ducks vs. NJ Devils) ja lauantaina Disneyland. Hihii, siellä jos missä vuodet karisevat. Mahtava idea! Disneyland paistattelee tällä hetkellä tuhkarokkoepidemiakohun kourissa, joten hyvällä säkällä siellä on hieman tavallista hiljaisempaa. Onneksi oma tuhkarokkorokotteeni on kunnossa.

Näillä eväillä siis seuraavan vuoden kimppuun. Minä sain päättää viikonlopun ohjelman, joten luvassa on aktiivinen ulkoilmapäivä. Ihanaa viikonloppua kaikille!

torstai 8. tammikuuta 2015

Virkistyskävelyt

Voi tätä elämää... Todistin itselleni empiirisesti, kauanko pikkuloman jälkeinen into ja hyvä fiilis kestää. Nähtävästi yhden päivän.

Maanantaina ei väsyttänyt aamulla eikä päivän aikana tapahtunut edes ajatuksen tasolla mitään, mikä olisi voinut vetää suupieliä alaspäin. Olo oli hyvä ja rento - levännyt ja perusonnellinen. 
Mutta sitten tuli tiistai ja tympeys. Väsytti ja ärsytti. Jäljellä oleva työviikko tuntui nälkävuottakin pidemmältä, jäljellä oleva lukukausi vieläkin pidemmältä .


Tympeässä fiiliksessä olisi voinut tietenkin rypeä pidempäänkin, mutta enpäs sitten kuitenkaan viitsinyt. Sen sijaan päätin keksiä jotain, joka tekisi työpäivistä astetta kevyempiä. Tuoksi joksikin valitsin ruokataukokävelyt. 


Tunnin mittaiset kävelylenkit Ocean Beachin kukkuloilla ovat tehneet hyvää sekä mielelle että takareisille. Lenkkien tarkoitus ei ole varsinaisesti kasvattaa kuntoa, sillä aamutreenit ovat pysyneet edelleenkin kuvioissa mukana. Ideana on korvata iltapäiväkahvi ja pitää pääkoppa kasassa. 

Toistaiseksi kokeiluni on toiminut vallan mainiosti ja huumoria on riittänyt entistä paremmin myös iltapäivän pitkille tunneille. Suosittelen kokeilemaan! Pienestä lisäaktiivisuudesta kun voi tuskin koskaan olla haittaa...

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Rahajuttuja

Olen noukkinut viime aikoina postilaatikosta lähes jokapäivä itselleni osoitetun kirjeen milloin mistäkin pankista. Kuoresta on löytynyt useimmiten juuri minulle räätälöity luottokorttitarjous. Tarjoukset ovat olleet toinen toistaan parempia, mutta vielä ei ole löytynyt oman pankkini voittanutta. Huvittavaa sinänsä, sillä ensimmäistä korttia hakiessani minun piti anella korttia pankista ja kortin saatuani ehdot olivat aivan uskomattoman huonot. 

Raha-asiat hoidetaan USA:ssa aika eritavalla kuin Suomessa. Luottotiedot (credit score) pitää hankkia itselleen eikä siihen riitä pelkkä laskujen ajallaan maksaminen. Luottokorttia pitää myös käyttää ahkeraan ja  päälle olisi hyvä olla myös jokin pois maksettava laina,  esim. auto- tai asuntolaina. Tuskin minulla on vieläkään mikä älyttömän korkea credit score, mutta luottokorttitarjouksien kiihtyvä määrä viittaa siihen, että ylöspäin mennään.

Toinen hyvin erilainen juttu on shekkien käyttäminen. Täällä ei käytetä viitenumeroisia laskuja eikä ylipäänsäkään siirretä rahaa tililtä tilille esim. kavereiden kesken. Monissa isoissa firmoissa palkka maksetaan suoraan tilille, mutta esimerkiksi minä saan kaksi kertaa kuussa käteeni palkkashekin, jonka käyn joko tallettammassa pankissa tililleni tai laiskuuden iskiessä skannaan sen kotona nettipankin avulla tililleni. Nykyään shekistä voi ottaa jopa puhelimella kuvan ja tallettaa tilille mobiilipankin sovelluksen kautta. Laskuja emme juurikaan maksa enää shekeillä, sillä olemme siirtyneet joko suoraveloitukseen tai luottokortilla maksettaviin nettilaskuihin. Laskujen maksaminen shekkejä lähettämällä on kuitenkin hyvin yleistä ja monet vanhemmat ihmiset käyttävät shekkejä maksuvälineenä kaikkialla, missä ne suinkin hyväksytään - esimerkiksi ruokakaupassa. 

Useimpien pankkien check cardeista (pankkikorteista) ei löydy edelleenkään sirua, mutta check cardilla maksaessa ostos kuitataan kuitenkin pin-numerolla. Check- cardia voi halutessaan käyttää myös "luottokorttina" jolloin pin numeron sijaan ostos kuitataan allekirjoituksella. Pienempiä summia ei tarvitse edes allekirjoittaa, mikä on minusta toisaalta ihanan helppoa, toisaalta pelottavaa. Kortista kannattaa pitää hyvää huolta!

Vanhojen maksutapojen rinnalle on tullut myös uusia kokeiluja, kuten apple pay ja muut älypuhelinten sovellukset. Apple pay on minulle vielä aika vieras juttu, sillä minulla ei ole tällä hetkellä tarvetta muulle kuin pankki- ja luottokortille. Käteistä en käytä enää juuri koskaan, sillä setelini vaihtuvat aina jotenkin kummasti kolikoiksi, joita sitten pursuaa lomakosta ja käsilaukusta kaikkialle. Kaikki kunnia Phillille, joka etsii taskuistaan aina oikeat kolikot ja maksaa tasarahalla...

Paikallinen alennusmyynti      

Siinäpä ne minun elämääni koskettavat erot taisivat ollakin. Nettishoppailu on siis hyvä juttu, sillä se kasvattaa credit scorea. Vai miten se nyt menikään...

maanantai 5. tammikuuta 2015

Unelmalenkkarit

Olen tainnut tunnustaa aiemminkin, että minussa on pikkuisen välineurheilijan vikaa. Välineurheilijan siinä mielessä, että kiinnitän huomiota siihen, miltä urheiluvälineeni ja -vaatteeni näyttävät. No nyt tällä pintaliitäjäjuoksijalla on varsinaiset onnenpäivät, sillä pääsin suunnittelemaan itse seuraavat juoksulenkkarini. Aikaa touhuun tuhrautui ihan liikaa, mutta vihdoin ja viimein olen ainakin melkein varma, että unelmieni lenkkarit näyttävät tältä:



Pidän Nike:n lenkkareista ja olen tiennyt jo pitkään tästä Nike id:n tarjoamasta palvelusta, jossa voi tehdä lenkkareistaan uniikit ja juuri sellaiset kuin itse haluaa. Jostain syystä en ole kuitenkaan tarttunut tähän mahdollisuuteen ennen kuin jouluinen lahjakortti ja uusien lenkkaireiden kaipuuni johdatti minut jälleen kerran Nike:n nettisivuille eikä täydellisiä lenkkareita löytynyt valmiiden joukosta. 

Nyt pitää vain odotella neljä viikkoa enemmän tai vähemmän kärsivällisesti ennen kuin pääsen testaamaan uusia GO VEERA popojani tositoimissa. Vitsit, näillä jos millä alittuu 20min 5K ensi kesänä.


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden aakkoset

Bongasin Jennin Globe Called Home -blogista haskan idean matkailun aakkoset 2014 -listasta. Ajattelin kopsata idean, mutta homma tyssäsi heti A-kirjaimeen. Ensimmäiseksi mieleeni tuli A niin kuin arki, hyvänä kakkosena A niin kuin auto. Eipä taida minun matkavuodestani riittää jaettavaksi asti. Mutta ei se mitään, voihan ne aakkoset listata siitä arjestakin.

A   Aurinkoenergiaa! Aurinko paistoi San Diegossa vuonna 2014 lähes jokapäivä.
B   Biitsi. Kesällä tuli käytyä rannalla aika ahkeraan. Frisbee oli kesän 2014 the juttu.
C   California. Entisestä inhokista tuli koti.
D   Double trouble. Perheemme kasvoi joulukuussa ja Kisu sai kaverikseen Possun.
E   Erossaolo. Hyvästejä ja kotiinpaluita. Ikävää ja tiivistä yhdessäoloa.
F   Finland. Aika monet lauseeni alkavat "In Finland we..."
G  Go Veera! Vuoden aikana opin kannustamaan ja kehumaan, muita ja itseäni.
H   Haikkaus. Aika monta vuorta tuli valloitettua ja polkua kierrettyä.
I    Ihanat koti-illat. Varsinkin arkena olen aikamoinen kotihiiri.
J   Juoksumailejakin kertyi aika kiitettävästi (kunnes tuli talvi ja pimeys).
K   Kirjoittaminen ja blogi 
L   Luksus - siis arjen luksus. Siihen tuli panostettua ihan kiitettävästi.
M  Matkat. Mahtui vuoteen onneksi pari reissuakin. Kesällä Eurooppaan ja marraskuussa                           itärannikolle. Välissä aika paljon kotiseutumatkailua.
N   Nyyttärit. Töissä rakastetaan nyyttäreitä... Niitä riittikin vähintään joka kuukaudelle.
O   Ocean Beach tuli hyvin tutuksi - työpaikkani hoodit.
P   Pyörä löysi tiensä ulos autotallista kohtuullisen usein. Vielä voisi kyllä petrata ja alkaa kulkemaan      töihin pyörällä.
Q   Aina yhtä vaikea kirjain... Quuta tuli kyllä ihailtua taivaalla monta kertaa. Samaten upeita                   auringonnousuja ja -laskuja.
R   Ruoka oli tänänkin vuonna aika paljon muutakin kuin elinehto.
S   Sade. 11kk sitä odotettiin ja loppuvuodesta taivas alkoikin vihdoin repeilemään. Marras-                       joulukuun aikana on satanut taatusti enemmän kuin koko muuna vuonna yhteensä.
T   Työt. Paljon se ottaa, paljon se antaa.
U   Urheilu - henkireikäni.
V   Valokuvaus. Vuoteen mahtuu ainakin 50 000 kuvaa.
W  Waves. Aaltojen tuijottelu lounastauolla on yksi parhaista stressinlievitystavoista.
X   XXX paljon, paljon suukkoja
Y   Ystävät. Uusia ja vanhoja, joita ilman ei tulisi toimeen.
Z   Zeebramaiset rusketusrajat. Nyt ja aina.
Å   Sorry Å, sinä putosit tänä vuonna täysin kelkasta
Ä   Ähellys. Leuanvetoja treenatessani oivalsin äheltämisen merkityksen. Siitä saa valtavasti                     lisäboostia!
Ö   Ökkömönkiäiset - etenkin hämpyt, joiden kanssa olen joutunut tekemisiin aivan liikaa











Aakkoset ja muutama random-kuva viime vuodelta. Vuosi 2014 oli hyvä vuosi! Nyt täysillä uuden vuoden(ja viikon) kimppuun.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Uusi vuosi, uudet lait

Muistatteko Rappakalja -pelin ja sen osion, jossa piti täydentää ja arvata USA:n kummallisia lakeja? Vitsit että minä olin aikanani hyvä tuossa pelissä, kiitos kieron mielikuvitukseni. Nyt olisin vielä parempi, sillä elän päivittäin näiden lakien keskellä.

Vuosi 2015 toi mukanaan kasan uusia lakeja, joista osa on oikeasti loistavia, osa sai minut hihittelemään uutisia katsoessani. Tässä pieni näyte uusista laista:
  •  Laittomat maahanmuuttajat voivat nyt saada Kaliforniassa laillisen ajokortin. Hitsit, minä en ollut koskaan laiton maahanmuuttaja, mutta ajokortin saaminen oli mahdotonta ennen paperisodan selvittämistä, minkä vuoksi ajelin muutaman kuukauden verran puolilaittomasti Suomen ajokortilla.
  •  New Yorkissa ei saa enää ottaa selfieitä tiikerien, leijonien tai muiden isojen kissaeläinten kanssa. Damn.
  • New Yorkissa ei saa myöskään enää tatuoida tai lävistää eläimiä.
  •  Seattlessa ei saa enää heittää ruuantähteitä tavallisten roskien joukkoon. Loistavaa!
  •  Kalifornian bensavero kasvaa (sillä polttoaineen hinta on viimeinkin pudonnut järkeviin lukemiin).
  • Illinoisissa siideriä kutsutaan nyt olueksi
  • Pilven hupipolttelu on nyt (tai siitä tulee tämän vuoden aikana) sallittua Washigtonin ja Coloradon lisäksi myös Oregonissa, Alaskassa ja D.C. ;ssa, Valtakunnallisen lainsäädännön mukaan se on kuitenkin edelleenkin laitonta ja esimerkiksi laivastossa yksi positiivinen virtsanäyte tarkoittaa automaattisesti laivastosta erottamista - ihan sama missä osavaltiossa asut.
  • Munia tuottavat kanat saavat nyt Kaliforniassa enemmän tilaa jaloitella. Hienoa! Tästäkin huolimatta aion ostaa vain ja ainoastaan vapaiden kanojen munia.
  • Yes means yes. Kaliforniassa molempien osapuolten pitää sanoa kyllä seksille ennen tositoimiin ryhtymistä. Hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki. Teoriassa hieno juttu, mutta miten tätä sitten käytännössä noudatetaan (tai miten se riitatilanteessa todistetaan) on minulle edelleenkin iso kysymysmerkki. Kirjallinen sopimus ennen seksin harrastamista voisi olla kaikkein turvallisin vaihtoehto.
  • Nevadassa koulusta lintsaavat lapsukaiset saattavat menettää ajokorttinsa. Ilman ajokorttia ei voi ajaa ostarille luuhaamaan.
  • Massachusetts sallii vihdoin ja viimein bensaletkun klipsit, jotka mahdollistavat sen ettei bensaletkua tarvitse kannatella käsillä. Kylmäsormiset tankkaajat kiittävät.
  • Michiganissa ei saa enää ostaa (tai pyytää muita ostamaan) yskänlääkettä, jos siitä aikoo tehdä methamphetamiinia

Berkeley:ssa limppareihin lisätään nyt sokerivero. Pekonilimpparista tulee minulle liian kallista...

Siinäpä näitä muitamia. Lisää löytyy googlettamalla. Vähän alkoi kyllä mietityttämään, mitä kaikkia lakeja täältä Kaliforniasta jo löytyykään. Ihan kaikkia lakeja kun ei voi noudattaa pelkkää maalaisjärkeä käyttämällä.

torstai 1. tammikuuta 2015

Dumb Fit

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Tai ainakin takapuoli...

Vastaanotimme vuoden 2015 ystäviemme luona. Vaikka juhlintamme olikin aika sievää ja hillittyä, jätimme automme suosiolla yöksi ystäviemme pihalle ja tulimme kotiin Uber-kyydillä.

Paperilyhtyjä Thaimaasta - Onnea ja terveyttä tulevalle vuodelle 

Keskiyön  suudelma

Autonhakureissulle lähtiessämme Phill etsi kuumeisesti Camryn avaimia. Hetken aikaa mietittyäni muistin niiden olevan hyvässä tallessa ystäviemme luo jääneen auton hanskalokerossa. Phill räjähti nauramaan, mutta minun pitkillä piuhoilla kesti vielä hetken aikaa yhdistyä ennen kuin tajusin, että ilman Camryn avaimia meidän on aika hankala lähteä sillä liikkeelle hakemaan toista autoa.

Hetken aikaa eri vaihtoehtoja pohdittuamme päätimme lähteä hakemaan toisen auton pyörillä. Pyöräteitä pitkin matkaa tuli kymmenen mailia (n.16km), joista viisi ensimmäistä tasaista, viisi viimeistä tasaisen tappavaa ylämäkeä. Ennen liikkelle lähtöä olimme varmoja, että katuisimme päätöstämme viimeistään kahdeksannen mailin kohdalla.


Toisin kuitenkin kävi. Ylämäkipyöräily kävi kyllä liikunnasta ja takapuoli huusi hoosiannaa, mutta meillä oli oikeastaan aika kivaa. Vuoden treenit tuli korkattua rytinällä ja tyylillä. Olkoon tämä siis vuoden 2015 teema: Hölmöilyt voitoksi (tai ainakin kiinteäksi takapuoleksi)!