tag:blogger.com,1999:blog-48122806807798930622024-03-13T01:16:54.598-07:00Kaukana KotonaVeera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.comBlogger1053125tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-69132663172445985602020-10-16T18:23:00.001-07:002020-10-16T18:23:23.572-07:00Sukellusvene-elämä ja perhe<p> Niinkuin blogiani aikanaan seuranneet tietävät, on meidän elämämme hieman omalaatuista. Kun mies kuuluu
sukellusveneen miehistöön, vaikuttaa se väistämättäkin koko perheen elämään.
Minulta on kyselty jonkin verran perheen ja sukellusvene-elämän
yhteensovittamisesta, joten päätin avata asiaa yhden blogi-kirjoituksen verran.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU_NwKSKSzIgXoeoXFuXD9QTFePAwAXNYoW5lnfjusHtRua1HnwrL_4qwng-XlE2nwkeXg_29x6fNMNaYweAujbAsteQV29uzh3OYO-yY9vhpAZBIKPDgd1ZGwNKndZJ97PJc8ZwSVtmZF/s2048/tp3+%25281+of+1%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU_NwKSKSzIgXoeoXFuXD9QTFePAwAXNYoW5lnfjusHtRua1HnwrL_4qwng-XlE2nwkeXg_29x6fNMNaYweAujbAsteQV29uzh3OYO-yY9vhpAZBIKPDgd1ZGwNKndZJ97PJc8ZwSVtmZF/w640-h426/tp3+%25281+of+1%2529.jpg" width="640" /></a></div><br /><p>Niin kuin jo
raskausajasta voi päätellä, ei perhe tai perheenlisäys vaikuta millään tavalla
siihen, miten kommenukset tai työtehtävät menevät. En osaa edes laskea, kuinka usein olen kuullut lauseen <i>mission comes first</i>. Useimmat tehtävät
vaativat sukellusveneeltä ”näkymättömänä” oloa ja lähes kaikki yhteys ulkomaailmaan katkaistaan.
Viimeisimmän kuuden kuukauden kommenuksen aikana olimme suurimman osan ajasta
ilmaan mitään kommunikointimahdollisuutta. Aina hetkittäin meillä oli
mahdollisuus lähettää pelkkää tekstiä sisältäviä sähköposteja (jotka nekin
kaikki luetaan ennen vastaanottamista) ja muutaman kerran pystyimme puhumaan
puhelimessa ilman isoveljen valvontaa. Käytännössä olimme pisimmillään yli sata päivää putkeen täysin
pimennossa, kuulematta toisistamme mitään. Aina välillä sain kuulla
virallisten tahojen kautta, että paatilla oli kaikki hyvin ja sekin auttoi jo
paljon. Phill tosin sai vain arvailla, miten minä ja vauva pärjäilimme pandemian
keskellä.</p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Mutta ei meitä
perheitäkään ihan täysin unohdeta. Silloin kun tehtävä ja sukellusveneen kapteeni sen
sallii, pääsee miehistön jäsen kotiin perhesyistä vaikka kesken komennuksen.
Jos jollekin Phillin läheiselle sattuisi jotain ikävää paatin
poissaollessa, voisin lähettää sukellusveneelle hätäviestin Punaisen Ristin
kautta. Viesti menisi ensin kapteenin luettavaksi, minkä jälkeen hän saisi päättää miten ja
milloin kertoisi asiasta Philille. Jos vauvan laskettu aika olisi ollut kommenuksen aikana, olisi Phill <i style="mso-bidi-font-style: normal;">saattanut</i>
päästä kotiin ennen arvioitua synnytystä. Tämäkin riippuu paljon ajoituksesta
ja miehitön jäsenen asemasta tehtävän onnistumisen kannalta. Edellisen
komennuksen aikana syntyi kahdelle perheelle lapsi. Isistä toinen pääsi
paikalle, mutta toinen tapasi lapsensa vasta kotisatamassa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Kommenusten lisäksi kuuluu sukellusvene-elämään eri pituisia huoltojaksoja satamassa ja
pienempiä paikallisia tehtäviä ja harjoituksia. Aikataulut muuttuvat tiuhaan, päivät ovat usein
pitkiä ja suunnitelmien tekeminen on vaikeaa. Meillekin kävi juuri niin, että parin päivän merireissu vaihtui hyvin pienellä varoitusajalla useiden
viikkojen pituiseksi tehtäväksi. Kaikeksi onneksi Phill sai jäädä tällä kertaa kotiin siltä
varalta, että pieni poitsumme ei maltakaan odottaa laskettuun aikaan asti.
Olemme asiasta todella kiitollisena, emmekä missään nimessä ota sitä
itsestäänselvyytenä. Ainoa huono puoli tässä on se, että Phill joutuu nyt käyttämään ison kasan säästössä olleista lomapäivistä, joille olisi ollut lapsen synnyttyäkin käyttöä. Laivaston isyysloma kun on huimat 2 viikkoa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Perheen ja
sukellusvene-elämän yhdistäminen ei siis ole helppoa ja meidän kummankin on
pitänyt varautua siihen, että Phill ei tule olemaan kotona joka ilta, viikko
tai edes joka kuukausi. Meidän kohdalla ajoitus näyttää kuitenkin hyvältä siinä
mielessä, että Phill siirtyy ensi keväänä taas maapalvelukseen seuraavaksi
kolmeksi vuodeksi ja merireissut vaihtuvat siistiin toimistotyöhön. Tämä kaikki sillä varauksella, ettei Korona sotke näitäkin kuvioita. Laivastoelämässä
mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on varmaa ja tänä vuonna olemme varmasti
kaikki jo oppineet, ettei mikään ole koskaan varmaa. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCHVF0zcdL8tPvqsdRNASwFPdUuaUz6k-LExsPrV2y35cbW0tW_jEPObezJUhkXwS2-2rQcgc8ASr22qp5v3cXdnOqRqihRAAQ_Dg5pECJTWPq3VRWVcBDG5192A8mfHWxs1xm5eE2NYCE/s2048/lajol5+%25281+of+1%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCHVF0zcdL8tPvqsdRNASwFPdUuaUz6k-LExsPrV2y35cbW0tW_jEPObezJUhkXwS2-2rQcgc8ASr22qp5v3cXdnOqRqihRAAQ_Dg5pECJTWPq3VRWVcBDG5192A8mfHWxs1xm5eE2NYCE/w640-h426/lajol5+%25281+of+1%2529.jpg" width="640" /></a></div><p class="MsoNormal"><br /></p>Mutta jottei tämä
maalaamani kuva sukellusvene-elämästä jäisi turhan paljon paljon miinukselle,
halauan myös mainita muutamista eduista, joita on vaikea päihittää.
Ensinnäkin, laivaston koko perheelle tarjoama terveysvakuutus on ilmainen ja
todella kattava. Kaikki lääkäri-, lääke- ja sairaalakulut korvataan kokonaisuudessaan. Vakuutus on meille ilmainen eikä lääkärikäyntien yhteydessä tarvitse
koskaan kaivaa kukkaroa esiin edes co-pay –maksujen muodossa. Tämä on USA:ssa
todella harvinaista ja aivan mieletön etu. En edes tiedä, mitä raskausaika ja
synnyttäminen keskimäärin maksavat USA:ssa, mutta veikkaan summan olevan hyvänkin vakuutuksen kanssa aika kaukana nollasta.<p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Toinen valtava
taloudellinen etu on ilmainen yliopistokoulutus, jonka voi siirtää myös
puolisolle tai palveluksen aikana syntyneelle lapselle. Koska minulla on jo
maisterin paperit ja Phill on pystynyt suorittamaan yliopistotutkinnon
töiden ohessa ilmaiseksi, on meillä mahdollisuus käyttää Post 9-11 GI Billiksi
kutsuttu avustus lapsemme koulutukseen. Etu kattaa lukukausimaksujen lisäksi
myös asumisen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja on arvoltaan kymmeniä
tuhansia dollareita. Tuntuu aika huikealta tietää jo nyt, ettei lapsemme
koulutus jää ainakaan rahasta tai stipendien saannista kiinni. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Kolmas rahaan
liittyvä etu on se, että maailman talouden heitellessä, on elantomme ja elintasomme
ollut aina vakaa ja turvassa. Viime keväänä n. 36,5 miljoona amerikkalaista
menetti työnsä kahden kuukauden aikana, joten tämäkin on asia, jota ei voi
sivuuttaa kevyesti. Laivastossa palkka määräytyy osittain asuinalueen elikustannusten
mukaan ja tämä osuus palkasta on verovapaata. San Diegossa eläminen on
kallista, mutta se ei haittaa, sillä saamme täällä enemmän rahaa elämiseen kuin
esimerkiksi New Hampshiressa asuessamme. Jos ei koko asumiseen tarkoitettu raha
kulu asumiseen, saa yli jäävän osuuden pitää ja käyttää haluamallaan tavalla.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6KtHGbF4bpCeg53FN5VvDegg75GpEUbh_Etslp18loEI9jiNPcwyL-AE84rUkvwEibIi6jWKV_isD4tOvioK4EBE82daJnIDbEgbZon-U93_T_ocFNFhiAl-zR7bL59FlScVOfRMtOFRn/s2048/or+coast6+%25281+of+1%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6KtHGbF4bpCeg53FN5VvDegg75GpEUbh_Etslp18loEI9jiNPcwyL-AE84rUkvwEibIi6jWKV_isD4tOvioK4EBE82daJnIDbEgbZon-U93_T_ocFNFhiAl-zR7bL59FlScVOfRMtOFRn/w640-h426/or+coast6+%25281+of+1%2529.jpg" width="640" /></a></div><br /><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Haasteiden ja taloudellisten
etujen lisäksi sukellusveneet ovat tuoneet elämäämme valtavasti upeita
kokemuksia ja elämyksiä sekä tärkeitä ihmisiä, joista on parhaimmillaan muodostunut
meille kuin toinen perhe. Vertaistuki on usein parasta tukea eikä tätä elämää
kaikkine kiemuroineen voi oikeasti edes ymmärtää ulkopuolelta käsin. Jos
ihan totta puhutaan, en minäkään aina ymmärrä, mutta tämän kaiken kanssa on
kuitenkin oppinut elämään. Ei minulle pitkiä merireissuja ikävä tule, mutta ilman
niitä ei olisi myöskään kotiinpaluita ja meidän tarinamme ei olisi meidän
tarina. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal">Paljon jäi varmasti kertomatta ja omatkin ajatukset ja kokemukset tulevat varmasti muuttumaan lapsen saannin myötä. Kirjoittelen tästä aiheesta uusiksi jossain vaiheessa laivastoäidin näkäkulmasta, mutta sitä ennen olisi kiva kuulla jos teillä heräsi kysymyksiä tai ihmetyksen aiheita. Omaa elämää ja sen itsestäänselvyyksiä on yllättävän vaikea avata muille.</p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p>Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-36017104440892155772020-10-05T15:22:00.000-07:002020-10-05T15:22:34.896-07:00Toka puolisko<p> Raskautta on nyt takana 36 viikkoa ja 3 päivää ja edessä olevien päivien lukumäärää voi vain arvailla. Viimeisen viikon aikana olen alkanut olemaan ensimmäistä kertaa sitä mieltä, etten ehkä haluaisikaan olla loppuelämääni raskaana. Se kun alkaa tuntumaan joka päivä hieman, öh, raskaammalta. Mutta pakko siltikin myöntää, että olen päässyt toistaiseksi todella helpolla ja <i>nauttinut</i>. </p><p>Viikot 20-30 olivat mahtavia. Energiaa riitti loputtomasti sekä töissä että vapaalla, vaikka yöunet olivatkin katkonaisia. Pesimisviettini sai minut siivoamaan koko kodin lattiasta kattoon ja sain vihdoinkin järjestettyä myös jokaisen kodista löytyvän kaapin (koska vauvathan tunnetusti tarkistavat heti ensitöikseen kaappien siisteyden...). Lääkärikäyntejä oli noin kerran kuukaudessa ja vatsa kasvoi enemmän tai vähemmän luotettavien käyrien keskivaiheilla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIvxU9alpVLzfpSNuHjxtJqRyQGTTjIS5wzgFXG3pXUJ5lvOGI2SSekLA3i2Qx5CCrYDtiMgUotjWpLxA_XpbOye7qm6nrb1NJhb4lWeGczd0ON7br9jHVk4YenAA3wg0hPjiMayjJuZOc/s1080/IMG_20200809_160425_905.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="915" data-original-width="1080" height="339" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIvxU9alpVLzfpSNuHjxtJqRyQGTTjIS5wzgFXG3pXUJ5lvOGI2SSekLA3i2Qx5CCrYDtiMgUotjWpLxA_XpbOye7qm6nrb1NJhb4lWeGczd0ON7br9jHVk4YenAA3wg0hPjiMayjJuZOc/w400-h339/IMG_20200809_160425_905.jpg" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">24 viikon masu</div><p>Phill tuli komennukselta kotiin kun raskausviikkoja oli täynnä 31 ja sai nähdä mahani ensimmäisen kerran livenä sitten viikon viisi. Ero oli aikamoinen ja ajatus vauvasta muuttui huomattavasti konkreettisemmaksi kuin sähköposteissa kuvailemani hedelmä- ja vihannesverrokit. Koska meillä ei ollut oikeastaan koko kesänä mahdollisuutta kommunikoida (siitä lisää toisessa postauksessa), tuli Phillille iloisena yllätyksenä, kuinka hyvin olin voinut ja mihin kaikkeen vielä pystyin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfR4w_2wBPQ0KSgG3kIOY_mUijKSPvmoXb_8Wq5a0j3eo_ZXLiHywjyxgpx-rGsJU5Nzdoq18yASoH8lKoT-IqQJnXEn24taE-lyXLEFLShTdohj_rlFjuwTPUgGXi6JtLn0XBzSE4Uigd/s1080/thumbnail+%252811%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="762" data-original-width="1080" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfR4w_2wBPQ0KSgG3kIOY_mUijKSPvmoXb_8Wq5a0j3eo_ZXLiHywjyxgpx-rGsJU5Nzdoq18yASoH8lKoT-IqQJnXEn24taE-lyXLEFLShTdohj_rlFjuwTPUgGXi6JtLn0XBzSE4Uigd/w400-h283/thumbnail+%252811%2529.jpg" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Phillin taiteilema gender reveal</div><p>Viikot 30-35 sujuivat vielä aika hyvissä voimissa, vaikka aloinkin jo huomaamaan, että suurimmat supernaisenergiat oli käytetty ja lepokin tuli välillä tarpeeseen. Aloin jälleen nukkumaan enkä ollutkaan enää joka aamu hereillä ennen aurinkoa. Maha jatkoi kasvamistaan käyrien keskivaiheilla, mutta olo alkoi olemaan päivä päivältä pallomaisempi ja kenkien jalkaan laittaminen tuntui urheilusuoritukselta. Tunnepuolella perusvire oli tasaisen onnellinen, vaikka löysinkin itseni yhä useammin itkemästä eläin- tai vauvavidoita katsoessani tai nauramasta ilman pienintäkään itsehillinnän ripettä jollekin aivan mitättömälle vitsille tai sattumukselle. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3_SWsj6ulXpvRIQp0Vca9VjiQdYWyV9LVVN1_HhebOmORR7Mc1yjpvvZe3i2Z8qldoPnEmmwaJBPw-Zmfivi96KPuMzzpq7gjqZ7Xxgvb888gWyZdwxF_ljRGOol9qxVDIfODNOEtPTVi/s1080/thumbnail+%252812%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3_SWsj6ulXpvRIQp0Vca9VjiQdYWyV9LVVN1_HhebOmORR7Mc1yjpvvZe3i2Z8qldoPnEmmwaJBPw-Zmfivi96KPuMzzpq7gjqZ7Xxgvb888gWyZdwxF_ljRGOol9qxVDIfODNOEtPTVi/w400-h400/thumbnail+%252812%2529.jpg" width="400" /></a></div><p>Kun viikkoja tuli täyteen 35, päätti Pikkuinen laskeutua alemmaksi ja hengailla pysyvästi virtsarakkoni päällä. Kun tähän lisättiin 35-40 asteen lämpätilat ja sen mukaisesti turvonneet jalat, oli seurauksena hyvin epämukava viikko. Laskin mielessäni päiviä laskettuun aikaan ja totesin niitä olevan liikaa. Kaikeksi onneksi tämä viikko on alkanut taas huomettavasti mukavammissa ja hieman viileämmissä merkeissä. Sain sopeutettua ajatukseni ja odotukseni nykyistä olotilaa vastaaviksi ja annoin itselleni luvan nauttia siitä, että voin itse määrätä kuinka paljon teen ja menen minäkin päivänä. En ole hyvä ottamaan iisisti tai pysymään aloillani, mutta nyt on aika opetella.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHLv9NdaGH-l9Jx8_xxen36bAO_V8ukgEdhFxcWokcDaeuZqqN-3S0_l7EEeCsgP2a717oZHOAmBIdXdDUJt99GGFVgT3svYTqltIU5kW-Q_7RrUOwa3DcNSKqmxuy6xPSYUKIiiHw1eZo/s1114/thumbnail+%252813%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1114" data-original-width="1080" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHLv9NdaGH-l9Jx8_xxen36bAO_V8ukgEdhFxcWokcDaeuZqqN-3S0_l7EEeCsgP2a717oZHOAmBIdXdDUJt99GGFVgT3svYTqltIU5kW-Q_7RrUOwa3DcNSKqmxuy6xPSYUKIiiHw1eZo/w388-h400/thumbnail+%252813%2529.jpg" width="388" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Tämän päivän masu, 36 + 3</div><p>Täällä on siis kaikki hyvin ja valmiina poitsuamme varten. Vaikka toivonkin, että hän pysyy mahassa kasvamassa vielä muutaman viikon, odotan jo innolla ensitapaamistamme. Jos mahakäyttäytyminen ennustaa mitään tulevasta, on meillä käsissämme pylly pystyssä nukkuva ikiliikkuja ja varmasti maailman suloisin sellainen. En malta odottaa!</p>Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-61705607745899501922020-08-02T17:51:00.000-07:002020-08-02T17:51:43.412-07:00Elämä ja KoronaJos sosiaaliseen mediaan on uskomista, on Suomen Korona tilanne jo vähän niin kuin (melkein?) ohi ja elämä aika normaalin oloista. Olen asiasta jopa hieman kateellinen, sillä meillä täällä Kaliforniassa ollaan jälleen ruudussa yksi tai kaksi. Tilanne on oikeastaan pahempi kuin keväällä, mutta yhteiskunta on kuitenkin osittain ja hyvin mukaillusti auki. Maskien käyttö on kodin ulkopuolella pakollista jos lähistöllä on muita ihmisiä, kaikki palvelut, jotka voidaan siirtää ulkotiloihin, on siirretty kaduille ja parkkipaikoille, ihmiset työskentelevät taas pääosin kotoa jos se on mahdollista, baarit ovat kiinni, isoja kokoontumisia ei edelleenkään sallita ja julkiset koulut pysyvät myös syksyllä kiinni.<div><br /></div><div>Koska raskauden ja Koronan yhteisvaikutuksista on edelleenkin vain vähän tutkimustuloksia, yritän elää mahdollisimmat riskittömästi, mutta silti elää. Isoin riskitekijä minulle on varmasti työni, sillä olen käynyt taas kesäkuusta lähtien kodin ulkopuolella töissä. Pieni preschoolimme saa olla edelleenkin auki, mutta olemme muuttaneet monia toimintatapojamme pöpövastaisemmiksi. Vanhemmat eivät saa tulla koulun tiloihin lainkaan, lapsilta ja työntekijäiltä mitataan kuume ennen koulun tiloihin saapumista, kaikki opettajat testataan parin viikon välein (ilmaiseksi ja työajalla), pesemme ja siivoamme kaikki välineet ja lelut monta kertaa päivässä, lapsilla on omat sensory-pussukat ja taidevälineet ja esimerkiksi vesileikit ovat tällä hetkellä vielä pannassa. Käsiä pesemme ja desinfioimme kyllästymiseen asti, mutta lasten keskinäistä, tai lasten ja opettajan välistä, läheisyyttä emme rajoita eikä koulun tiloissa tarvitse käyttää maskia, ellei itse halua. Lapset ovat ymmärtäneet tilanteen hienosti, mutta kyllä meiltä kaikilta pääsee aika usein lause, joka alkaa sanoilla <i>Sitten kun Korona on ohi...</i></div><div><i><br /></i></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU8mWTWdt1F7kpHLPRcdIpN365oREPfW_-Zn7ohFBrzesjGkSEr-pr8vSOjuDwcSMe_g64EPcnr8s17QYmafffsoPIZJP6_GNeda4rjZfP3Iph7hYfFuDNYFxLlpbRI0Obd9pP3hZe055x/s1080/thumbnail+%25289%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU8mWTWdt1F7kpHLPRcdIpN365oREPfW_-Zn7ohFBrzesjGkSEr-pr8vSOjuDwcSMe_g64EPcnr8s17QYmafffsoPIZJP6_GNeda4rjZfP3Iph7hYfFuDNYFxLlpbRI0Obd9pP3hZe055x/s640/thumbnail+%25289%2529.jpg" /></a></div><i><br /></i></div><div>Töiden ulkopuolella näen edelleenkin oikeastaan vain kahta ystävääni ja heitäkin suurimmaksi osaksi vain ulkotiloissa. En ole uskaltautunut vielä ravintolaan syömään, mutta haen tai tilaan ruokaa kyllä kotiin aina silloin tällöin ja käyn ruokakaupassa ihan normaalisti ilman mitään hamstrailuita. Kampaajallekin yritin jo päästä, mutta kampaajani joutui perumaan aikani altistuttuaan virukselle. Pian tämän jälkeen kampaamot sulkeutuivat taas kokonaan ja päätin ottaa tämän merkkinä siitä, että kuiva pehkoni saa jatkaa kasvamistaan hamaan tulevaisuuteen. Päivittäiset tartuntaluvut ovat aika hurjia ja tunnen itsekin useampiakin Koronan sairastaneita. Joillain heistä ei ollut juuri mitään oireita, mutta muutama itseni ikäinen ja perusterve tuttavani on saanut taudin niin pahana, että se on vaatinut sairaalahoitoa. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8IlpbOonaYbeMU2y_og-mxOBcbL1Jik94emFGxCAr995PORW4zvWcmmKRudBzQFyiLhOhYR-UXIZA_hj_KpeqDl6kyCQjgNkR_FJVGcP6-lpdn7mfEkwysR1U49rWVS1j9TIctyt3MZzn/s1080/thumbnail+%252810%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8IlpbOonaYbeMU2y_og-mxOBcbL1Jik94emFGxCAr995PORW4zvWcmmKRudBzQFyiLhOhYR-UXIZA_hj_KpeqDl6kyCQjgNkR_FJVGcP6-lpdn7mfEkwysR1U49rWVS1j9TIctyt3MZzn/s640/thumbnail+%252810%2529.jpg" /></a></div><div><br /></div><div>Raskauteen liittyviin lääkärikäynteihin Korona ei ole edelleenkään vaikuttanut juuri mitenkään. Sairaala-alueelle saapuessa mitataan aina kuume ja vastataan muutamaan kysymykseen. Maski pitää tietenkin olla naamalla sekä sisällä että ulkona ja käsidesiä kuluu hurjia määriä. En ole vielä selvittänyt pitääkö minulla olla maski naamalla synnyttäessäkin, mutta veikkaan pahoin, että vastaus on kyllä. En meinaan usko, että Kalifornian tilanne muuttuu kovinkaan paljoa paremmaksi vielä pitkään aikaan. Hämmentävän monet ihmiset kokevat säännöt ja määräykset vapaudenriistona eikä presidenttimme asenne auta (tässäkään) asiassa kovin paljoa.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZsesK_p5-kQDTIzpmj-BMUKEyEdVza9w8sAGcpIqBPyoSYynHzO9bbEU1DnLr-FgxQq0-Z_lwjxMbH5r-RtWzXh2mSMkXUgKicTQNrBD717-QybMVVTZvgNg8yXsTdTUptsYugOYLG_Er/s1080/thumbnail+%25288%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZsesK_p5-kQDTIzpmj-BMUKEyEdVza9w8sAGcpIqBPyoSYynHzO9bbEU1DnLr-FgxQq0-Z_lwjxMbH5r-RtWzXh2mSMkXUgKicTQNrBD717-QybMVVTZvgNg8yXsTdTUptsYugOYLG_Er/s640/thumbnail+%25288%2529.jpg" /></a></div><div><br /></div><div>Mutta kaikesta uudesta huolimatta on elämä tällä hetkellä ihan kivaa, varsinkin nyt kun saan käydä taas töissä. Kaikkein eniten ikävöin brunsseja ja isomman kaveriporukan kanssa hengailua, mutta olen onneksi myös aika sopeutumiskykyinen ja muutenkin ulkoaktiviteeteista nauttiva. Jos ei tästä muuta jää käteen, niin ainakin uudelleen järjestykseen laitetut prioriteetit ja hyvin tavallisten asioiden arvostus. Minulla ja meillä on kaikki kuitenkin todella hyvin ja valtava määrä hopeareunuksia mistä valita.</div>Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-60141906384367137102020-06-28T19:48:00.000-07:002020-06-28T19:48:13.286-07:00Eka puoliskoUusinta seikkailuani on nyt takana 22 viikkoa ja päätin tehdä jonkinlaisen välitilinpäätöksen. Yli puolivälin ollaan jo ja vielä tässä vaiheessa väittäisin, että raskaana oleminen on aika ihanaa!<div>
<br /></div>
<div>
Saimme tietää raskaudesta viikkoa ennen kuin Phill lähti 6 kk komennukselle. Pari viikkoa sähköposti toimi päivittäin ja varhaisultran päivänä Phill sattui piipahtamaan sopivasti jopa satamassa ja sai nähtäväkseen ihan ensimmäisen kuvan Pikkuisestamme. Tämän jälkeen emme sitten kuulleetkaan toisistamme puoleentoista kuukauteen ja Phill sai vain arvailla, onko kaikki mennyt hyvin vauvan ja Koronan suhteen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kaikeksi onneksi kaikki meni todella hyvin. En kärsinyt oikeastaan lainkaan pahoinvoinnista ja kotoilukevään takia sain nukkua juuri niin paljon kuin huvitti ja käyttää kaiken energian johonkin kivaan, esimerkiksi pitkiin kävelylenkkeihin ja kotitreeneihin. Niiden, Zoom-hengailuiden ja onnellisten raskaushormoonien avulla selvisin yksin olosta kunnialla ja vauva sai viettää ensimmäiset viikkonsa hyvin stressittömässä mahassa. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg50HBkG85uwLRZ6WuMgDkL4aZKp3Vdo3mIMdpsaeMPOnjJcr6LYjRHKsIk7s73vEBuX5PYwotxsKH8irE-p_oP6xD0ZC0Ak8mrpTGy0F8XqdWAmX7Rchl5thJR5a__QiJMsamT7QU92Dua/s1600/16.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1080" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg50HBkG85uwLRZ6WuMgDkL4aZKp3Vdo3mIMdpsaeMPOnjJcr6LYjRHKsIk7s73vEBuX5PYwotxsKH8irE-p_oP6xD0ZC0Ak8mrpTGy0F8XqdWAmX7Rchl5thJR5a__QiJMsamT7QU92Dua/s400/16.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Viikko 16, kun vatsani oli mielestäni jo tosi iso</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lääkärikäynnit ovat toimineet suht normaalisti Koronasta huolimatta. Jos Phill olisi kotona, saisi hän tulla mukaani, mutta jo ennen sairaala-alueelle pääsyä mitataan kaikilta vierailijoilta kuume ja käydään läpi nyt jo ulkoa osaamani Korona-haastattelu. Kasvosuojan käyttö on Kaliforniassa pakollista kaikilla julkisilla paikoilla ja lapset eivät saa tulla sairaala-alueelle ollenkaan, ellei heillä ole oma aika varattuna. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kävin viikkolla 7 varhaisultrassa, jossa todettiin yksi pieni, etäisesti vauvaa muistuttava alkio ja vahvat sydänäänet. Viikolla 12 ultrattiin taas ja käytiin läpi kaikki mahdollinen suvun geeniperimästä ja terveyshistoriasta lähtien. Kuvassa näkyi pieni heiluttava vauva ja vakuutukseemme kuuluneet hyvin kattavat verikokeet kertoivat, että minulla ja vauvalla oli kaikki hyvin. Verikokeessa tutkittiin myös vauvan kromosomit, mikä paljasti tietenkin myös lapsen sukupuolen. Kirjekuori on kuitenkin edelleenkin avaamatta ja saa odottaa siihen asti, että Phill tulee takaisin kotiin. Tämä päätös tuntuu meille hyvältä ja oikealta, mutta on herättänyt yllättävän paljon hämmennystä etenkin amerikkalaisten kavereideni keskuudessa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Koska raskauteni oli edennyt hyvin, vaihtui viikon 16 lääkärikäynti puhelinajaksi ja samalla viikolla aloin tuntemaan myöskin ensimmäisiä liikkeitä. Aluksi liikkeet tuntuivat värinältä ja kutittelulta enkä ollut ihan varma oliko kyse oikeasti vauvan liikkeistä vai mielikuvituksestani. Mutta pian ei jäänyt enää pienintäkään epäselvyttää, kun vauva alkoi kasvaa ja voimistua. Nykyään liikkeet ovat jo hyvin selkeitä ja vauvamme tuntuu olevan aika aktiivinen tapaus. Lemppari jumppa-aikoja ovat tällä hetkellä aamupäivät ja myöhäiset illat. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrco8Sxv4TE0RuU9CVURDuLG3k_0VlPLxDLmALeyJyxNDHbz3HMObR9SCtr6teVp_PFp4A2tq2nMjdjRafFGd8YFsInmctgILspviSWoVPE3XzR5_ILFsLi3imEik93YJAguPCdCbPLF-f/s1600/20+n.2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1080" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrco8Sxv4TE0RuU9CVURDuLG3k_0VlPLxDLmALeyJyxNDHbz3HMObR9SCtr6teVp_PFp4A2tq2nMjdjRafFGd8YFsInmctgILspviSWoVPE3XzR5_ILFsLi3imEik93YJAguPCdCbPLF-f/s400/20+n.2.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Viikko 20, puolivälissä ollaan!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viikolla 20 kävin rakenneultrassa ja viime viikolla oli taas lääkäriaika, jossa juttelimme noin 70 vuotiaan, aikanaan vakoilualuksella palvelleen, lääkärini kanssa enemmän Suomen Talvisodasta kuin vauvasta. Koska kaikki oli edelleenkin hyvin, on seuraava lääkäriaika vasta 5 viikon päästä (ja minulla hyvää aikaa päivittää historian tietoni samalle tasolle lääkärini kanssa). </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olen voinut koko raskauden ajan todella hyvin. Raskausoireita on toki ollut ja välillä on päiviä, jolloin ei jaksa muuta kuin pakolliset, mutta pahin väsymys jäi onneksi alkuraskauteen. Eniten minut on yllättänyt se, kuinka paljon raskaus vaikuttaa unenlaatuun jo tässä vaiheessa. Näen aiempaakin villimpiä unia, inhoan kyljelläni nukkumista ja herään vessaan kaksi kertaa joka yö. Ennen vaadin 7- 8 tuntia hyvää unta, mutta nykään energiaa tuntuu riittävän jo 6-7 tunnin pätkittäisillä unilla. Ehkä tämä on jo harjoitusta tulevaan ja mietin pian haikeudella näinkin pitkiä unia.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Hyvän vointini ansiosta olen voinut myöskin jatkaa treenejäni lähes päivittäin. Pahimmat HIITit ja vauhdikkaat juoksulenkit jätin heti pois korkealle karkaavien sykkeiden takia ja salikin on ollut jo kuukausia suljettuna. Tilalle on kuitenkin löytynyt joogaa, pitkiä kävelylenkkejä, kehonpaino-/kumpparitreenejä ja jopa mukautettua potkunyrkkeilyä ja HIIT-treenejä. Toivon voivani jatkaa aktiivista meininkiä ihan loppuun asti, mukauttaen ja kehoani kuunnellen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ruokien suhteen noudatan amerikkalaisia ohjeita ja toistaiseksi ainoa no no -listaltani kaipaamani herkku on salmiakki/lakritsi. Kummallisin himo puolestaan on ollut nallekarkit, joita en normitilanteessa päästäisi karkkipussiini kuin hätätilassa. Muut himotukset ovat asioita joista pidän normaalistikin, mutta himon iskiessä niitä on <i>saatava. </i>Mielellään heti. Alkuraskaudessa popsin valtavia määriä selleriä, porkkanaa ja appelsiineja ja nyt olen siirtynyt mansikoihin, vesimelooniin ja perinteisiin suomalaisiin kotiruokiin. Ruoka on maistunut ja maha kasvanut, mutta olen päättänyt olla panikoimatta syömisiäni tai painoani ja keskittyä hyvään oloon sekä itseäni miellyttävään peilikuvaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRUm5m4stlomiJJrcZjWxtrcHs-0_kns-PcCgJ0_SODK2porvBmx049KTKVuNRAmKGdzMt0SeU99qArtybUb8s0KGYuVUWlnZ2yqsfHKVSdUI_UOtl_sApqioDY70j_L9cBIAjYir-UmWj/s1600/22+no.2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1080" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRUm5m4stlomiJJrcZjWxtrcHs-0_kns-PcCgJ0_SODK2porvBmx049KTKVuNRAmKGdzMt0SeU99qArtybUb8s0KGYuVUWlnZ2yqsfHKVSdUI_UOtl_sApqioDY70j_L9cBIAjYir-UmWj/s400/22+no.2.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Viimeisin mahakuva sunnuntaiaamulta</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näin on menty ensimmäiset 22 viikkoa ja odotan jo mielenkiinnolla, miten matka jatkuu ja maha kasvaa! </div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-55053533465108881092020-06-14T09:05:00.000-07:002020-06-14T09:05:00.214-07:00Juonipaljastus<div>
Vaikka tänä keväänä elämä onkin ollut hyvin kotisidonnaista ja tapahtumaköyhää, on meille tapahtunut ja tapahtumassa jotain todella mullistavaa. Vatsassani myllertää pieni olento, joka kulkee nimellä Pikkuinen ja omistaa kaksi jalkaa ja kaksi kättä. Käsien ja jalkojen lukumäärä todettiin keskiviikkona rakenneultrassa ja kaikki oli juuri niin kuin pitikin. Pieni Halloween-vauvamme oli koko ultrauksen ajan todella aktiivinen ja lempiasento oli selkeästikin joko facepalm tai kaikki raajat ilmassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZerxLPbNv64AbBetlMsaTq4CgSF1lJ7atviOQXfE-W_nyX7OEfLlxObhBNVoRoXhoqCS81EjaU3PHNDH6YvDZ3igDAiDmoqjophfoG8cDxJhr-FOZErK76fcLAX3vn81mmFNJyWl25xt-/s1600/20200611061820_IMG_0412.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZerxLPbNv64AbBetlMsaTq4CgSF1lJ7atviOQXfE-W_nyX7OEfLlxObhBNVoRoXhoqCS81EjaU3PHNDH6YvDZ3igDAiDmoqjophfoG8cDxJhr-FOZErK76fcLAX3vn81mmFNJyWl25xt-/s640/20200611061820_IMG_0412.JPG" width="640" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Sukupuoli on selvitetty jo viikolla 12 verikokeen avulla, mutta kirjekuori on edelleenkin avaamatta. Olemme päättäneet odottaa (ainakin) siihen asti, että Phill tulee komennukselta kotiin. Olin aluksi aika varma, että meille tulee tyttö, kunnes näin eräänä yönä unta, että meillä olikin pieni, ihan Philliltä näyttävä, poika. Poikamme oppi myös ryömimään ja puhumaan kahden viikon ikäisenä, joten kyseessä oli selkeästi enneuni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhQJbKlyO2HvMuzZB34qiOExGrH5Cx13XuTEIRoP-1uEL3SZ0TzulDclkMvo9ExXrWlyFl8ZRhe5bF938aROzmnF4YCzhXeeK_ncWtfPRY-qaWOQiCr7nC_NOikImBlloTod5GUuk-eWmA/s1600/18+vk+masu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="791" data-original-width="1080" height="468" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhQJbKlyO2HvMuzZB34qiOExGrH5Cx13XuTEIRoP-1uEL3SZ0TzulDclkMvo9ExXrWlyFl8ZRhe5bF938aROzmnF4YCzhXeeK_ncWtfPRY-qaWOQiCr7nC_NOikImBlloTod5GUuk-eWmA/s640/18+vk+masu.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
En siis missään nimessä halua peruuttaa vuotta 2020, sillä tästä on monessakin mielessä alkanut muotoutua tärkeä muutosten vuosi. Kaiken mylleryksen keskellä meidän pienellä perheellä on paljon ihanaa odotettavaa ja hymy herkässä. Odotan Phillin kotiinpaluuta kuin kuuta nousevaa, mutta yritän myös muistaa nauttia jokaisesta potkusta ja kiristävästä vaatteesta. Nähtäväksi jää yltävätkö Phillin kädet vielä halaukseen siinä vaiheesa kun paatti lipuu satamaan, mutta eiköhän hätä keinot keksi. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Nyt uskallan jo melkein luvata bloginkin heräävän ainakin hetkeksi eloon, joskin hyvin yksipuolisilla aiheilla. Palataan siis pian kuulumisten pariin!</div>
</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-74864893775430079962020-04-05T21:18:00.000-07:002020-04-05T21:18:59.402-07:00Kuulumisia kotiverkkareissaUSA:ssa on jotakuinkin mahdotonta pistää nenäänsä kodin seinien ulkopuolelle kuulematta kysymystä <i>How are you? </i>Oikeaoppinen vastaus huolettomasti heitettyyn kysymystervehdykseen kuuluu tietenkin <i>I'm good, thanks! How are you? </i>Viimeaikoina olen kuitenkin lisännyt vastaukseen huomaamattani pienen ekstran: <i>I'm good, considering everything.</i> Tämä kuvastaa maailmantilannetta kai aika hyvin. Kun päiviin isketään yhtäkkiä muutama ekstratunti ja aika monta rajoitusta, menee koko elämä helposti hetkeksi sekaisin. Mutta jos jossain olen hyvä, on se uusiin tilanteisiin sopeutumisessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8-Hj5tIobBZhyphenhyphenroJschdM8Lz-TIkQOvnDGl8OD_kxJo-qvz1Taobj-kypaTRcY5JtaOBopB2bnMKqXU6EbDNhu9_7eYo1pQaWcIKj05wsTXOCMNecw9P_3G_QYNU5E6o6NTDYXa4oRimK/s1600/IMG_20200404_192636_617.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8-Hj5tIobBZhyphenhyphenroJschdM8Lz-TIkQOvnDGl8OD_kxJo-qvz1Taobj-kypaTRcY5JtaOBopB2bnMKqXU6EbDNhu9_7eYo1pQaWcIKj05wsTXOCMNecw9P_3G_QYNU5E6o6NTDYXa4oRimK/s640/IMG_20200404_192636_617.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Olen yrittänyt lähestyä tilannetta positiivisen kautta ja muistaa kuinka pirun onnekas olen. Korona ei ole tullut vielä oikeasti lähelle, vaikka lähinaapurustossamme onkin Koronakartan mukaan ainakin 27 tartuntaa. Minulla on vielä työpaikka ja palkka eikä minulta vaadita muuta kuin kotona oloa. San Diego on toki samaan tapaan suljettu kuin suuri osa muustakin maasta/maailmasta ja pahimman uskotaan olevan vasta edessä, mutta juuri nyt, juuri tässä tilanteessa, voisin ihan hyvin sanoa <i>I'm good. </i>Piste.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc_FdQfRQFuv9VnseYcv9vS_ZfIzwWs4uUNeikzgMEnvebpZgYJ6xSw-YpOeIQGkIjcJhtBeLE4fWJNTMsScUCdoojvalyvv61zzRYBvzyJBdxuWEBgquv0jxUqWBFt7wm-UQLNjlbIXc7/s1600/IMG_20200301_185536_799.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc_FdQfRQFuv9VnseYcv9vS_ZfIzwWs4uUNeikzgMEnvebpZgYJ6xSw-YpOeIQGkIjcJhtBeLE4fWJNTMsScUCdoojvalyvv61zzRYBvzyJBdxuWEBgquv0jxUqWBFt7wm-UQLNjlbIXc7/s640/IMG_20200301_185536_799.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Vaikka minulla onkin vielä pikkuisen töitä, en tee lähimainkaan täyttä työpäivää ja elämässäni on yhtäkkiä aikaa. Stay at home aikakauden alkaessa loin pääni sisällä suunnitelmia siitä, kuinka tehokas ja aikaansaava voisin nyt olla. Totuus on kuitenkin se, että kaappini eivät ole yhtään sen siistimmät kuin ennenkään enkä ole myöskään ilmoittautunut yhdellekään etäkurssille. Mutta luovuuteni kyllä kukoistaa! Kaapista on tullut kaivettua vanhat ja unohtuneet käsityöprojektit, värityskirjat sekä pölyttynyt ukuleleni. Lisäksi olen liikkunut paljon naapuruston kaduilla ja kompaktilla kotisalillani (aka olohuoneessani), opetellut puhumaan puhelimessa ja nauttimaan siitä, zoomaillut, soveltanut keittiössä ja katsonut valtavasti hömppää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3r4j4sf0KahY3N3T2bZC69ZC8TKB4W6wLQMoq96_hYgpz75dVvQCDR3B3R3zxPSOmY22eM1WuCNk-E3wktt1olfNXnlnuj0jD89Pohu1sMYazZ0yQSwEKj9okICDW5C2gvVE8SNLYju8y/s1600/IMG_20200327_203922_124.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3r4j4sf0KahY3N3T2bZC69ZC8TKB4W6wLQMoq96_hYgpz75dVvQCDR3B3R3zxPSOmY22eM1WuCNk-E3wktt1olfNXnlnuj0jD89Pohu1sMYazZ0yQSwEKj9okICDW5C2gvVE8SNLYju8y/s640/IMG_20200327_203922_124.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Päivieni bonusaktiviteetti on ollut pitkien sähköpostien kirjoittaminen. Sähköpostit on osoitettu lähes yksinoikeudella lentoyhtiöille ja Phillille. Spring breakille suunnittelemani Suomi-loma siirtyi jonnekin hamaan tulevaisuuteen ja rahojen takaisin saaminen on vielä kysymysmerkki. Homma olisi ollut hyvin helppo, jos olisin varannut lentoni suoraan lentoyhtiöltä, mutta enhän minä niin tee juuri koskaan. Olen melkoinen lentotarjoushaukka ja parhaat diilit löytyvät yleensä aina kolmansien osapuolten avulla. Homma toimii niin kauan hyvin kun matkassa ei ole mutkia. Nyt niitä mutkia onkin sitten kaikilla matkalaisilla yhtaikaa ja asian selvittelyyn voi mennä tovi. Toivo kuitenkin elää! Sain peruttua matkani ihan viime hetkellä ja nyt en voi muuta kuin odottaa, miten korvausten kanssa käy.<br />
<br />
Mitä tulee Phillille suunnattuihin sähköposteihin, olemme jälleen kerran siinä tilanteessa, että koko yhteydenpitomme on niiden varassa ja minusta on kuoriutunut vanha tuttu crazy email lady. Jos mietit, että vastahan hän tuli takaisin kotiin 6kk komennukselta niin samaa mietimme mekin. Mutta näin tämä menee ja tällä hetkellä meneillään oleva komennus on hyvin suurella todennäköisyydellä meidän viimeinen. Kun Phill palaa kotiin joskus loppukesästä tai alkusyksyksystä, jatkamme vene-elämää vielä muutaman kuukauden ja siirrymme sen jälkeen viimeiseksi kolmeksi vuodeksi maapalvelukseen ja uusia seikkailuita kohti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr71sRt8Maos2mMWIcO5n06h5RV0YYtvKualzwYas3StRseVkyVbn-eRcMV1jdEYm7fuqv5tsJJ9BgNl2DuAZBmh29XMbu3DZMH0Z1xR0Mj5MZ8Ds1iWhyepmMVcmkvmrPVnOI_j8C_P_J/s1600/IMG_20200225_211633_295.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr71sRt8Maos2mMWIcO5n06h5RV0YYtvKualzwYas3StRseVkyVbn-eRcMV1jdEYm7fuqv5tsJJ9BgNl2DuAZBmh29XMbu3DZMH0Z1xR0Mj5MZ8Ds1iWhyepmMVcmkvmrPVnOI_j8C_P_J/s640/IMG_20200225_211633_295.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Niin syvältä (kirjaimellisesti) kuin nämä sukellusvenekomennukset ovatkin, on tämän komennuksen ajoitus loppujen lopuksi aika hyvä. Phill lähti juuri ennen kuin Koronatilanteen vakavuus alkoi ihan todella selviämään eikä ole astunut sen jälkeen kuivalle maalle erään tukikohdan laituria ja kauppaa pidemmälle. Tällä hetkellä Phill ja muu miehistö on siis virukselta niin turvassa kuin siltä nyt voi olla. Jos Phill olisi kotisatamassa, olisi hän siltikin luultavasti eristyksissä paatillaan. Ikävä on tietenkin kova, mutta niin kuin aiemmin jo totesin, meillä on asiat ainakin tällä hetkellä kaikin puolin niin hyvin, että yritän pitää huonot hetket hetkinä ja keskittyä kaikkeen siihen hyvään, mitä elämässäni on meneillään.<br />
<br />
Toivottavasti teilläkin on kaikki hyvin! En lupaa vieläkään mitään aktiivisemmasta kirjoitustahdista, vaikka aikaa ja intoa kirjoittamiseen nyt olisikin. Täällä kuitenkin ollaan edelleen ja Instagramissa (veeralampi) aika ahkeranakin.<br />
<br />
<br />Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-84227984306866268682019-06-08T16:45:00.000-07:002019-06-08T16:45:21.902-07:00Ei huolta, täällä on kaikki hyvinHupsis, en edes tiedä mistä aloittaa. Ehkäpä sanoilla kiitos ja anteeksi. Katosin blogimaailmasta yhdellä loikalla enkä tajunnut, että moinen katoamistemppu aika jännittävän elämänvaiheen keskellä saattaa herättää ihmetystä ja huolta. Olen pahoillani aiheuttamastani huolesta ja todella otettu huolenpidosta. En koskaan oikein tajunnutkaan, kuinka ihanan huolehtivia ja välittäviä ihmisiä lukijoideni joukossa onkaan. Kiitos!<div>
<br /></div>
<div>
Blogin hylkäämiseen ei liity draamaa eikä mitään ikäviä tapahtumia. En tehnyt (enkä ole vieläkään tehnyt) selkeää lopettamispäätöstä ja Instagramin tiliäni seuranneet (veeralampi) tietävät edelleenkin aika tarkasti missä kaikkialla juoksentelen, missä asennossa kissat nukkuvat sohvalla, millä muumimukituulella olen ja mitä aamupalalautaseltani löytyy. </div>
<div>
<br /></div>
Yksi suurimpia syitä blogin heitteillejätön taustalla oli se, etten voinut kirjoittaa julkisesti juuri mistään, mitä pääni sisällä oikeasti liikkui. Esimerkiksi siitä, että suunnittelin reissua Philliä tapaamaan, mutten saanut kertoa kenellekään minne olin menossa ja miksi, en edes Philille, perheelleni tai läheisimmille ystävilleni. Töissä sepittelin valkoisia valheita perhereissusta ja läheisilleni en edes kertonut olevani lähdössä mihinkään.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9czpkdx7JQe4e8TID9SbKmlvpqPVeJc1KMq5AGP3MnkHuZZHUfATa4tRgyJsDJf8_tjB8I0DvOgHrt8nC-hXydmFClvOQP81BUzfEsyqOXUDT3TFDdEUDkycJD1UJf9vW2NhhlYAVHpGL/s1600/IMG_7919.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9czpkdx7JQe4e8TID9SbKmlvpqPVeJc1KMq5AGP3MnkHuZZHUfATa4tRgyJsDJf8_tjB8I0DvOgHrt8nC-hXydmFClvOQP81BUzfEsyqOXUDT3TFDdEUDkycJD1UJf9vW2NhhlYAVHpGL/s640/IMG_7919.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiZxz0P1Ygho_xcZXztxshVpyR_jBX9TbtKtgosPzJo01eYKFguB0V5c1MC3zR8Cuh-B_4pUORJ8YahjacNHuZlHPGY3nUeo2Y4oH87poScOjeZvsP10CU6btWBd2GS4T8s1NerF8l_EeL/s1600/IMG_7899.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiZxz0P1Ygho_xcZXztxshVpyR_jBX9TbtKtgosPzJo01eYKFguB0V5c1MC3zR8Cuh-B_4pUORJ8YahjacNHuZlHPGY3nUeo2Y4oH87poScOjeZvsP10CU6btWBd2GS4T8s1NerF8l_EeL/s640/IMG_7899.jpg" width="426" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWH6kT_zaVuly4h7gydYbaaUzah9swd3ifbjRqVdnp-yuAsW04lWeUHf6RDxmphGIA11oJS6v1k2x-8ts-ekaqoeHmfvOuW4olcdTVoK7qnZp5ISN87qBKWNz7jiWm8PuO3pcQaP7jFbxw/s1600/IMG_7851.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWH6kT_zaVuly4h7gydYbaaUzah9swd3ifbjRqVdnp-yuAsW04lWeUHf6RDxmphGIA11oJS6v1k2x-8ts-ekaqoeHmfvOuW4olcdTVoK7qnZp5ISN87qBKWNz7jiWm8PuO3pcQaP7jFbxw/s640/IMG_7851.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div>
Loppujen lopuksi reissun kanssa kävi vähän niin ja näin. Yhteinen viikko Phillin kanssa Japanissa vaihtui aivan viime metreillä yhteiseen iltaan tukikohdan laiturin pyykkituvassa ja tuonkin illan toteutuminen vaati aikamoista ninjailua ja sumplimista. Suunnitelmat menivät siis mönkään, mutta reissustani tuli silti yksi elämäni parhaimmista seikkailuista ja matkalta löytyi myös uusi ihana ystävä.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwS7NU-1snqIUZvspw3B6rxluVpPuSDHpem0dmDsfkZRCDjPPqNhzAsR0Ro9UPnhAZ4d41SaR_D3idEIlMZAuYR00_g3h4msXJIAAbBz9hA248nesDNMtYgv2k2Z45CnGOdtd-dnVvZEF-/s1600/IMG_7923.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwS7NU-1snqIUZvspw3B6rxluVpPuSDHpem0dmDsfkZRCDjPPqNhzAsR0Ro9UPnhAZ4d41SaR_D3idEIlMZAuYR00_g3h4msXJIAAbBz9hA248nesDNMtYgv2k2Z45CnGOdtd-dnVvZEF-/s640/IMG_7923.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtg5QC1moi6qIeFYxSKs77UboBvsOL2nk1KHY19Gu9cEKzKtSXu5tACx2ZoJGKd3WiJ5f_t8AaTXnfbVsNlZJs-eoKnkAVUxOzRMK-22FoLYea68be8eISxS-w2Yr-FT-Cfy1j6P6UHf6G/s1600/IMG_7627.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtg5QC1moi6qIeFYxSKs77UboBvsOL2nk1KHY19Gu9cEKzKtSXu5tACx2ZoJGKd3WiJ5f_t8AaTXnfbVsNlZJs-eoKnkAVUxOzRMK-22FoLYea68be8eISxS-w2Yr-FT-Cfy1j6P6UHf6G/s640/IMG_7627.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg06TNxMeGTxLQUeLWi9-EVGWkamif76ukcTTIiLzWb52ZpQWp9-PeGiBeOL-fkxwtPwUpDxTcXYMpwFfcsZuRvIUN4SmxS790X4dUFMkzP4SFSwzrgTNisUYJE3GdJqKQbU97qpubogVD/s1600/IMG_7679.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg06TNxMeGTxLQUeLWi9-EVGWkamif76ukcTTIiLzWb52ZpQWp9-PeGiBeOL-fkxwtPwUpDxTcXYMpwFfcsZuRvIUN4SmxS790X4dUFMkzP4SFSwzrgTNisUYJE3GdJqKQbU97qpubogVD/s640/IMG_7679.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Japanin reissun jälkeen tulikin jo pian joululoma ja Suomen reissu ja tammikuun puolivälissä koitti vihdoin kuumeisesti odotettu home coming. Home coming päivänä satoi kaatamalla, mutta kun paatti ilmestyi horisonttiin, loppui sade kuin taikaiskusta. Ah kuinka osuvaa. Vaikka koko puolenvuoden komennus ja erossa olo meni lopulta ihan mutkattomasti, alkoi paluupäivän selvittyä olemaan kärsivällisyys jo koetuksella.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSM9LGJlLPDPeU-vo8Qxeq1XTK5iuTJhVdyZCFUhZvUyEQ_pN9jQD3SG97nbnqe2QwheaAGoLQkPEeAUyt2CEY7-FztsVsnxZS0EM6YA-vKMZGT8Nmj1WrEnSyqD9QI7U3I6fDkl1gUkCL/s1600/thumbnail+homecoming-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="764" data-original-width="573" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSM9LGJlLPDPeU-vo8Qxeq1XTK5iuTJhVdyZCFUhZvUyEQ_pN9jQD3SG97nbnqe2QwheaAGoLQkPEeAUyt2CEY7-FztsVsnxZS0EM6YA-vKMZGT8Nmj1WrEnSyqD9QI7U3I6fDkl1gUkCL/s640/thumbnail+homecoming-2.jpg" width="480" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Phillin kotiinpaluun jälkeen vietimme yhdessä kahden viikon loman New Jerseyssa, New Yorkissa ja kotona San Diegossa. Iso kiitos ihanalle työnantajalleni, jolla riitti ymmärrystä. Yhteinen aika ja loma teki nannaa ennen tavalliseen arkeen palaamista. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjckUdpwpr1irX_hSOjACaLxK_FD81uodU39YPqSJfW2E6YEav9oY5ALlfrLYQnAEcMc-r1-5uYhIKAw5YIpHV5uBX4ww5B1VxDefTF2SD2dofXAmpJdD0QPMv1MWLLAJYGmVWaFCrbK4sW/s1600/thumbnail+-+2019-06-08T162919.265.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjckUdpwpr1irX_hSOjACaLxK_FD81uodU39YPqSJfW2E6YEav9oY5ALlfrLYQnAEcMc-r1-5uYhIKAw5YIpHV5uBX4ww5B1VxDefTF2SD2dofXAmpJdD0QPMv1MWLLAJYGmVWaFCrbK4sW/s640/thumbnail+-+2019-06-08T162919.265.jpg" width="480" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tällä hetkellä elämäämme kuuluu enemmän tai vähemmän pitkiä työpäiviä ja merireissuja ja sen vastapainona jokaisesta yhteisestä hetkestä nauttimista. Heinäkuun alussa olemme lähdössä viikoksi Kanadan Kalliovuorille ja tänä viikonloppuna juhlimme Phillin saamaa ylennystä sekä yhtä monista kotiinpaluista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Blogin kohtalon jätän edelleenkin avoimeksi, sillä eihän tällainen puolittainen tuuliviiri voi koskaan tietää, milloin (jos milloinkaan) bloggailuinto iskee taas. Sitä odotellessa halusin kuitenkin hälventää kaikki huolet, sillä minulla ja meillä on kaikki hyvin! </div>
<div>
<br /></div>
<div>
P.S. Lisää kuvia ja elämää löytyy Instagramista veeralampi nimen takaa!</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-78014796147711165322018-11-10T22:17:00.000-08:002018-11-10T22:17:13.017-08:00Minun rantaniOlen ollut lapesesta saakka hyvin päättäväinen eikä päähänpistojani ole aina ihan helppo seurata. Tokalla luokalla päätin haluavani musiikkiluokalle, kolmannella kävelin kotiin trumpetti kädessä, lukiossa päätin juuri ennen kirjoituksia inhoavani matikkaa vaikka olinkin siinä ihan hyvä ja Bostonissa asuessa minusta tuli yhdessä yössä intohimoinen juoksija. Viimeisin päätökseni teki minusta vihdoinkin rantaihmisen.<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjF_awErURdaJ903PkKQ5LoC_A2x1aVT0gawsjkzd7i34Lh5BsU_sJI6x_2rGp9PeG0ySG4EB8tPiCDSV87eXTOEtEmsnZ5V_LGO1IxW2BQfZ_s3NjLTtf1Y5JE6nO94gbvzUpC1v0LmSPk/s1600/thumbnail+%25284%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjF_awErURdaJ903PkKQ5LoC_A2x1aVT0gawsjkzd7i34Lh5BsU_sJI6x_2rGp9PeG0ySG4EB8tPiCDSV87eXTOEtEmsnZ5V_LGO1IxW2BQfZ_s3NjLTtf1Y5JE6nO94gbvzUpC1v0LmSPk/s640/thumbnail+%25284%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /><div>
Keksin alkukesästä alkaa hyödyntämään laivaston lentotukikohdassa sijaitsevaa Breaker's Beachia ja tein sinne itselleni kakkoskodin. Tukikohdan ranta on uskomattoman kaunis ja usein myöskin hämmentävän tyhjä. Toisin kuin muilla San Diegon rannoilla, siellä ei tarvitse taistella koskaan parkkipaikoista eikä levitellä pyyhettä metrin päähän tuntemattomista kanssarantailijoista. Lisäbonuksena rannalla pääsee nauttimaan usein myös suunnittelemattomista lentonäytöksistä ja joskus jopa elokuvan kuvauksista. Muutama viiko sitten satuin rannalle samaan aikaan Tom Cruisen kanssa ja seurailin Top Gunin kuvauksia samalla kuin juoksin omia sprinttejäni. (Okei, en minä Tomia oieasti nähnyt, mutta aika paljon muuta kyllä!)</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2Y7o3A4jY5Yx_6AK7jJUF-ttOoSqtTKQX_yyKReS9SrcjCQPnCQ9y_IV61rqO0e_X2h88J74OcebR1t0TkkaO4TNlgQFchaxTUNZI8VraV14oktABvEccaTvge3-p7L6LAENW2SwWV4OS/s1600/thumbnail+%25283%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2Y7o3A4jY5Yx_6AK7jJUF-ttOoSqtTKQX_yyKReS9SrcjCQPnCQ9y_IV61rqO0e_X2h88J74OcebR1t0TkkaO4TNlgQFchaxTUNZI8VraV14oktABvEccaTvge3-p7L6LAENW2SwWV4OS/s640/thumbnail+%25283%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viikko sitten San Diegossa käännettiin kellot talviaikaan ja pimeä laskeutuu nyt jo viideltä. Samalla jouduin sanomaan iltaisille rantatreeneille ja kesälle hyvästit. Tai ainakin melkein. Eihän rantaelämä ole San Diegossa "kesästä" kiinni. Kalenterin mukaan nyt on marraskuu ja syksy, mutta hyvinpä siellä rannalla tänäänkin tarkeni lähes kolmenkympin lämpötiloissa. Marraskuussa San Diego on parhaillaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcY-pZvbTtPPfY6BF-3FkHqbEhZrEun8CCuJISP7PEnRLcrWjf3qS0X7MQf4eHRaPwdB2Gg-DZlKTrfN3hQojQC3qADTDB38IKS2lyDef1DWNTh5fSt2NOCiQL5BE8dh_Lprlzx9BgKSRV/s1600/thumbnail+%25286%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcY-pZvbTtPPfY6BF-3FkHqbEhZrEun8CCuJISP7PEnRLcrWjf3qS0X7MQf4eHRaPwdB2Gg-DZlKTrfN3hQojQC3qADTDB38IKS2lyDef1DWNTh5fSt2NOCiQL5BE8dh_Lprlzx9BgKSRV/s640/thumbnail+%25286%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jotkut päätöksistäni ja päähänpistoistani ovat lyhytikäisiä, mutta uskallan jo nyt väittää, että rannat ovat tulleet jäädäkseen. En edelleenkään tiedä kuinka kauan saamme vielä asua Kaliforniassa, mutta kävi miten kävi, San Diegolla tulee ikuisesti olemaan iso ja lämmin paikka sydämessäni.</div>
</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-15641305966614139082018-11-04T09:37:00.000-08:002018-11-04T09:37:26.462-08:00Ikävä ihana ikäväUSA:ssa siirryttiin viime yönä talviaikaan, minkä kunniaksi sisäinen herätyskelloni herätti minut jo heti viiden jälkeen. Pakottauduin kuitenkin löhoilemään sängyssä yhdessä seilailevien ajatusteni kanssa ja päädyin pohtimaan ikävää.<br />
<br />
Phill lähti komennukselle melkein neljä kuukautta sitten. Neljän kuukauden aikana olen saanut puhua Phillin kanssa puhelimessa muutaman kerran kahden eri satamakäynnin yhteydessä. Inboxiin on kilahtanut kaksitoista sähköpostia ja postiluukusta on löytynyt kolme kirjettä. Viimeiseen reiluun kuukauteen en ole kuullut miehestä pihaustakaan. Tiedän kuitenkin, että kaikki on hyvin ja sen tiedon avulla pärjää jo pitkälle.<br />
<br />
Viimeisiin kuukausiin on mahtunut koko tunne-elämän kirjo, mutta valtaosan ajasta minulla on ollut todella rauhallinen ja onnellinen olo. Olemme tehneet suhteemme eteen paljon töitä ja saavuttaneet tilan, jossa olo tuntuu tärkeältä ja rakastetulta silloinkin kun toinen on tosi kaukana, kaikkien kommunikointimahdollisuuksien ulottumattomissa. Kun elämässäni tapahtuu jotain kivaa, jännää tai ikävää, on Phill edelleenkin ensimmäinen kenelle halauan asiasta kertoa. Kirjoitan Phillille päivittäin sähköposteja vaikken uskokaan niiden menevän perille ja käyn pääni sisällä pitkiä monologimaisia keskusteluja, joiden lomaan kuvittelen usein myös miehen vastareaktiot. Ehkä meillä on jonkinlainen telepaattinen yhteys, todennäköisesti ei, mutta hyvä mielikuvitus ja sopivasti hassahtanut positiivinen asenne auttavat jaksamaan vaikeimpinakin hetkinä.<br />
<br />
Vankan suhteen lisäksi olen saanut paljon voimaa ja positiivista energiaa ystävistä, hyvän mielen puuhista, aina jaloissa pyörivistä ja ovella odottavista kissoista, töistä ja tiiviistä työyhteisöstä. Olen todella onnellinen siitä, että olemme saaneet asua San Diegossa jo viisi vuotta ja olen uskaltanut juurtua tänne. Minulla on täällä kotikoti, paikka jonne tunnun kuuluvani silloinkin kun elämäni tärkein tuki ja turva on poissa. Vaikka välillä ikävä kirpaiseekin todella syvältä, en ole tuntenut oloania vielä kertaakaan yksinäiseksi. Se on paljon se!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg10hDIKyvmQvESXhM6JJuDGdbiOi6gdpiH1nQN0UeidQS3kDnD4uaCaOFkb4VptHe6jEo9aao_DouapNsCUnphiDALM3gUNOTsC59yQuXiPKbRxv3tfB1BrgPLLCqTQAJxIHIuC89aG_5E/s1600/walk+with+me.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1079" data-original-width="1079" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg10hDIKyvmQvESXhM6JJuDGdbiOi6gdpiH1nQN0UeidQS3kDnD4uaCaOFkb4VptHe6jEo9aao_DouapNsCUnphiDALM3gUNOTsC59yQuXiPKbRxv3tfB1BrgPLLCqTQAJxIHIuC89aG_5E/s640/walk+with+me.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Viimeiset kuukaudet ovat taas muistuttaneet minua siitä, kuinka hyvin minä pärjään haastavissa tilanteissa. Pystyn seisomaan tukevasti omilla jaloillani, mutta yhdessä me olemme entistäkin vahvempia. Edessä on vielä viikkoja ja kuukausia erossa oloa, monenlaisia tunteita ja ehkä haasteitakin, mutta sitten kun tämä kaikki on taas tällä kertaa ohi, haluan muistaa, miltä minusta tuntuu juuri nyt. Kun perusasiat ovat kunnossa, on ikävä onnellista ja kihelmöivää - täynnä mahdollisuuksia, unelmia, välittämistä ja rakkautta.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-41602739475968754972018-10-14T20:15:00.001-07:002018-10-14T20:15:21.517-07:00Sunnuntai 14.10Mikä ihana päivä! Aamu alkoi herkkupuurolla ja jatkui luontoretkellä. Pakkasin eväät, hain ystäni kyytiin ja suuntasimme auton nokan kohti Palomar Mountainia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwSm8MfqFQIpx3LSSqaA45b6O44Tj5HRyWN9s70ATp8wuTKqCyTvJ21BjF2HrTbk3V-uhfen8YFPU0RnUj-atOAZvuczlMCZArxSXNyb9RsqZ63ax0ECGuXfbZDncQn7uBHFNl0dOO_He3/s1600/palomar7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="525" data-original-width="1080" height="310" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwSm8MfqFQIpx3LSSqaA45b6O44Tj5HRyWN9s70ATp8wuTKqCyTvJ21BjF2HrTbk3V-uhfen8YFPU0RnUj-atOAZvuczlMCZArxSXNyb9RsqZ63ax0ECGuXfbZDncQn7uBHFNl0dOO_He3/s640/palomar7.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Matkalla kohtasimme sumua ja miljoona ylämäkeen puskevaa pyöräilijää, mutta huipulla paistoi aurinko. Kävelimme kolmella eri reitillä yhteensä kymmenen kilometriä, ihailimme maisemia pilvien yllä, valokuvasimme ja söimme tietenkin myös eväitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJAXZ6Px35-4MIMua1AUmiVtm-X31kebeThwOgOq7yah5SvplWrk6lEXFAzd2Sp5dRX489UX_rnhYvKjAiCgt6t75loVkJ9KBbB-OyEZsd9jxBxqPtB9F_AuFC7GoyMLQak_7NnoP2ygPB/s1600/palomar5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="525" data-original-width="1080" height="310" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJAXZ6Px35-4MIMua1AUmiVtm-X31kebeThwOgOq7yah5SvplWrk6lEXFAzd2Sp5dRX489UX_rnhYvKjAiCgt6t75loVkJ9KBbB-OyEZsd9jxBxqPtB9F_AuFC7GoyMLQak_7NnoP2ygPB/s640/palomar5.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoi64kD1zLbRcIPJrcXaZXQJugxphnFFnyje97w1SjJZa0qoknjrDBCo-52bSM0-3hce3B6IJwzZhT8ipp5eMRfFMy2-TAoXBbdRzOIZU7p1mmS2pUpZWHT5DNDgYp0g6_CsxpYYSgp4ef/s1600/palomar+4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoi64kD1zLbRcIPJrcXaZXQJugxphnFFnyje97w1SjJZa0qoknjrDBCo-52bSM0-3hce3B6IJwzZhT8ipp5eMRfFMy2-TAoXBbdRzOIZU7p1mmS2pUpZWHT5DNDgYp0g6_CsxpYYSgp4ef/s640/palomar+4.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhao6rlQMKhNj1AjSBVtcLHWdPHA4e4trPQnjjR_Wuxd7XODY-qt_ZNCG_PwbQG4jU0jYhzgNtBFBYPa3bOE4tcEU01FrwcP4O3sVOzkmMcooqP5jHSvyL5Slij1iDcsIBtl67jhPEinktu/s1600/thumbnail+palomar+1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="525" data-original-width="1080" height="310" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhao6rlQMKhNj1AjSBVtcLHWdPHA4e4trPQnjjR_Wuxd7XODY-qt_ZNCG_PwbQG4jU0jYhzgNtBFBYPa3bOE4tcEU01FrwcP4O3sVOzkmMcooqP5jHSvyL5Slij1iDcsIBtl67jhPEinktu/s640/thumbnail+palomar+1.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Luonnon rauhassa oli ihanan helppo hengittää ja antaa mielen levätä. Metsässä on ihmisen hyvä olla!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkp4O874pUxK5XsohnnzSpLt0DFHC4vfmnKlhyphenhyphenWXXnXkE0Xj8ujie5KHY2Ykb9_JwBxMqWqSYPNtfnO540p7w1fBY9HtDrEzCr3GQeVaZg5kIk5LlAy21N6QyqRBJ5ZpgRSJw7xIUKP6we/s1600/palomar+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkp4O874pUxK5XsohnnzSpLt0DFHC4vfmnKlhyphenhyphenWXXnXkE0Xj8ujie5KHY2Ykb9_JwBxMqWqSYPNtfnO540p7w1fBY9HtDrEzCr3GQeVaZg5kIk5LlAy21N6QyqRBJ5ZpgRSJw7xIUKP6we/s640/palomar+2.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnckIjf04w1QFp9A10SHGgIZVUL7ATplDo_GxH5ypCv8pPk3y3p9ZtG-VDA-sGAjo51vgCeTM_kvOtDBf7aFMOI8VuE7Voo8wythqNxOR8ZH2ogDV1Kz8lcYsWn5iaVFh3jbdpgOx2pOc2/s1600/palomar+3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnckIjf04w1QFp9A10SHGgIZVUL7ATplDo_GxH5ypCv8pPk3y3p9ZtG-VDA-sGAjo51vgCeTM_kvOtDBf7aFMOI8VuE7Voo8wythqNxOR8ZH2ogDV1Kz8lcYsWn5iaVFh3jbdpgOx2pOc2/s640/palomar+3.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Palasimme takaisin San Diegoon neljän aikoihin, joten kerkisin vielä hyvin valmistelemaan lounaat koko ensi viikoksi ja katselemaan The Shape of Water -elokuvan. Sovimme ennen Phillin lähtöä viettävämme etänä elokuvatreffejä, eli katselevamme samoja elokuvia ja juttelevamme niistä sitten sähköpostien välityksellä. Homma on toiminut puolittain. Olemme kyllä katsoneet samat elokuvat, mutta keskustelu on ollut aika vähäistä hyvin heikon sähköpostiyhteyden vuoksi. Mutta samapa tuo. Olen nauttinut elokuvista ja siitä ajatuksesta, että jossain tuolla merten syvyyksissä Phill on katsellut samat pätkät ja ajatellut ehkä minua. Toistaiseksi olemme katselleet The Shape of Waterin lisäksi The Greatest Showman, I Kill Giants, Lady Bird, Coco sekä Pitch Perfect 3 elokuvat. Kaikki muut ovat olleet mielestäni loistavia, mutta Pitch Perfect saa arvosanaksi aika odotetustikin vain mjah.<br />
<br />
Loppuillan ohjelmassa ei ole mitään tuorepuuron tekoa ja kissojen rapsuttelua kummempaa. Lupasin mennä huomenna töihin jo seitsemäksi, joten nukkumaan olisi parasta päästä suht ajoissa.<br />
<br />
Kiitos kaikille viikkoni seuraajille. En edelleekään lupaa mitään elämää suurempaa blogini suhteen, mutta Instagram (veeralampi) pysyy taatusti aktiivisena ja blogikin saattaa päivittyä hieman aiempaa ahkerammin.<br />
<br />
Tästä taas kohti uutta viikkoa!Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-60510897565463627212018-10-13T21:11:00.000-07:002018-10-13T21:45:43.206-07:00Lauantai 13.10Tänään ei soi kello, mutta herään silti jo ennen puolta seitsemää ja olo on ihmeen virkeä. Köllin kuitenkin sängyssä hetken aikaa ja rapsuttelen päälläni möyriviä kissoja. Ihanaa kun ei ole kiire minnekään!<br />
<br />
Teen aamupalaksi banaanista ja kananmunasta "pannareita" (kaksi munaa, yksi muussattu banaani) ja laitan lautaselle lisäksi kreikkalaista yogurttia, maapähkinävoita, vadelmia ja vaahterasiirappia. Herkkua! Teen sohvalle pesän ja enkä edes mieti vielä päivän muita puuhia.<br />
<br />
Yhdekseltä on aika nousta kunnolla ylös ja alkaa hommiin. Siivoan kodin alkulämpäksi ja lähden hieman kymmenen jälkeen salia kohti. Ajelen tällä kertaa Point Lomaan, sillä haluan juosta ennen jalkatreeniä mäkiä ja portaita. Siihen tarkoitukseen on Point Loman tukikohta aivan mainio! Ihailen juostessani tummia pilviä ja kerkiän juuri sateen alta salille. Eilen illalla satoi ja ukosti ihan kunnolla, mutta tämä kuuro on nopeasti ohi. Tuoksu on silti ihanan raikas.<br />
<br />
Treenin jälkeen suuntaan kulkuni Liberty Stationille Trader Joe's kauppaan ruokaostoksille ja Libery Marketiin lounasta metsästämään. Suosittelen tsekkaamaan Liberty Stationin, jos ikinä vietätte aikaa San Diegossa! Sieltä löytyy jotakuinkin kaikkea viehättävässä paketissa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2TJI9yxbQLAz5eHdGCev0kIUdOCnOiDEs5UUV1vRhxSH8MAC0PFZg6nGuK1aIUSDRBJMc54MdjyxcBoqqnU22SrHnTIWZ_0n5kdCtST9iImm7I1MH2ZYjZBGs_x25QXlAD5jvELtfdfUT/s1600/thumbnail+liberty2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2TJI9yxbQLAz5eHdGCev0kIUdOCnOiDEs5UUV1vRhxSH8MAC0PFZg6nGuK1aIUSDRBJMc54MdjyxcBoqqnU22SrHnTIWZ_0n5kdCtST9iImm7I1MH2ZYjZBGs_x25QXlAD5jvELtfdfUT/s640/thumbnail+liberty2.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsdOszqaTNVwauSFFaD-GrrmsCZDE-Nx5ntYqEzadha0-Ej8MVVBPdUhK-wqiwfzfqiao5OqjqASrUbtfd1N_Xdm2U2U3dM5lu252kTSr3qbNirlHTikX6bUqAV1CCFOCyXzZI7X-YPIOt/s1600/thumbnail+liberty.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsdOszqaTNVwauSFFaD-GrrmsCZDE-Nx5ntYqEzadha0-Ej8MVVBPdUhK-wqiwfzfqiao5OqjqASrUbtfd1N_Xdm2U2U3dM5lu252kTSr3qbNirlHTikX6bUqAV1CCFOCyXzZI7X-YPIOt/s640/thumbnail+liberty.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Päädyn ostamaan lounaaksi empanadas "piirakoita" ja teen niiden kylkeen salaatin. Jumitun taas hetkeksi sohvalle ennen kuin saan kumman päähänpiston hyökätä vierashuoneemme kimppuun. Huone on ollut jo pitkään enemmänkin varasto kuin mitään muuta. Ärsyttävää! Olen luvannut itselleni tekeväni asialle jotain sitten syksyllä, kun ulkona sataa ja on synkeää. Tänään taitaa olla se päivä... Kaivan kaikki ostamamme julisteet ja taideteokset esiin ja alan suunnittelemaan, miten laittaisin ne seinälle kaikkein järkevimmin. Siivoan myöskin vaatekaappini ja karsin taas jätesäkin verran vaatekeräykseen lähteviä vaatteita. Urakkani päätteksi huone on vähintäänkin yhtä sekainen kuin aiemminkin, mutta nyt minulla on ainakin jonkinlainen idea siitä, mitä aion siellä tehdä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFCo55EGigvBjlHIdl9_3PAvBe2iZIS1Yd1Uuq5Y0mR1SyF2YnboH22qir6yKTXhW5QfZjOpxlUKo-FDpTyh-v5uAlPOaatY-bw19xW4KQTKH_0Xv9nL8hRz8DDoFn2XV9nD6btIf6zcVd/s1600/thumbnail+lunch.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFCo55EGigvBjlHIdl9_3PAvBe2iZIS1Yd1Uuq5Y0mR1SyF2YnboH22qir6yKTXhW5QfZjOpxlUKo-FDpTyh-v5uAlPOaatY-bw19xW4KQTKH_0Xv9nL8hRz8DDoFn2XV9nD6btIf6zcVd/s640/thumbnail+lunch.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Alkuillasta päätän lähteä vielä Mission Valleyn kauppoihin ostamaan kehyksiä. Michael's on lottovoitto ja sieltä löytyy yhtä lukuunottamatta juuri oikeanlaiset. Ja koska Michael's on ihan Targetin vieressä, pitäähän sielläkin piipahta. Targetista ostan tällä kertaa vain ja ainoastaan sitä, mitä lähdin hakemaan: taulunkiinnitystarroja. Kerta se on ensimmäinenkin.<br />
<br />
Saavun kotiin kuuden aikoihin ja alan heti samantien ruuanlaittopuuhiin. Teen uunilohta, uuniranskiksia ja niin ikään uunissa kypsennettyä parsakaalia. Nams! Ostan nykyään loheni aina Trader Joe's :ta, sillä sisäpiiritietojeni mukaan heillä on todella tarkat kriteerit kalojensa suhteen. USA:ssa näiden asioiden kanssa kannattaa ihan oikeasti olla tarkkana, sillä kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää.<br />
<br />
Ruuan kypsyessä uunissa, laitan ensimmäiset taulut seinälle. Loput saavat odottaa toiseen päivään, sillä kiinnitystarrat loppuvat kesken. Huone näyttää jo nyt kivemmalta, mutta kuvia en aio ottaa ennen kuin huone on vimppaa myöten valmis.<br />
<br />
Illallisen jälkeen saan vielä inspiksen leipoa jauhottomia maapähkinävoi suklaa keksejä. Herkuttelen vaniljajätskillä ja uunituoreella keksillä, katselen jälleen kerran hömppää, kirjoittelen blogia ja sähköposteja, juon lasin viiniä ja fiilistelen uutta tauluseinää. Lauantait ovat ihania!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq6UjKj5HEFNL1BkKhK0Uq9ma47aOGOVMNoL3zQROwcHS6rwYBgEWmh5q321ay5l3WHkb1i-AwvREiEGKdvnDS4k2iSt5jPQNgEOChoKgHtkQDgHomEKi1njxMjiF8xm1DDrd4owdmteM8/s1600/thumbnail+cookie.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq6UjKj5HEFNL1BkKhK0Uq9ma47aOGOVMNoL3zQROwcHS6rwYBgEWmh5q321ay5l3WHkb1i-AwvREiEGKdvnDS4k2iSt5jPQNgEOChoKgHtkQDgHomEKi1njxMjiF8xm1DDrd4owdmteM8/s640/thumbnail+cookie.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Ennen nukkumaan menoa pitää muistaa vielä laittaa kameran akku lataukseen, sillä huomenna on tiedossa retkipäivä metsään. En malttaisi odottaa!<br />
<br />
P.S. Noista kekseistä tuli ihan mielettömän hyviä. Resepti ei ole oma keksimä, mutta jaan sen mielelläni muillekin:<br />
<br />
1 cup maapähkinävoita (sellaista, missä ei ole muuta kuin maapähkinöitä ja suolaa)<br />
1/2 cup vaahterasiirappia<br />
1 muna<br />
1/2 tl ruokasoodaa<br />
1 tl vanílja extract<br />
<br />
Sekoita sähkövatkaimella sekaisin ja lisää<br />
<br />
1/2 cup kaurahiutaleita<br />
1/3 cup tummia suklaahippuja<br />
<br />
Paista 350 F noin 13 minuuttia (ohje sanoi kymmenen, mutta minulle se ei riittänyt)<br />
sirottele päälle isorakeista merisuolaa (minä käytin vaniljalla maustettua)<br />
<br />
<br />
<br />Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-80096817112902289352018-10-12T20:16:00.000-07:002018-10-12T20:16:09.901-07:00Perjantai 12.10Aamu alkaa taas kerran kesken unen. Olen unessani matkalla Riihimäen uimahalliin Phillin kanssa. Jep, juuri näin jänniä unia minä näen. Herääminen kestää taas hetken, mutta hommaa helpottaa huomattavasti se, että on vihdoinkin perjantai.<br />
<br />
Työparini on tänään poissa ja oletan päivästä tulevan kiireisen. Olen väärässä. Kaikki menee smoothisti kepeän perjantaifiiliksen ansiosta. Olemme taas kerran todella paljon ulkona. Koulumme piha on suunniteltu niin, että siellä voi tehdä lähes kaiken sen minkä sisälläkin. Maalaamme, syömme aamusnackin picnic tyylillä, pesemme leluja, laulamme ja tanssimme, hypimme, juoksemme, kiipeilemme, tasapainoilemme, luemme kirjoja ja kokkailemme mutakeittiössä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaRh9rFnyVBjOANifPC90FnXAxKLoaCL4q3L7hfAHMFY92qWKZpmH6Sbbf05EifnOB5ByRZHJPUPM29_hWWOfVieElPBRyeJ6slUUjMjOTTeuud5Gs-cJJvI1DqiEr82Gaoi338Sr3FnIU/s1600/thumbnail+slide.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaRh9rFnyVBjOANifPC90FnXAxKLoaCL4q3L7hfAHMFY92qWKZpmH6Sbbf05EifnOB5ByRZHJPUPM29_hWWOfVieElPBRyeJ6slUUjMjOTTeuud5Gs-cJJvI1DqiEr82Gaoi338Sr3FnIU/s640/thumbnail+slide.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Ruokatauollani käyn taas kävelyllä. Matkalla kohtaan nukkuvan kodittoman miehen, kitarajamit, kaksi keski-ikäistä moottoripotkulaudoilla kiitävää naista sekä vanhan oppilaani isän, joka taittaa matkaa skeittilaudalla vaaleanpunainen polkupyörä sylissään. Tervetuloa North Parkiin!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibjTxB-_Xmp7KeQ_oWVcMXcwA5qC8rrO8gqZ1CCgK_QbcNLiHSrjxbGIUTzWf3dakkPkjGFTVLcyUaao1QuM-_3swkIcY50r2FUC1vDV88bj-HshQ8ciDeFxQVUG1fj7Lzq5G-DIbFi0UQ/s1600/thumbnail+northpark.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibjTxB-_Xmp7KeQ_oWVcMXcwA5qC8rrO8gqZ1CCgK_QbcNLiHSrjxbGIUTzWf3dakkPkjGFTVLcyUaao1QuM-_3swkIcY50r2FUC1vDV88bj-HshQ8ciDeFxQVUG1fj7Lzq5G-DIbFi0UQ/s640/thumbnail+northpark.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Teen tänään taas hieman normaalia pidemmän työpäivän ja pääsen lähtemään vasta hieman viiden jälkeen. Suuntaan taas kerran Coronadoon salille. Perjantai-illat ovat aivan parhaita ajankohtia salitreenille. Salilla on juuri sopivan hiljaista ja rento meno. Juoksen ensin kymmenen minsaa vauhdilla ja soudan perään toiset kymmenen niin lujaa kuin lähtee. Tämän päälle teen ylävartalotreenin painoilla. Energiaa riittää ja treeni kulkee hyvin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Wi-l7aasQnlvZdBgGDRPubPRJTrKFc4m6GzLZWhG77gO7RA2bAQ3wTX4qUlvf8swuqbsGIyC95Vit4cjQc5MsVCatxFsJlSEE9WSdK2m-AAhOksSSryixM_dN0qzN933zD3RTr012rVx/s1600/thumbnail+snack.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Wi-l7aasQnlvZdBgGDRPubPRJTrKFc4m6GzLZWhG77gO7RA2bAQ3wTX4qUlvf8swuqbsGIyC95Vit4cjQc5MsVCatxFsJlSEE9WSdK2m-AAhOksSSryixM_dN0qzN933zD3RTr012rVx/s640/thumbnail+snack.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kotiin ajellessa on jo ihan pimeää. San Diegon downtownin valomeri näyttää kauniilta Coronado sillalta katsellessa. Motarille päästyäni huomaan yllätyksekseni, että se lainehtii vedestä. Sillan toisella puolella on ilmeisesti satanut hetki sitten kaatamalla. Sateen tuoksu saa mieleni tekemään punaviiniä, joten päätän poiketa vielä kauppaan ennen kotiin ajamista. Olen kuullut joskus tutkimuksesta, jonka mukaan lasi punaviiniä vastaa tunnin salitreeniä. Jos treenaa ensin tunnin ja nautiskelee sen jälkeen lasin viiniä, elää varmasti ikuisesti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0xOTASdXI3AWpST7PGONpCS2hNidKP2gvOOwiAjrjARoTg9DF0X0lS8EM8X4upbDePcPfiQWjjheThpYYnC5dteDzAqcQvMxbpz5cDAlxx64SHkz_sF7RYnTCS_eMl4bKPZDPAYD8u3m9/s1600/thumbnail+rain.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0xOTASdXI3AWpST7PGONpCS2hNidKP2gvOOwiAjrjARoTg9DF0X0lS8EM8X4upbDePcPfiQWjjheThpYYnC5dteDzAqcQvMxbpz5cDAlxx64SHkz_sF7RYnTCS_eMl4bKPZDPAYD8u3m9/s640/thumbnail+rain.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kotona huomaan, että hupparini on päällä nurinkurin. Hups. Se selittääkin kaikki ne ruokakaupassa saamani hymyt. Oh well, tämä menköön pimeyden piikkiin. Ruokin kissat, nautiskelen lämpimästä ja rentouttavasta suihkusta ja syön illalliseksi eiliseltä jäänyttä jackfruit pastaa. Kaadan itselleni lasin viiniä ja alan kirjoituspuuhiin.<br />
<br />
Loppuillan ohjelmassa on nautiskelua. Suklaata ja viiniä, telkkarista jotain hömppää ja pehmoinen kissa (tai kaksi) sylissä. Aivan mahtava fiilis! Perjantai-illat ovat parhaita!<br />
<br />
<br />Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-15197905957592948172018-10-11T20:27:00.000-07:002018-10-11T20:27:17.110-07:00Torstai 11.10Herään hieman ennen kuutta siihen, että jalkojeni päällä pyörii tornado. Syy löytyy herätessä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGKh6BAAgaiZM-z4iJi5PRtFMGhH3LPj2VSQuZ7Wf73ApZhO1RTJqwAhDn51-Bnbro95IomFaGprIwyvEiGGvn9jN6Fcbhf3GdnNiMzer6fJenq9jt92J5X5XHv3uVqjErSUb8tvU4FZYh/s1600/thumbnail+bed.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGKh6BAAgaiZM-z4iJi5PRtFMGhH3LPj2VSQuZ7Wf73ApZhO1RTJqwAhDn51-Bnbro95IomFaGprIwyvEiGGvn9jN6Fcbhf3GdnNiMzer6fJenq9jt92J5X5XHv3uVqjErSUb8tvU4FZYh/s640/thumbnail+bed.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Ennen tämä oli jokaöistä meininkiä, mutta nykyään Possu tulee enää harvemmin jalkojen päälle leikkimään.Tai ehkäpä en vain enää herää siihen. Sängystä löytyy meinaan lähes joka aamu hiiri. Onneksi meillä ei ole ollut yhtä kertaa lukuunottamatta oikeita.<br />
<br />
Tein eilen illalla tuorepuuron jääkääppiin tekeytymään, joten aamupala hoituu helposti. Heitän sekaan valmiiksi pilkkomani mangot sekä mantelivoita ja haudutan kupposen rooibos teetä. Vietän sohvalla taas kerran liian kauan aikaa ja tulee kiire. Lähden töihin viime tipassa ja kiroan, kun huomaan, että kotimme on ympyröity tietöillä. Tie on poikki joka suuntaan, joten ei auta muu kuin pujotella puomien välistä. Onneksi työmiehet eivät ole vielä paikalla.<br />
<br />
Saavun töihin pari minuuttia myöhässä, mutta onneksi meillä ole ihan pilkun tarkkaa. Töypäivä menee taas vauhdilla ja huomattavasti pirteämmissä merkeissä kuin eilen. Vietämme ihan koko aamun ulkona ja lounasaikaan kaikilla on nälkä. Omalla tauollani käyn kävelyllä ja lasten nukkuessa teen paperihommia tietokoneella.<br />
<br />
Pääsen töistä puoli viideltä ja suuntaan suoraan Coronadon tukikohtaan rannalle. Olen tehnyt nyt "kesällä" lähes joka viikko yhden treenin rannalla. Se on aivan parasta. Juoksen puoli tuntia rantaa edestakaisin vaihtelevilla nopeuksilla ja teen päälle toiminnallisen jalkatreenin. Hyppyjä, kyykkyjä, tasapainoiluja, loikkia, askelkyykkyjä... Kaikkea kivaa. Samalla saan nauttia aaltojen pauhusta ja joka viikkoisesta lentonäytöksestä. Viimeviikolla ihailin jettien harjoituksia, tänään vuorossa ovat helikopterit.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja0pJ_lpOAPelE_LQeqAEBXKAygfw0qcDnLcsLFS3kJYOe2oDGrLvx07EjBwc7YQeN9oxYFVfqg1iPTvi_ZG8bKIpE3SUz77EBUDUBKcqGeUNrl2tg7HzkYbCs1s0u4y6ISI5AIyxhkStR/s1600/thumbnail+coronado2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja0pJ_lpOAPelE_LQeqAEBXKAygfw0qcDnLcsLFS3kJYOe2oDGrLvx07EjBwc7YQeN9oxYFVfqg1iPTvi_ZG8bKIpE3SUz77EBUDUBKcqGeUNrl2tg7HzkYbCs1s0u4y6ISI5AIyxhkStR/s640/thumbnail+coronado2.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik1FK8j9tgnyWhiPXLXiqFL1uiQfo8a7H4gP21ljXm5Y8Uun8GxaLiRq6BfjG6hTkG0ck_dsSaPJW-p970hggaCdRd86WBMcEl73aOLeafL9Kh-uh4uDZ_wto1AZsk3WKuYp7rQyWcK-s_/s1600/thumbnail+coronado.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik1FK8j9tgnyWhiPXLXiqFL1uiQfo8a7H4gP21ljXm5Y8Uun8GxaLiRq6BfjG6hTkG0ck_dsSaPJW-p970hggaCdRd86WBMcEl73aOLeafL9Kh-uh4uDZ_wto1AZsk3WKuYp7rQyWcK-s_/s640/thumbnail+coronado.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kotiin ajellessani seuraan auringonlaskun kehittymistä ja kerkiä kotiin sopivasti h-hetkellä. On pakko kävellä vielä korttelin ympäri ja imeä itseeni viimeisetkin aurinkoenergiat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisuvSfYpqRcHbWceJeUh5S3kS5lr4j8tRpGYF3j2WmzHcjcWxdn5gn3ien_20_I9HQrtS0bkmt-lloBF-Hewwq1y-TWDqkWZ3Dr5FJbDCFqnZHij5I-x0pFj3Q3GUlfSAWyXIySy2WtkjC/s1600/thumbnail+sunset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisuvSfYpqRcHbWceJeUh5S3kS5lr4j8tRpGYF3j2WmzHcjcWxdn5gn3ien_20_I9HQrtS0bkmt-lloBF-Hewwq1y-TWDqkWZ3Dr5FJbDCFqnZHij5I-x0pFj3Q3GUlfSAWyXIySy2WtkjC/s640/thumbnail+sunset.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kotona ryntään samantien lämpimään suihkuun pesemään hiekat jaloista, sillä treenaan rannalla aina paljain jaloin. Suihkun jälkeen ruokin jaloissa pyörivät kissat ja kokkailen itselleni jackfruitista (en tiedä mitä sen on suomeksi...), pavuista ja kikhernepastasta illallista. Ruuan kypsymistä odotellessa napostelen raakaa kesäkurpitsaa ja selailen Instagramia.<br />
<br />
Loppuilta kuluu taas tuttuun tapaan kotona. Pesen pyykkiä, kirjoittelen, selailen nettiä, kuuntelen Bastillea ja leikin kissojen kanssa. Tänään on ohjelmassa vielä skype-treffit äidin ja isän kanssa kunhan Suomessa herätään.<br />
<br />
Tämä torstai on ehdottomasti täynnä toivoa. Ihan kohta on viikonloppu!Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-21779488472009495332018-10-10T20:46:00.000-07:002018-10-10T20:46:40.944-07:00Keskiviikko 10.10Olen yleensä todella huono päivämäärien kanssa, mutta 10.10 on taottu niin syvälle selkärankaani, etten unohda sitä varmasti ikinä. Hyvää Aleksis Kiven päivää!<br />
<br />
Aamu alkaa taas kellon soitolla 6:15. Olen vielä syvässä unessa ja herääminen kestää hetken. Saan viereeni kaksi innokasta (ja nälkäistä) kehrääjää. Teen aamupalaksi saman setin kun eilenkin. Itse tehtyä ruisleipää, hummusta, paistettua kananmunaa, avocadoa ja tomaattia. Istahdan sohvalle syömään ja selaamaan nettiä, mutta homma keskeytyy kun sälekaihdinten välistä siivilöityy vaaleanpunaista valoa. On pakko käydä kurkkaamassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPTWJIOSVJMpSeyBG5vD_y2F8VukfpeFPVSnyIdFBW3_EQj04ZCNW67MzecKlEQ0eZUYwlrdTzrNJu4djTdDSZuz09KPGybU9IUIvXxLKI_y_-WmVHj7j1LeMfQk1NB1lV6RCHN9C6B7eR/s1600/thumbnail+sunrise.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPTWJIOSVJMpSeyBG5vD_y2F8VukfpeFPVSnyIdFBW3_EQj04ZCNW67MzecKlEQ0eZUYwlrdTzrNJu4djTdDSZuz09KPGybU9IUIvXxLKI_y_-WmVHj7j1LeMfQk1NB1lV6RCHN9C6B7eR/s640/thumbnail+sunrise.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kaikki blogiani tai Instagramia seurvaat tietävät jo taatusti, etten voi vastustaa auringon laskuja ja nousuja.<br />
<br />
Työpäivä menee väsyneissä merkeissä, vaikkei päivässä mitään vikaa olekaan. Ruokatauolla hengailen koululla ja höpöttelen työkaverini kanssa. Suunnittelemme pian naimisiin menevän työkaverimme "bridal showeria".<br />
<br />
Pääsen tänään kotiin jo puoli viideltä, eli siis silloin kun työpäiväni kuuluukin päättyä. Ajelen kaupan kautta kotiin, soitan pari puhelua ja hoidan muutaman asian netissä. Tähän kaikkeen menee yllättävän kauan aikaa ja kello alkaa lähenemään jo kuutta. Aika alkaa kokkailemaan.<br />
<br />
Teen illalliseksi quinoa salaattia, johon tulee quinoan ja vihersalaatin lisäksi uunissa kypsennettyä ruusukaalia, porkkanaa ja sipulia sekä pannulla haudutettua papu, paprika, herkkusieni, kesäkurpitsa seosta. Ihan mielettömän hyvää! Olen vähentänyt nyt Phillin poissaollessa lihan syöntiä reilusti. Syön joka viikko jonkin verran vaaleaa lihaa, kalaa ja kananmunia, mutta valtaosa aterioistani on kasviperäisiä. Tämä ruokavalio on tuntunut kaikkein toimivimmalta ratkaisulta juuri nyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-yDIUh1oQP5-7oKZchpm4qd9CpxhRzJrFbrc2MPU6xYDqQ7-XaywIP1wU7LN3OORnNIIdBW-JGdV6EAKDaX_XTDeGrf5eaYSA17KZirubOMo-SdUhYKYKZbA-P02x988kk4sKU0o2OQ5p/s1600/thumbnail+food.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="998" data-original-width="998" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-yDIUh1oQP5-7oKZchpm4qd9CpxhRzJrFbrc2MPU6xYDqQ7-XaywIP1wU7LN3OORnNIIdBW-JGdV6EAKDaX_XTDeGrf5eaYSA17KZirubOMo-SdUhYKYKZbA-P02x988kk4sKU0o2OQ5p/s640/thumbnail+food.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Illallisen jälkeen on aikaa kirjoitella blogia ja sähköposteja, katsella Parks and Recreation -sarjaa, venytellä ja rullailla. Kroppa tuntui tänään aika väsyneeltä ja tukkoiselta, joten lepopäivä tuli tarpeeseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVKvxLpmw24jKlJq_qbcQDY2g-o3Kya3M5g1igcGePxWDso1koG44xBGUctAc9OMNoKNHlQKWAwpZAVUPonkhx0taD4HdIvg5BGt6wqABX0dfRnnYqIx_ZIhGYdbbP96X95oB6gToOu7sa/s1600/thumbnail+kisu2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="961" data-original-width="1080" height="568" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVKvxLpmw24jKlJq_qbcQDY2g-o3Kya3M5g1igcGePxWDso1koG44xBGUctAc9OMNoKNHlQKWAwpZAVUPonkhx0taD4HdIvg5BGt6wqABX0dfRnnYqIx_ZIhGYdbbP96X95oB6gToOu7sa/s640/thumbnail+kisu2.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Pian koittaa se hetki, josta olen haaveillut tänään aika moneen otteeseen: Saan rojahtaa sänkyyn ja jatkaa aamulla keskeytyneitä unia. Ihanaa, että huomenna on jo torstai!Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-73374829167561175342018-10-09T20:01:00.000-07:002018-10-09T20:01:18.576-07:00Tiistai 9.10Jos ei muusta vielä tiedäkään, että San Diegoon on tullut syksy, niin pimeyttä ei pääse täälläkään pakoon. Kello 6.15 on vielä aivan pimeää eikä sängystä ole helppo päästä ylös. Yritän pelastaa aamun värikkäällä aamupalalla ja matcha teellä. Luovuin viime talvena kofeiinista, mutta päätös ei ole mitenkään ehdoton. Juon silloin tällöin vihreää teetä ja pari kertaa olen nautiskellut jopa kupposen kahvia.<br />
<br />
Tiistaiaamut ovat töissä yleensä kiireisiä, niin tänäänkin. Aamu menee vauhdilla ja pian on jo lounasaika. Syön keittoani lasten kanssa samaan aikaan ja vastaan ainakin kymmenen kertaa kysymykseen <i>WHAT'S THAAAT? </i>Varsinaisella lounastauollani käyn kävelyllä ja naureskelen Halloween-koristeille. Sää on jotakuinkin täydellinen, sunny and seventy, niin kuin San Diegossa kuuluukin olla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEideeQXHDaYJ-PNUxkXdkAgzuf-jvQblJ7ikQ_8xT64iQYFWS7hRaPxSKSj_-Z_yyowSNo3e1tFhj6fA7AnfnyRk-4w7tBbAJEYUB_LXwzYahuBverDTiOEQmkDWWdshJ0Oj9SlItS2xcWK/s1600/thumbnail+halloween.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEideeQXHDaYJ-PNUxkXdkAgzuf-jvQblJ7ikQ_8xT64iQYFWS7hRaPxSKSj_-Z_yyowSNo3e1tFhj6fA7AnfnyRk-4w7tBbAJEYUB_LXwzYahuBverDTiOEQmkDWWdshJ0Oj9SlItS2xcWK/s640/thumbnail+halloween.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Pääsen töistä viideltä ja ajelen suoraan Coronadon tukikohtaan salille. Matkalla alkaa väsyttämään, mutta väsymys hälvenee heti kun saan juostua itseni vauhtiin. Teen alkulämpän jälkeen noin 45 minuutin mittaisen keskivartalo, selkä ja olkapääpainoitteisen treenin. Treenin jälkeinen olo on niin hyvä, että taidan hymyillä itsekseni. Vastaantulijoitakin hymyilyttää.<br />
<br />
Kotiin ajellessa ihailen vaalenpunaisena hohkaavaa kaupunkia Coronado-sillalta ja mietin jälleen kerran, kuinka onnekas olenkaan saadessani nauttia näistä maisemista päivittäin. Eilen tuli tasan viisi vuotta siitä kun muutimme San Diegoon enkä ole saanut kaupungista vieläkään tarpeekseni. En tiedä edelleenkään kauanko saamme täällä asua ja päädymmekö tänne kentien pysyvästi, mutta jos kaikki loksahtaisi kohdilleen, tekisin tänne mielelläni meille forever homen.<br />
<br />
Kotona odottaa pimeä koti ja kaksi nälkäistä kissaa, joista toinen luikahtaa ulos ruohoa syömään. Noukin Kisun takaisin sisälle ja painelen suihkuun. Illalliseksi syön samoja tähteitä kuin eilenkin samalla kun katselen jakson Parks and Recreation -sarjaa. Nappaan jälkkäriksi pari taatelia ja viikonloppuna ostamiani lakuja ja päätän keittää kupposen teetä. Kurpitsa roobios höyryää kupissa ja olo on ihanan raukea.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXPhezA0wU7awVzmRyz2-7YW3MVAXxiYsa23Z9lUhiONPiXDry3iJ5NyXlkUdxh1zaG3QY6R0lDjpDvw0fGIPmxVsR_P95MCbJdXHbC4TQiGJOLedKxMKM_OSO1C-jAhaym7OtIaTisS7W/s1600/thumbnail+possu3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1204" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXPhezA0wU7awVzmRyz2-7YW3MVAXxiYsa23Z9lUhiONPiXDry3iJ5NyXlkUdxh1zaG3QY6R0lDjpDvw0fGIPmxVsR_P95MCbJdXHbC4TQiGJOLedKxMKM_OSO1C-jAhaym7OtIaTisS7W/s640/thumbnail+possu3.jpg" width="574" /></a></div>
<br />
Tämä on päivän paras hetki: Sähköpostin kirjoittelua, hyvää musiikkia, teetä ja karvaisia sohvakavereita. Enää ei tarvitse eikä pidä, saa vain olla ja nauttia.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-52894676107948162872018-10-08T21:22:00.000-07:002018-10-08T21:22:15.705-07:00Maanantai 8.10Hupsista heijaa, elossa ollaan! En viitsi selitellä enkä lupailla mitään elämää suurempaa, mutta nyt suunnitelmissa on jakaa teidän kanssa taas viikon verran elämää. Ihan jo siitä syystä, että muistan itsekin sitten joskus, millaista arkeni oli Phillin komennuksen aikana. Tästä siis lähtee, seitsemän päivää enemmän tai vähemmän syksyisessä San Diegossa.<div>
<br /></div>
<div>
Herään paria minuuttia ennen herätyskelloa, hieman kuuden jälkeen. Possu-kissa hyppää kehräämään ja rapsutettavaksi, Kisu tuijottelee lipaston päältä ja alkaa sitten nuolemaan Phillin partavesipulloa. On pakko nousta ylös ja siirtää pullo vessan hyllyyn. Eihän siinä mennytkään kuin kolme kuukautta. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ulkona on vielä ihan pimeää ja olo tuntuu maanantaimaiselta. Ruokin kissat ja iseni. Olen onnellinen sunnuntai-illan Veerasta, joka teki aamupalaksi tuorepuuroa ja alkuviikon lounaiksi kurpitsakeittoa ja ruisleipää.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Työpäivä alkaa klo 7:45. Koulu aukeaa seitsemältä ja paikalla on jo muutamia lapsia kolmesta eri ryhmästä. Ohjeistamme aamuopettajan kanssa lapset siivouspuuhiin ja lähdemme ulos. Aloitamme päivät aina ulkoilulla ja vietämme muutenkin päivästä suurimman osan ulkona.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Työpäivä on juuri sopivan kiireinen ja päivä etenee vauhdilla. Meillä on tänään kolmen opettajan vajaus, mikä tuntuu pienessä koulussa jo paljon. Yhteishenki on kuitenkin niin hyvä, että hommat hoituvat saumattomasti. Lupaan tehdä ainakin tänään ja huomenna hieman ylitöitä ja pääsen töistä viideltä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viideltä hyppään autoon ja haen ystäväni kyytiin. Jatkamme matkaa Cowles Mountainille iltahaikille. Kaksi ja puoli kilometriä ylämäkeen ja kaksi ja puoli kilometriä alas. Samalla paranee myös maailma. Kerkiämme juuri ja juuri alas ennen kuin on ihan pimeää.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5dwPghgYLcL-e4dS8ubD3qnr2qTYelMZRc8EQahH2ggdgjn_4M3dmoQr-bqABqKUmto371INXWoEsqL-Hgc_UjOnm2zyCLdHD-w4lHnbD3uPCFHr04peYMCF7oaUgWHwReNC2IhRHI9eo/s1600/thumbnail+cowles.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5dwPghgYLcL-e4dS8ubD3qnr2qTYelMZRc8EQahH2ggdgjn_4M3dmoQr-bqABqKUmto371INXWoEsqL-Hgc_UjOnm2zyCLdHD-w4lHnbD3uPCFHr04peYMCF7oaUgWHwReNC2IhRHI9eo/s640/thumbnail+cowles.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Saavun kotiin puoli kasilta ja ovella odottaa laatikollinen hedelmiä ja vihanneksia Imperfect Producelta. Kyseessä on uudehko palvelu, jonka kautta voi tilata kotiin kuljetettuna sellaisia vihanneksia ja hedelmiä, jotka menisivät muuten hävikkiin. Osa tuotteista ei täytä kauppojen kauneusvaatimuksia ja osaa on tällä hetkellä tarjolla liikaa. Laatikon sisällön ja koon saa päättää itse ja tarjolla on sekä luomu- että tavallisia tuotteita. Olen suuri fani! Pieni ja helppo tapa taistella ruokahävikkiä vastaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUaMOvPgHEz2hnsxqLalRL7ROO9PkKGW1KBeBUpymVLP7vrNGWRD16i79onukhFFsm7BlIPgZqm8NexOcBSkErlf0ZtMRlXBz79gWOjRYUF0hQZj5vKWxhheKHhY092dVzTEDoAPnVvm8Z/s1600/thumbnail+produce.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1270" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUaMOvPgHEz2hnsxqLalRL7ROO9PkKGW1KBeBUpymVLP7vrNGWRD16i79onukhFFsm7BlIPgZqm8NexOcBSkErlf0ZtMRlXBz79gWOjRYUF0hQZj5vKWxhheKHhY092dVzTEDoAPnVvm8Z/s640/thumbnail+produce.jpg" width="544" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mutta nyt on pakko saada ruokaa! Keitän kikhernepastaa ja lämmitän viikonlopulta jääneitä kalkkunapyöryköitä ja tomaattikastiketta. Pastan kypsymistä odotellessa tyhjennän tiskikoneen ja syön seisaaltani lehtikaalisalaattia. Yleensä syön illalliseni mieluiten suihkun raikkaana, mutta tänään en pysty odottamaan. Stinky kid, mutta onneksi kissat eivät välitä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Loppuilta kuluu sohvalla. Kirjoittelen blogia, kuuntelen Nate Ruessia, selailen Instagramia, katselen kun Possu jahtaa kärpäsiä ja kirjoitan Phillille sähköpostin vaikka tiedänkin ettei yhteys ole pelannut hetkeen. Tavoitteeni on mennä nukkumaan kymmeneltä, mutta katsotaan, miten tässä käy. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ei yhtään hullumpi maanantai. Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko.</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-16409619093456790992018-08-22T20:20:00.000-07:002018-08-22T20:20:19.508-07:00Projekti luokkahuoneMaanantaiaamuna uusi luokkahuoneemme oli kirjaimellisesti tyhjä canvas, mutta kahden pitkän ja tehokkaan päivän jälkeen kaikki on nyt valmista uuden kouluvuoden varalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMS0vt0mHyVO8Qh9EtbS6tn_TITiA9Zf-xyJXbmrQqROOpsYgQwvrLlFfR88aWkpjwoTRNIN7LO3_7H_OyEDSoveZKz6eVcX-t7crhb1xI5yEyY6n8mqOYZ00jp7UzYL9ZHzH_ofmTZi5g/s1600/thumbnail+%252897%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMS0vt0mHyVO8Qh9EtbS6tn_TITiA9Zf-xyJXbmrQqROOpsYgQwvrLlFfR88aWkpjwoTRNIN7LO3_7H_OyEDSoveZKz6eVcX-t7crhb1xI5yEyY6n8mqOYZ00jp7UzYL9ZHzH_ofmTZi5g/s640/thumbnail+%252897%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Meidän koulussa on tapana sulkea koko koulu viikoksi juuri ennen uuden kouluvuoden alkua, jotta me opettajat saamme valmistautua rauhassa ja toteuttaa visiomme ja unelmamme ilman iltatöitä tai ylimääräisiä (joskin hyvin innokkaita) apureita. Luokkahuone on tavallaan kolmas opettaja, minkä vuoksi sen toimivuus ja viihtyvyys on todella tärkeää. Meillä opettajilla on täysin vapaat kädet luoda juuri oman näköisemme tila, sillä me tunnemme omat ja lapsiryhmämme tarpeet kaikista parhtaiten. Yritämme käyttää ensisijaisesti jo olemassa olevia materiaaleja ja kierrättää kaiken mahdollisen, mutta jos ja kun tarvitsemme jotain uutta, hoituu se yleensä ongelmitta.<br />
<br />
Koulussamme noudatetaan continuing care -periaatetta, eli ryhmä ja opettajat pysyvät samana pikkuisista eskariin, mutta fyysinen luokkahuone vaihtuu joka vuosi elokuun lopussa. Minusta tämä on toimiva ratkaisu, sillä lapset ja perheet tulevat vuosien saatossa todella läheisiksi ja tutuiksi, mutta luokkahuoneen vaihtaminen muistuttaa viimeistään siitä, että nyt ollaan taas vuoden verran isompia ja muutenkin pieni muutos tekee aina hyvää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzN9IlVFrRen3_2b1iC69cp-52I_u9XDEIx0iirIA_90c52ZMryapKFEr8PzcCQ5VV10GrSyVKOT8cngbhM7yJglQo_Zet_o_LHHOolpsnPWEd19QjuMWIlyD8Vpy2557Y_GSt3RJHbRX6/s1600/thumbnail+%252893%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzN9IlVFrRen3_2b1iC69cp-52I_u9XDEIx0iirIA_90c52ZMryapKFEr8PzcCQ5VV10GrSyVKOT8cngbhM7yJglQo_Zet_o_LHHOolpsnPWEd19QjuMWIlyD8Vpy2557Y_GSt3RJHbRX6/s640/thumbnail+%252893%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRlQ1s0mZuBiKQRPtvpiuPp3S0thpInORh19lxFMAQdL9rqrenzKlxrBi295AZphFR2jMM0cM6SjVgTPr7SRAdMZ3pO_u65hmiHRXrZ6UUx0j5R1EgtFS-cudxP2n8oD3eHqg5eBCnoitY/s1600/thumbnail+%252894%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRlQ1s0mZuBiKQRPtvpiuPp3S0thpInORh19lxFMAQdL9rqrenzKlxrBi295AZphFR2jMM0cM6SjVgTPr7SRAdMZ3pO_u65hmiHRXrZ6UUx0j5R1EgtFS-cudxP2n8oD3eHqg5eBCnoitY/s640/thumbnail+%252894%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgodwCmOnpw-2PPzEbXan4xSEf178J2noktb9cPGpNbVi4ozcsFLuYn6WnAhAbXMKcdQ5QXi3khGdg35G8D9skesOpIla35ykgjUr5-L0vA4YPiseh-1HpoyTNewnYhHmOOoylE30tR2ToC/s1600/thumbnail+%252898%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgodwCmOnpw-2PPzEbXan4xSEf178J2noktb9cPGpNbVi4ozcsFLuYn6WnAhAbXMKcdQ5QXi3khGdg35G8D9skesOpIla35ykgjUr5-L0vA4YPiseh-1HpoyTNewnYhHmOOoylE30tR2ToC/s640/thumbnail+%252898%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp6icczGa-s-x0JMaG7NssFebsu85RoN8Bid8UY8tTjHdaA7LFBaHVeOa90OAxn2At88mUlF_PR9JA0jzNhFpdi8wr7GqBQdKNiB4znKpXxgNvnRLG6CKSM9_gGWEhxmRKFWQDu6ZFGBI4/s1600/thumbnail.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp6icczGa-s-x0JMaG7NssFebsu85RoN8Bid8UY8tTjHdaA7LFBaHVeOa90OAxn2At88mUlF_PR9JA0jzNhFpdi8wr7GqBQdKNiB4znKpXxgNvnRLG6CKSM9_gGWEhxmRKFWQDu6ZFGBI4/s640/thumbnail.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Uusi luokkahuoneemme on edellistä isompi ja nyt meillä on taas oma pieni sivupiha isomman jaetun pihan lisäksi. Kahden opettajan voimin voivat halukkaat olla ulkona melkeinpä niin paljon kuin lystää, mikä on todellinen win, win, win tilanne meidän kaikkien näkökulmasta. Varsinkin San Diegossa, missä jokainen päivä on hyvä ulkoilupäivä. Etenkin silloin harvoin kun sataa!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHHP3yoXXFYVbqhyphenhyphenOwXTEwt5dj1mgwgIGwb7awCu64uz22u6OCIXg8uLQR4_RmxTfZWLSQYL1L_OpL3JsLlb5JIll_g2HiXBjM6eaJ6eF2ro7QWqjl9w0uVW99hI-Bj7chtG9PmgAKMKMd/s1600/thumbnail+%252896%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHHP3yoXXFYVbqhyphenhyphenOwXTEwt5dj1mgwgIGwb7awCu64uz22u6OCIXg8uLQR4_RmxTfZWLSQYL1L_OpL3JsLlb5JIll_g2HiXBjM6eaJ6eF2ro7QWqjl9w0uVW99hI-Bj7chtG9PmgAKMKMd/s640/thumbnail+%252896%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkkjmMYtvISwsPoT5-QePkCOwUXA2kAomsT_824HSBhGIIj3nE1wOH_LkigOmvzMncaCSjwi7R5tx1CYbJxqphYJOow0ZjOMCU1SG28MOnd7Q-ECNY-b6JpGeUJ98m9g9xon4T72OShbAP/s1600/thumbnail+%2528100%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkkjmMYtvISwsPoT5-QePkCOwUXA2kAomsT_824HSBhGIIj3nE1wOH_LkigOmvzMncaCSjwi7R5tx1CYbJxqphYJOow0ZjOMCU1SG28MOnd7Q-ECNY-b6JpGeUJ98m9g9xon4T72OShbAP/s640/thumbnail+%2528100%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kun luokkahuone on valmis, saa lopun viikkoa pitää lomaa. Päätimme työparini kanssa olla tehokkaita ja hoitaa koko homman kahdessa päivässä. Ahkeroimme maanantaina kellon ympäri ja tiistaina kymmenen tuntia ja valmista tuli! Vaikka eilen illalla takki olikin aika tyhjä, olin ihan hirmuisen innostunut tulevasta vuodesta ja meidän uudesta viihtyisästä luokasta. Seinät täyttyvät vuoden aikana taatusti valokuvista ja lasten taideteoksista ja lelut ja huoneen järjestys muuttavat paikkaansa useita kertoja, mutta tästä on hyvä aloittaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6c_WFpXMbP7LO5ggfSBRnCfHVeEmUU9nkYtI3rf5-GsW9QETv4U0sxqyFmI_foEGLsCZ5ANfqgTdT8HCOnbirdwkJqWr2ygawyED3ZbWiK9nGG3jDS-kPZKfYznN8W80s4y51GVbEFMmT/s1600/thumbnail+%252899%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6c_WFpXMbP7LO5ggfSBRnCfHVeEmUU9nkYtI3rf5-GsW9QETv4U0sxqyFmI_foEGLsCZ5ANfqgTdT8HCOnbirdwkJqWr2ygawyED3ZbWiK9nGG3jDS-kPZKfYznN8W80s4y51GVbEFMmT/s640/thumbnail+%252899%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Tämä opettaja on ihan valmis lomailemaan nyt muutaman päivän aloittamaan maanantaina uuden kivan kouluvuoden.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-33407679546352886992018-08-19T09:37:00.001-07:002018-08-19T09:37:55.885-07:00ElämääVietän parhaillani laiskaa sunnuntaiaamua ja katselen kuinka Kisu ja Possu vahtivat ulkona puuhailevaa oravaa. Välillä uhitellaan puolin ja toisin, kunnes taas muistetaan kodin ja ulkoilman välissä oleva verkko. En tiedä, kuka selviytyisi oikeasta kohtaamisesta voittajana. Todennäköisesti kaikki kolme päätyisivät naapurin palmun latvaan ja kissat pitäisi pelastaa palokunnan avulla. En ajatellut testata.<div>
<br /></div>
<div>
Blogi on jatkanut hiljaiseloa samoista syistä kuin heinäkuussakin, mutta oikeassa elämässä on riittänyt menoa ja meininkiä töissä ja vapaalla. Kaikista todennäköisimmin minut on löytänyt tänä kesänä rannalta. Rannalla on ollut hyvä rentoutua, käydä höpöttelykävelyillä ystävän kanssa, treenata, lukea ja viilentyä paahtavan kuumuuden keskellä. Hassulla tavalla koen rannalla ollessani olevani lähempänä Philliä vaikkei ajatuksen taustalla mitään oikeaa logiikkaa olekaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4SZoOGsYlSfxNbk4wrrwKa7uFAA3B-tUhKRtlOe6UoWJFyRqjfe_SGFPiwpPoi9XlYugMn03y-GMkIitwwOdl9qRlefW19iJ9F6AAD7bh10x-7G1c9WsU0OdwguYb62IQXhbMU_gMfcA2/s1600/thumbnail+%252891%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4SZoOGsYlSfxNbk4wrrwKa7uFAA3B-tUhKRtlOe6UoWJFyRqjfe_SGFPiwpPoi9XlYugMn03y-GMkIitwwOdl9qRlefW19iJ9F6AAD7bh10x-7G1c9WsU0OdwguYb62IQXhbMU_gMfcA2/s640/thumbnail+%252891%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Rantailun lisäksi olen treenaillut salilla ja käynyt puistojoogassa, kunnostautunut ateriasuunnittelun (meal prep) ja kokkailun saralla, treffaillut kavereita, hoitanut pientä patio puutarhaani ja innostunut taas pitkästä aikaa lukemisesta. Niin ja olenhan minä toki töitäkin tehnyt tuttuun tapaan maanantaista lauantaihin. Eilen loppui community collegen kesälukukausi ja saan hengähtää kahden lauantain verran. Ensi viikolla saan myöskin hengähtää preschool työstäni, sillä koulumme on koko viikon kiinni. Me opettajat työskentelemme luokkahuoneidemme kimpussa alkuviikosta, mutta loppuviikosta saamme mekin lomailla jos ja kun kaikki on valmiina uuteen toimintakauteen.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirjfCzoD9pcz19PRo9KEyjrm50VSuHiT2HvOLa2iEWZwqgwsT4PxnjKQKjaUQnCGXO4Y5ELPwTBYsasopDSLoa7zsiMqnixBZGOfJ3cAva2x78Qxt5Kako4mpJk4n0GS4q3CZRiHs7G56j/s1600/thumbnail+%252890%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirjfCzoD9pcz19PRo9KEyjrm50VSuHiT2HvOLa2iEWZwqgwsT4PxnjKQKjaUQnCGXO4Y5ELPwTBYsasopDSLoa7zsiMqnixBZGOfJ3cAva2x78Qxt5Kako4mpJk4n0GS4q3CZRiHs7G56j/s640/thumbnail+%252890%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kaiken kaikkiaan olen onnistunut nauttimaan kesästä ja pitämään itseni tyytyväisen kiireisenä, mutta on minulla siltikin ihan hirveän kova ikävä Philliä. Sähköpostit ovat kulkeneet aina hetkittäin ajallaan ja välillä emme ole saaneet toisiimme mitään yhteyttä pariin viikkoon. Tämä kaikki on ihan normaalia ja odotettavissa olevaa. Viime viikolla Phillin paatti piipahti satamassa jossainpäin maailmaa ja saimme jutella muutamana päivänä puhelimessa ja jopa skypetellä videon kanssa. Suurinosa keskusteluista käytiin aikaerojen ja työaikataulujen takia keskellä yötä, mutta oli se sen arvoista. Phill on kasvattanut itselleen deployment viikset ja vaikken suuri viiksien ystävä olekaan, näyttivät ne trimmattuina oikeastaan aika kivoilta. Silloin kun paatti on uppeluksissa, saa miehistö kasvattaa myös parran, mutta pinnalla ollessa vain viikset ovat sallittuja. En tiedä miksi enkä malta odottaa, että muinainen sääntö joskus kumottaisiin.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLn_o7UPo0LispoWOKPIhRWTg-Lk20ExmFyozcwqZVKMd8LiVKqdQ8Brkfn1p48k8MqmcaIA7Y1VTOe-2u0aXrrAdzTZwaEfsnCpbPF-76MzM6kCeLMWOPQWNjLXca6HlQm9DsKQLVtyOm/s1600/thumbnail+%252889%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLn_o7UPo0LispoWOKPIhRWTg-Lk20ExmFyozcwqZVKMd8LiVKqdQ8Brkfn1p48k8MqmcaIA7Y1VTOe-2u0aXrrAdzTZwaEfsnCpbPF-76MzM6kCeLMWOPQWNjLXca6HlQm9DsKQLVtyOm/s640/thumbnail+%252889%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tällaista elämää täällä tällä hetkellä. Kesää on säiden puolesta jälkellä vielä kuukausia, mutta valo alkaa jo karkaamaan myöhäisemmistä illoista. Syksyn tullen pitää keksiä uusia kujeita, mutta sitä ennen kerkeän vielä vaikka kuinka monena iltana rannalle tai haikkaamaan. Ehkäpä jopa silloin tällöin kirjoittamaan muutakin kuin sähköposteja.</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-28105040193724811282018-07-28T23:50:00.000-07:002018-07-28T23:50:59.751-07:00Hiljainen heinäkuuBlogi on elellyt puolivahingossa aika hiljaista heinäkuuta. Syitä hiljaisuuden takana on kaksi:<br />
<div>
Ensin oli kiire ja sitten kaikki kirjoitusintoni kanavoitui sähköposteihin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUwyX1m7ntppM8-OTLTZgxV4HXbM-y7q0PZPup9j3qLvtoOf_JMGY_HxlxYwEJvzReKQZnT9QT41TYxhn102VG-f99KCI4QkginDA2RZ67kFGYUKhKGbugA3ceB34ch7g36lliAw2FQTlC/s1600/IMG_20180722_200952_192.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUwyX1m7ntppM8-OTLTZgxV4HXbM-y7q0PZPup9j3qLvtoOf_JMGY_HxlxYwEJvzReKQZnT9QT41TYxhn102VG-f99KCI4QkginDA2RZ67kFGYUKhKGbugA3ceB34ch7g36lliAw2FQTlC/s640/IMG_20180722_200952_192.jpg" width="640" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Phill lähti jokin aika sitten pitkälle komennukselle ja kaikki kommunikointi ulkomaailman kanssa tapahtuu sähköpostitse. Yritän kirjoittaa Philille kuulumisia ja viihdykettä päivittäin, sillä elämä sukellusveneessä on välillä aika ankeaa. Paatti saattaa olla merillä viikkoja tai kuukausia kerrallaan ja kotisatamaan miehet palaavat seuraavan kerran vasta reilun puolen vuoden päästä. Kun paatti on merillä, tarkoittaa se käytännössä katsoen sitä, että se on veden alla, kaukana päivänvalosta. Miehistö tekee töitä vuoroissa ilman kunnon vapaapäiviä ja viettävät kaiken aikansa samojen naamojen kanssa, hyvin pienissä tiloissa. Näissä olosuhteissa yhdellä sähköpostilla on iso merkitys.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ennen lähtöä halusimme viettää jokaisen mahdollisen hetken yhdessä ja varmistaa, että kaikki mahdolliset käytännönasiat ovat kunnossa. Lähdön hetkellä oli sellainen olo, että olimme niin valmiita kuin vain mahdollista ja yllättäen oli jopa ihan hyvä fiilis. Eivät nämä komennukset tietenkään mitään ihania ole minunkaan näkökulmasta, mutta kyllä minulla silti on tässä yhtälössä se helpompi osa. Varsinkin nyt kun elämäni on juurtunut niin vahvasti tänne San Diegoon. Minulla on työt ja tiivis työyhteisö, kavereita, harrastuksia, oma koti ja kissat sekä tietenkin San Diegon ihana kesäsää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPNpkQWaFyIGbn3IFLo3RXcnAkn9NIS2wlaAM38qmmqOk4kOuYLC6F_s3cpCWdsFRxQAnI3xEEVievrEo3USFEdlFPV1DgNKoT_E30YikME5YUBoki533OLveq9XPYjBjqk6UvDdYnV_UD/s1600/thumbnail+%252888%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPNpkQWaFyIGbn3IFLo3RXcnAkn9NIS2wlaAM38qmmqOk4kOuYLC6F_s3cpCWdsFRxQAnI3xEEVievrEo3USFEdlFPV1DgNKoT_E30YikME5YUBoki533OLveq9XPYjBjqk6UvDdYnV_UD/s640/thumbnail+%252888%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Tavoitteeni on pitää itseni mahdollisimman kiireisenä ja onnellisena ja olla laskematta päiviä vielä tässä vaiheessa. Ja vaikea niitä olisi laskeakaan, sillä kotiinpaluupäivämäärä on vielä iso kysymysmerkki. So far so good, vaikka hyvin alussahan tässä vasta ollaankin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
En tee mitään suuria lupauksia blogin ryhtiliikkeen suhteen vaan kirjoittelen aina kun siltä tuntuu. Toivottavasti hieman säännöllisemmin kuin satunnaisesti, vähintäänkin sitten syksyn tullen. Instagramin kanssa olen huomattavasti ahkerampi, joten veeralampi kannattaa laittaa seurantaan, jos meikäläisen puuhat kiinnostavat. Kuvista 90% prosenttia koostuu edelleenkin auringonlaskuista, rannoista, haikkimaisemista ja kissoista, mutta löytyypä sieltä satunnaisesti muutakin. Niin kuin esimerkiksi tämän iltaiset hetkeni spiderwomanina seinäkiipeilysalilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM00rgHtAmJbjnKZBzyIowWl_zNvsrGjGow_PqlMImB6hdIQmY0bEhBP-0bHqKETgT8JF_3p5cySF28EfDbwfJ6MWie4l9tzH0j6tS4BqeHQysQiMd6s6oxj9Rh_YS8tL34uujPr502GCA/s1600/thumbnail+%252887%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1234" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM00rgHtAmJbjnKZBzyIowWl_zNvsrGjGow_PqlMImB6hdIQmY0bEhBP-0bHqKETgT8JF_3p5cySF28EfDbwfJ6MWie4l9tzH0j6tS4BqeHQysQiMd6s6oxj9Rh_YS8tL34uujPr502GCA/s640/thumbnail+%252887%2529.jpg" width="560" /></a></div>
<br />
Palaillaan taas kun aika ja into kohtaavat. Ehkäpä jo huomenna, todennäköisesti hieman myöhemmin. Elossa kuitenkin ollaan!</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-92162913505252395812018-07-13T18:28:00.000-07:002018-07-13T18:28:52.627-07:00Pilvi- ja hiekkalinnojaCatalinan reissun jälkeen lomamme jatkui staycation tyylillä kotona San Diegossa. Varmistimme lomatunnelman jatkumisen järkkäämällä perjantain ja lauantain ratoksi astetta erityisempiä aktiviteettejä, syömällä (edelleenkin hyvin) ja valvomalla aivan liian pitkään.<br />
<br />
Perjantaina juhlimme etukäteen Phillin synttäreitä, sillä varsinaisena synttäripäivänä meillä ei ole siihen mahdollisuutta. Olin ostanut Phillille pari pientä lahjaa, mutta varsinainen lahjani oli tänäkin vuonna yhteistä tekemistä ja uusia elämyksiä.<br />
<br />
Perjantain aktiviteettimme oli ammattimainen hiekkaveistoskurssi. Kyllä vain, sellaisiakin järjestetään! Satuin törmäämään jokin aika sitten artikkeliin san diegolaisesta start up -yrityksestä, joka järjestää yksityisiä "hiekkalinnakursseja" ja mietin samantien, että Phill tykkäisi tästä puuhasta aivan satavarmasti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhevonMw65a-6INnvRs0tMY5260B_qLA65OVh9JvC8yWWo_ftkDyHKLeWMnyzDGlwmpO-3A0K_rRJnalYF0ymno3PvL3fbauvi_wp2BUFis4kGsq7IPReBrPIc2Iz-BNIJdGeTulv76hJ6S/s1600/thumbnail+%252882%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhevonMw65a-6INnvRs0tMY5260B_qLA65OVh9JvC8yWWo_ftkDyHKLeWMnyzDGlwmpO-3A0K_rRJnalYF0ymno3PvL3fbauvi_wp2BUFis4kGsq7IPReBrPIc2Iz-BNIJdGeTulv76hJ6S/s640/thumbnail+%252882%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw8Xvyx_-zUg0zWym2PkoQZCVPfteX4lCKGmC9ABv4b6_pBuc0M7daH45bsN5zeQLQYEEsVEwgkxK7zCivhwwgpjHHqbvtHYJRhcx11xnk82JtGQ00xpxUq1coSP4lHU-mflEjl26oRfjK/s1600/thumbnail+%252851%2529+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1290" data-original-width="969" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw8Xvyx_-zUg0zWym2PkoQZCVPfteX4lCKGmC9ABv4b6_pBuc0M7daH45bsN5zeQLQYEEsVEwgkxK7zCivhwwgpjHHqbvtHYJRhcx11xnk82JtGQ00xpxUq1coSP4lHU-mflEjl26oRfjK/s640/thumbnail+%252851%2529+-+Copy.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Perjantaina suuntasimme siis helteiselle Del Marin rannalle ja opimme perusteet hiekkaveistosten tekemisestä. Homma vei meidät aivan täysin mukanaan ja intouduimme väkertämään linnaamme niin paljon yksityiskohtia, ettei kolme tuntia riittänyt millään. Opettajamme, Kristine, antoi meidän jatkaa puuhiamme ja siirtyi vain hieman sivummalle pitämään seuraavaa oppituntiaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-BHf9g1A7gUUgTJrnuejtSyaD2amTqW8bYVQuugWDAw9K1tDmfFfPdKcoVQsVHabOrikpYcWCm3OpmqPamNXLgxbu_JDHwyYureq_RTTq9FQDtpQf0D3feOen_YD6f9koIIuVCOxGwppt/s1600/thumbnail+%252883%2529-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-BHf9g1A7gUUgTJrnuejtSyaD2amTqW8bYVQuugWDAw9K1tDmfFfPdKcoVQsVHabOrikpYcWCm3OpmqPamNXLgxbu_JDHwyYureq_RTTq9FQDtpQf0D3feOen_YD6f9koIIuVCOxGwppt/s640/thumbnail+%252883%2529-2.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Valitettavasti hommassa kävi kuitenkin niin, että linna parkamme romahti ennen kuin kerkisimme saada sen valmiiksi. Todennäköisesti kyse oli liian raskaasta tornista, sillä kumpikaan meistä ei ainakaan tunnusta vetäneensä hiekasta pilkottaneesta merilevästä. Niinkin on kuulemma meinaan käynyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj8z45eRNQwzbU9ae4l3qNQiuoyI7yp-KDSEyY3ytF9LZyLQ6t0lsvZM6gFVwS291LYQ1AQLCLnfWeSCqLElkMsawLbyjPIyMaQ6LJjWsb7wX9BhFk7h-jSjisdA3Peyze2uK5PrbBWPoX/s1600/thumbnail+%252884%2529-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1042" data-original-width="782" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj8z45eRNQwzbU9ae4l3qNQiuoyI7yp-KDSEyY3ytF9LZyLQ6t0lsvZM6gFVwS291LYQ1AQLCLnfWeSCqLElkMsawLbyjPIyMaQ6LJjWsb7wX9BhFk7h-jSjisdA3Peyze2uK5PrbBWPoX/s640/thumbnail+%252884%2529-2.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Lopullisesta linnasta ei siis ole valokuvia eikä sitä koskaan ollut edes olemassakaan, mutta prosessi korvasi tässäkin tapauksessa lopputuloksen. Linnan väkertäminen oli todella hauskaa ja terapeuttista ja me olimme hommassa oikeasti aika hyviä. Jopa minä, joka en yleensä jaksa keskittyä pieneen piipertelyyn, löysin itsestäni uusia puolia vesitäessäni linnan tiiliä, portaita ja ovenkarmeja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBmSHE8yvUSS_1mXvpSfvjdZKGmhX_MEaQGgHcUYC-p9mtk9xic2NFs6HujVZtfYjNwdkhb_Q3PsLCCZ_RbxwNtVA6LYAmKOHxC-Tk2zqrbjH_OecxI6BO4fxmrQn5-Y5yrbuV1u4LGPGm/s1600/thumbnail+%252885%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBmSHE8yvUSS_1mXvpSfvjdZKGmhX_MEaQGgHcUYC-p9mtk9xic2NFs6HujVZtfYjNwdkhb_Q3PsLCCZ_RbxwNtVA6LYAmKOHxC-Tk2zqrbjH_OecxI6BO4fxmrQn5-Y5yrbuV1u4LGPGm/s640/thumbnail+%252885%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Iso suositus tällekin puuhalle, vaikka ihan halpaa se ei toki ollutkaan. Mutta hei, ehkäpä me voitamme joku päivä hiekkaveistoskilpailut ja linnakurssi maksaa itse itsensä takaisin.<br />
<br />
Lauantaiaamuna jouduin palaamaan hetkeksi todellisuuteen, sillä en ollut ottanut community collegelta lomaa. Kävin pitämässä normituntini ja sukelsin sen jälkeen samantien takaisin loma moodiin. Katselimme kuuman päivän kunniaksi elokuvan keskellä päivää ja suuntasimme alkuillasta auton nokan kohti Encinitasta. Oli aika toteuttaa yksi unelma ja lähteä kuumailmapallolennolle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgpkYa1SC8cLIS1xFK9hlKoIvZBZUItI8U2EcduezWhyphenhyphennA7SAIG2yh0ouIc2JPUz0gasNujaX3NqkHKZTqOGCRs0S7DtF_S3xyofDX0yFVIHhRrWwF4y9ZDdgBUVJl1lJOpFsldE7bZUF0/s1600/IMG_7137+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgpkYa1SC8cLIS1xFK9hlKoIvZBZUItI8U2EcduezWhyphenhyphennA7SAIG2yh0ouIc2JPUz0gasNujaX3NqkHKZTqOGCRs0S7DtF_S3xyofDX0yFVIHhRrWwF4y9ZDdgBUVJl1lJOpFsldE7bZUF0/s640/IMG_7137+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWlyOf9DCRnCHuKR-msXXM4VRjmGZ_JZy8Vm9JsnEAdAGz98EYLGKxqNkkYAYsL1_1C2BTtXGRerCv6H8r7y8Es_jwjv4AEj922zsLBiHn5ZRTOilQJ-RdDsdZkANmt3EnNebMPGSqY2yb/s1600/IMG_7140+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWlyOf9DCRnCHuKR-msXXM4VRjmGZ_JZy8Vm9JsnEAdAGz98EYLGKxqNkkYAYsL1_1C2BTtXGRerCv6H8r7y8Es_jwjv4AEj922zsLBiHn5ZRTOilQJ-RdDsdZkANmt3EnNebMPGSqY2yb/s640/IMG_7140+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1EMrzX45A1euel_umWDnezwNGkFdTVgEXc0KHrDi9yBybsWB8lk8YIB-w-eeLxlYyxSGWg-VBYqEGblSgoylPiswm4je5TvzzvCdobUoE9vf2_HZl6hOtblDXq5QDyUGFZndAEhfi1dtV/s1600/IMG_7210+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1EMrzX45A1euel_umWDnezwNGkFdTVgEXc0KHrDi9yBybsWB8lk8YIB-w-eeLxlYyxSGWg-VBYqEGblSgoylPiswm4je5TvzzvCdobUoE9vf2_HZl6hOtblDXq5QDyUGFZndAEhfi1dtV/s640/IMG_7210+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWJcplegs-15jZXCcenUUdapIwIfpNyuwiXozgSn8A2QJk5DdgCCr6UaH4NpsGKVttCdLP_IFU9jF0GoMk5CHmCvkOERZ8iN2JzwnuP5SzCaWMcItbV9M0kD5D0w6bRr2Ns9xzrjkfLzqp/s1600/IMG_7176+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWJcplegs-15jZXCcenUUdapIwIfpNyuwiXozgSn8A2QJk5DdgCCr6UaH4NpsGKVttCdLP_IFU9jF0GoMk5CHmCvkOERZ8iN2JzwnuP5SzCaWMcItbV9M0kD5D0w6bRr2Ns9xzrjkfLzqp/s640/IMG_7176+-+Copy+-+Copy+-+Copy.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzReup1c8jcNmgQnyni27PZKmVzo0EzymNcHwn0iDuefo0VhfnWNXBkAmqALaFqdOuK9DSPirxz2mgLnpISO49l8Q71QoZzM5LjTKr_bqy4E6mGNBkRxacw-hTAvW-8A4_ivMUv9aNquCI/s1600/IMG_7165.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzReup1c8jcNmgQnyni27PZKmVzo0EzymNcHwn0iDuefo0VhfnWNXBkAmqALaFqdOuK9DSPirxz2mgLnpISO49l8Q71QoZzM5LjTKr_bqy4E6mGNBkRxacw-hTAvW-8A4_ivMUv9aNquCI/s640/IMG_7165.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglswIB6cvBN9OSgW0exnzUCZteAgRBeAhUd8N-fPOHfOBWcKszNJc6evbw2BFiUeyDcqvHNHj-F5wEG8t9JzGjEv8gZMmBM3WA56MFH0nNoF0OWFrvOk_iE_mBXGrZgvxg2O6h1yAZAq65/s1600/IMG_7213.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglswIB6cvBN9OSgW0exnzUCZteAgRBeAhUd8N-fPOHfOBWcKszNJc6evbw2BFiUeyDcqvHNHj-F5wEG8t9JzGjEv8gZMmBM3WA56MFH0nNoF0OWFrvOk_iE_mBXGrZgvxg2O6h1yAZAq65/s640/IMG_7213.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_RLKWcCDTBCiAlg2LUqiulRB_HNhUVtq2DmVKUUR-lY7pHQEwfCu641oNRu1F7jcGSdPLUyREO-yzGNLaE4YR8KeqPEBf4S4llfgVU85_9Uc1l1gUvNTJCDjN3-F5LGiei2K3OGhQemS1/s1600/IMG_7227+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_RLKWcCDTBCiAlg2LUqiulRB_HNhUVtq2DmVKUUR-lY7pHQEwfCu641oNRu1F7jcGSdPLUyREO-yzGNLaE4YR8KeqPEBf4S4llfgVU85_9Uc1l1gUvNTJCDjN3-F5LGiei2K3OGhQemS1/s640/IMG_7227+-+Copy+-+Copy.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoIZNL2aHmp3ZytArdWY0rhl8O1UDULAdqtQtrim-7FXczaGD4ZH3YrMv0KcUeSPfl73FUgh8WTA3xCn-ABYNneEpSdgwMtKu_xXlkMwJgNpwyDF8xJPe4oYDyIRY-Jk-ZxYfpfYIkV-I0/s1600/thumbnail+%252856%2529+-+Copy+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoIZNL2aHmp3ZytArdWY0rhl8O1UDULAdqtQtrim-7FXczaGD4ZH3YrMv0KcUeSPfl73FUgh8WTA3xCn-ABYNneEpSdgwMtKu_xXlkMwJgNpwyDF8xJPe4oYDyIRY-Jk-ZxYfpfYIkV-I0/s640/thumbnail+%252856%2529+-+Copy+-+Copy.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTVRI3yRdhC8PWhokhbkHhrZAQYTLn7BIRjBVxDo1H3dMdL3tPAuxla8cOpWtdxqFoe7zWctCWnAXO2cTjt6Da0oUndurZFgP9XPMhHtN8S7mod37P4D8UESDlHSJRmmSOxOz46K7v94D/s1600/IMG_7236+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTVRI3yRdhC8PWhokhbkHhrZAQYTLn7BIRjBVxDo1H3dMdL3tPAuxla8cOpWtdxqFoe7zWctCWnAXO2cTjt6Da0oUndurZFgP9XPMhHtN8S7mod37P4D8UESDlHSJRmmSOxOz46K7v94D/s640/IMG_7236+-+Copy.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kuumailmapallolento oli ikimuistoinen. Lentäjämme Ryan on San Diegon lentäjistä nuorin, mutta hoiti homman kotiin vakuuttavasti hassuista tuuliolosuhteista huolimatta. Jouduimme laskeutumaan mäkipompun kautta tielle, sillä tuulet ja San Diegon tiheät uudisrakennukset tekevät lentämisestä ja varsinkin laskeutumisesta haastavaa. Laskeutuminen oli kuitenkin hyvin pehmoinen ja laskeutumista seurannut auringonlasku kaunis.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoMGcOm-mjHH33CPIhoLu2ln8q1K96GKPViTeBw7UJiY2USF_S_HsmVBm_zA-WbjKrn7uim8diU5CEh3W42_8bgHVIua0vPbshimNRh6Nbnyq2pZux-GDnPl6y9V8zB-4-cIGlTPiXmYM-/s1600/thumbnail+%252858%2529+-+Copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoMGcOm-mjHH33CPIhoLu2ln8q1K96GKPViTeBw7UJiY2USF_S_HsmVBm_zA-WbjKrn7uim8diU5CEh3W42_8bgHVIua0vPbshimNRh6Nbnyq2pZux-GDnPl6y9V8zB-4-cIGlTPiXmYM-/s640/thumbnail+%252858%2529+-+Copy.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTFZqTrxmt6YBflwYTpwb2OzB14SKByuhDDjXmBJhkU2fEqAMbsk-bxJ1e2GkzogddVr7pJuugAr1leIj4EMkAeejWaF6HcIznGMIH_Ro2X-M1Quu3r5OBskmxycdsYrByDFVGu41-H5ow/s1600/thumbnail+%252859%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTFZqTrxmt6YBflwYTpwb2OzB14SKByuhDDjXmBJhkU2fEqAMbsk-bxJ1e2GkzogddVr7pJuugAr1leIj4EMkAeejWaF6HcIznGMIH_Ro2X-M1Quu3r5OBskmxycdsYrByDFVGu41-H5ow/s640/thumbnail+%252859%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Tässä vielä muutamia havaintoja kuumailmapallolennoista:<br />
<br />
Korissa on yllättävän lämmin. Lauantaina oli todella kuuma, mutta edes illan viilennettyä en kaivannut pitkähihaista päälleni. Liekö kyse adrenaliinista, kuumasta kaasuliekistä vai korin tiiviistä tunnelmasta.<br />
<br />
Matkustuskori muistuttaa erehdyttävästi ylisuurta picnic-koria.<br />
<br />
Kuumailmapallot vaihtavat korkeutta nopeasti ja usein. Kävimme pari kertaa melkein maassa asti ja korkeimmillaan leijailimme todella korkealla. Pallon ohjaus tapahtuu korkeutta säätelemällä, sillä tuulet käyttäytyvät eri tavoin eri korkeuksissa.<br />
<br />
Kuoharimaljat kuuluvat tiiviistii kuumailmapallolentämiseen. Ei vain siksi, että se parantaa ennestäänkin hyvää fiilistä, vaan kuoharilla (tai oikesti aidolla shampanjalla) on iso rooli kuumailmapalloilun historiassa. Lentäjämme kertoi meille pitkän tarinan siitä, kuinka shampanjalla lepyteltiin aikanaan ranskalaisia maatilanomistajia joiden sadon holtittomasti lauskeutuvat pallot aina silloin tällön pilasivat. Meidän lennolla kippisteltiin ennen ja jälkeen lennon.<br />
<br />
Tämä kesä saattaa olla viimeinen mahdollisuus lentää San Diegon yllä. Vapaita lähtö- ja laskeutumiskenttiä ei ole enää kovin montaa jäljellä mikä yhdistettynä haastaviin tuuliolosuhteisiin tekee lentämisestä liian hankalaa. Temeculan lennot jatkuvat kuitenkin tuttuun tapaan, joten kaikki halukkaat pääsevät jatkossakin kokemaan kuumailmapallolentämisen riemun.<br />
<br />
Kuumailmapallolentäminen muistutti minua purjehtimisesta. Aina silloin kun liekki ei ollut päällä, oli taivaalla lipuminen hämmentävän hiljaista, tasaista ja rauhallista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF6WHGY9vhh70Iq3atcfIBtFhYhgiXuGoWspdgnkW1UBUrOO_FqPAZpi3XrxuB_Cm19s7x6mci6O5jebTnLn0CPrSu3eWUSrvQBFoiDB-Rc87HnjloZAgDpn_9wgvfz3nGGtcNi5twR4fX/s1600/thumbnail+%252857%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF6WHGY9vhh70Iq3atcfIBtFhYhgiXuGoWspdgnkW1UBUrOO_FqPAZpi3XrxuB_Cm19s7x6mci6O5jebTnLn0CPrSu3eWUSrvQBFoiDB-Rc87HnjloZAgDpn_9wgvfz3nGGtcNi5twR4fX/s640/thumbnail+%252857%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Lähtisinkö toistekin? Ehdottomasti! Vaikka joka päivä. Jos alan vaihto tulee joskus tarpeelliseksi, voisin alkaa vaikka kuumailmapallolentäjäksi... tai hiekkaveistäjäksi. Mahdollisuuksia on monia.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-71543322630523745572018-07-09T17:52:00.002-07:002018-07-09T17:52:55.307-07:00Olipa kerran lomaJos minun pitäisi jäädä jumittamaan yhteen viikkoon Elämäni Murmelina tyyliin, olisi viime viikko ollut aika nappivalinta. Reissumme Catalina-saarelle oli vaatimattomasti sanottuna täydellinen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihepG1h1tmdcwNoE6-5jKuoENE6WZCPXNppbVzmC1zOREodROiWE_l6K6XKiHon8MGhwz088MoqhT2qaEBtWWzlpwn3D4KIFUNdi3wKwrpNbKvl2nzoSjwJNegIfwFKT4BLHLrJQI0RNlf/s1600/thumbnail+%252855%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihepG1h1tmdcwNoE6-5jKuoENE6WZCPXNppbVzmC1zOREodROiWE_l6K6XKiHon8MGhwz088MoqhT2qaEBtWWzlpwn3D4KIFUNdi3wKwrpNbKvl2nzoSjwJNegIfwFKT4BLHLrJQI0RNlf/s640/thumbnail+%252855%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Starttasimme minimatkamme San Diegosta tiistaiaamuna ja saimme ajella yllättävän tyhjillä teillä kohti Dana Pointin satamaa. Catalina-saari on nimensä mukaisesti saari, joten loppumatka piti kulkea veneellä tai lentäen. Jos ei satamasta satu löytymään omaa paattia, pienlentokonetta tai helikopteria, pääsee perille kätevimmin Catalina Express lautalla joko Dana Pointista, Long Beachilta tai San Pedrosta. Tuuli tuiversi ja matka sujui rattoisasti salaisia Moscow Mule drinksujamme siemaillen ja valaita bongaillen. Matkalta löytyi kuin löytyikin yksi uusi valaskaveri ja Catalina saari ilmestyi horisonttiin ehkä jopa liian nopsaan. Tai siis, siltä se tuntui. Oikeasti lauttamatka kestää noin tunnin tai puolitoista meriolosuhteista riippuen.<br />
<br />
Catalina on Kalifornian osavaltioon kuuluva saari, jolla on kokoa 35 x 13 kilometriä ja asukkaita noin 4000. Auton saa saarella omistaa vain erikoisluvalla, mutta golfkärryjä ja veneitä on sitten senkin edestä. Saaren ainoa varsinainen kaupunki on pikkuruinen Avalon, jossa ei edes tarvitse autoa. Kaikki on kävelyetäisyydellä ja elämä ihanan simppeliä. Turisteja oli liikkellä paljon, sillä satuimme saarelle 4th of Julyn aikoihin, mutta missään vaiheessa ei tuntunut siltä, että ihmisiä olisi ollut liikaa. Ei tarvinnut jonottaa, odottaa eikä kökkiä ruuhkissa. Täydellinen lähtökohta rentouttavalle ja sopivan aktiiviselle lomalle.<br />
<br />
Mitäpä me sitten puuhasimme kolmen saarella viettämämme päivän aikana?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy8xXzpAlLxwOuE9KC7ciVsD7CJRwKM9dPOn1ph5hqrPDEzTG1n0I2hv1VKRnKci2pgYIKaxP_xS27tOVb6BuLMw6Ol0DeTSLh_jSpB8yfKJJuRXhDPBnbErilqPSetPxdfoNhr8yk47rB/s1600/IMG_7006.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy8xXzpAlLxwOuE9KC7ciVsD7CJRwKM9dPOn1ph5hqrPDEzTG1n0I2hv1VKRnKci2pgYIKaxP_xS27tOVb6BuLMw6Ol0DeTSLh_jSpB8yfKJJuRXhDPBnbErilqPSetPxdfoNhr8yk47rB/s640/IMG_7006.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-Sv2_BxV-u1L-rhjRBvKP2sbYUR8qx7E1QNy-W95ITWHk6rfh3Nrg1XtdF6BBGYDTkLkY8c40SZHssRLKjHD9LwXAzkN3acQpGhgr2A3NRmiQTBQzfx8mVUoFEe7ufVe4KdUPyHfEb97J/s1600/thumbnail+%252863%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-Sv2_BxV-u1L-rhjRBvKP2sbYUR8qx7E1QNy-W95ITWHk6rfh3Nrg1XtdF6BBGYDTkLkY8c40SZHssRLKjHD9LwXAzkN3acQpGhgr2A3NRmiQTBQzfx8mVUoFEe7ufVe4KdUPyHfEb97J/s640/thumbnail+%252863%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Ensimmäisenä päivänä keskityimme tutkimaan Avalonia ja herkuttelemaan. Kipusimme kukkuloille ja seikkailimme pienillä kujilla. Söimme pitkän kaavan mukaan ja löhöilimme ranta clubilla. Catalinan hiekkarannat eivät vedä vertoja San Diegolle, mutta vesi on ihanan turkoosia ja kirkasta. Jos Scuba Diving magazineen on uskomista, kuuluvat Catalinan vedet maailman puhtaimpien joukkoon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKgGbTj4Cb4arwTPh31qY7l01X-flBO0UFC7RyMLoCfPwFf64IMzs-mohbt0doGc2PeG-vFBmR_czKW1NxuUi_0X1xXrH1srPQj7o-Lvx2MJbc6OfAm02RsE0BiwoD-kc7krFf965bPm3v/s1600/IMG_7028.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKgGbTj4Cb4arwTPh31qY7l01X-flBO0UFC7RyMLoCfPwFf64IMzs-mohbt0doGc2PeG-vFBmR_czKW1NxuUi_0X1xXrH1srPQj7o-Lvx2MJbc6OfAm02RsE0BiwoD-kc7krFf965bPm3v/s640/IMG_7028.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwETtkLIfW5TjxwC46IgCcW-9E1L2VLcrHiYDXJNFmKRpYffvIMEofVBTqVMO0tNoYj1AqS7I4sd1r6taTETbdM-R6hwrRYCFuc5oBIiUvUnVdcDbj0TFwhiyg22eyAmeqoDg-URC-nqSq/s1600/thumbnail+%252864%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwETtkLIfW5TjxwC46IgCcW-9E1L2VLcrHiYDXJNFmKRpYffvIMEofVBTqVMO0tNoYj1AqS7I4sd1r6taTETbdM-R6hwrRYCFuc5oBIiUvUnVdcDbj0TFwhiyg22eyAmeqoDg-URC-nqSq/s640/thumbnail+%252864%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDh6q1Ll7cp-Vxi5b-exT36Gc26bECb2KF1Zrk2iUrKCEznrK4LSt4MVZRd_ElWpiGt5UYA0AWCLS33IWaevc9mlndB2cKe_Te7Sq50pyaIcy9M_9l7FixYMgoTrg29KmdxzwRcrA_DqHS/s1600/thumbnail+%252877%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDh6q1Ll7cp-Vxi5b-exT36Gc26bECb2KF1Zrk2iUrKCEznrK4LSt4MVZRd_ElWpiGt5UYA0AWCLS33IWaevc9mlndB2cKe_Te7Sq50pyaIcy9M_9l7FixYMgoTrg29KmdxzwRcrA_DqHS/s640/thumbnail+%252877%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh53cwbfOe6nsuWXFJkMFSZRTvj6Trq6iKMpQcGHlqjSVw-_6spVbLuUxmZsmUueIiyQ6xX7JSDdBNJIPUaVTNcu2H52Qvf1Ko0_DD68feV7LDAvmE_HM-HWB_SHH50juEKSM7SysAW6ApC/s1600/thumbnail+%252886%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="702" data-original-width="936" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh53cwbfOe6nsuWXFJkMFSZRTvj6Trq6iKMpQcGHlqjSVw-_6spVbLuUxmZsmUueIiyQ6xX7JSDdBNJIPUaVTNcu2H52Qvf1Ko0_DD68feV7LDAvmE_HM-HWB_SHH50juEKSM7SysAW6ApC/s640/thumbnail+%252886%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
4th of Julyna olisi Avalonissa järkätty vaikka mitä tapahtumaa ja paraatia, mutta mepä karkasimmekin rauhallisemmille rannoille Two Harborin kylään. Two Harboriin pääsi kaikista kätevimmin pikaveneellä. Matka kesti noin 40 minuuttia ja sekä vene että Two Harbor olivat käytännössä katsoen tyhjiä. Vuokrasimme heti alkuun itsellemme rantatuolit, tuplakajakin ja snorklailuvälineet. Märkäpukuja emme uskoneet helteisenä päivänä tarvitsevamme, mutta älkää olko yhtä hölmöjä kuin me.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOm_UclecKGr-VMZke675BgQlfwfNPEUleEV-tqMIADVzB2YuqtjxjEt8HBfark_eGB_ybtufUo5foEkww1HrBDbj2vj-TuT4uW8ij519UrwlT6nZ9aEvNFi3SH3unoy9kEjSzqwMDlavN/s1600/thumbnail+%252868%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="895" data-original-width="671" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOm_UclecKGr-VMZke675BgQlfwfNPEUleEV-tqMIADVzB2YuqtjxjEt8HBfark_eGB_ybtufUo5foEkww1HrBDbj2vj-TuT4uW8ij519UrwlT6nZ9aEvNFi3SH3unoy9kEjSzqwMDlavN/s640/thumbnail+%252868%2529.jpg" width="478" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimkuIe2hjLYgayUUtcmYQJ-WOBDvJGIs8SSaIEIp7OucjQTekSs3EdSqDyChwhzbw3NQhx_VaOdQWMeh8AorIHNajmsBaprnTgbvG1OYYIiiB79bpQJnSHLUs7ToZcNQTNpI7yTUcg_OF_/s1600/thumbnail+%252869%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimkuIe2hjLYgayUUtcmYQJ-WOBDvJGIs8SSaIEIp7OucjQTekSs3EdSqDyChwhzbw3NQhx_VaOdQWMeh8AorIHNajmsBaprnTgbvG1OYYIiiB79bpQJnSHLUs7ToZcNQTNpI7yTUcg_OF_/s640/thumbnail+%252869%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWdKGtQH5ooWr8w7jpCVSfx5dqWh1ZgvoR5dREiy2y1BpNJi0N92-TVxY_qvXSNp0ZTP5o1IDjC7rmv3mhiqL87jigp6_N5G4skaNuVrjCGiKiv6N9oXCZqHFY2EkDTNt9SX9_8400vfqC/s1600/thumbnail+%252870%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWdKGtQH5ooWr8w7jpCVSfx5dqWh1ZgvoR5dREiy2y1BpNJi0N92-TVxY_qvXSNp0ZTP5o1IDjC7rmv3mhiqL87jigp6_N5G4skaNuVrjCGiKiv6N9oXCZqHFY2EkDTNt9SX9_8400vfqC/s640/thumbnail+%252870%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW99xfcsGuE0W5TcgkUhFfTSyM5TUOnXb-fM1S1jOHBtsK99GT6uK9kxCGZ9S89DUNuhrsHSFnfi8OU11S4UXmbeHK93o7uFXx-Otz_pSUAbeLBCBdWyHn0N-wmMSjJ_qY2PCuEiRIeZXa/s1600/thumbnail+%252873%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW99xfcsGuE0W5TcgkUhFfTSyM5TUOnXb-fM1S1jOHBtsK99GT6uK9kxCGZ9S89DUNuhrsHSFnfi8OU11S4UXmbeHK93o7uFXx-Otz_pSUAbeLBCBdWyHn0N-wmMSjJ_qY2PCuEiRIeZXa/s640/thumbnail+%252873%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFkYp7tSgbIuX6TssVgbskQsSsp2con9QcJ1AFxRh9aVeHRkfcoMV3eHXOTWhWIWnT3_eO6F6TOhoDQ96IvSkGKwvv1OoQQq1XUSIUDHyfwumGonlm2Jnt2b7NUKfckmX-epJ9X9H5j4Ch/s1600/thumbnail+%252874%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="810" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFkYp7tSgbIuX6TssVgbskQsSsp2con9QcJ1AFxRh9aVeHRkfcoMV3eHXOTWhWIWnT3_eO6F6TOhoDQ96IvSkGKwvv1OoQQq1XUSIUDHyfwumGonlm2Jnt2b7NUKfckmX-epJ9X9H5j4Ch/s640/thumbnail+%252874%2529.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Vietimme päivän kajakoiden pienille autioille rannoille, snorklailimme ja ihmettelimme upeita kaloja, kajakin vieressä porskuttelevia merileijonia ja kirkasta vettä. Aina välillä kävimme sulattamassa tärisevät kroppamme polttavan kuumalla hiekalla ja jakoimme taas matkaa kohtia uusia rantoja. Alkuillasta palasimme pikaveneen kyydissä Avaloniin. Avalonissa riitti porukkaa, mutta tälläkään kertaa ei tarvinnut odotella pöytää ravintolasta eikä ihastella ilotulituksia tungoksen keskellä. Shown jälkeen käppäilimme takaisin hotellille ja mietimme, mitä seuraavaksi. Kauaa ei tarvinnut kuitenkaan miettiä, sillä toinen meistä nukahti istuvaan asentoon ja toinenkin seurasi aika pian perästä. Mikään ei takaa hyviä yöunia paremmin kuin aktiivinen päivä auringossa ja vedessä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYSWYcdt6aRxlwMO3on-ufg-e2B-up8CFv6TYscjIq9_Zb7QPAZtRHBc3CZRsK2pf1xjI9qj41Hssw2C1uxy_ELGaeTwGvV7Oq5AIRWFIu2UzxPDrCiB7_UOB0RGWb6O5kIyXRyV71sxVJ/s1600/thumbnail+%252867%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYSWYcdt6aRxlwMO3on-ufg-e2B-up8CFv6TYscjIq9_Zb7QPAZtRHBc3CZRsK2pf1xjI9qj41Hssw2C1uxy_ELGaeTwGvV7Oq5AIRWFIu2UzxPDrCiB7_UOB0RGWb6O5kIyXRyV71sxVJ/s640/thumbnail+%252867%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Komantena päivänä suuntasimme kulkumme saaren huipulle shuttle bussin kyydissä. Bussi kuljetti meidät kapeita ja jyrkkiä teitä pitkin "taivaalla sijaitsevalle lentokentälle" (Airport in the Sky). Lentokentän lisäksi määränpäästämme löytyi kauppa, ravintola ja luonnonpuiston vartija, joka auttoi meitä valitsemaan sopivan haikkireitin. Päätimme haikata noin viiden tai kuuden mailin (8-10 km) pituisen Blackjack loopin, mikä osoittautui aika nappuvalinnaksi. Reitiltä avautui upeita näköaloja kanjoneihin, kukkuloille ja merelle emmekä tavanneet polulla kuin kaksi muuta matkalaista. Emme kohdanneet polulla myöskään aimmein bussista bongailemiamme buffaloita emmekä siis joutuneet käyttämään juuri oppimiamme buffalonkarkotustaitoja. Buffalot ovat aika jäätävän kokoisia otuksia ja ilmeisesti myös nopeita juoksijoita jos sille päälle sattuvat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSaOZIYs09ZBzi-w2cX4lPfvWYxk9FRyOvHUsJ61AqpVlV1fe8pP7NBmE4359U3Dtdkgw6NUE6m5mIrFqOsSJuoxcw5JT7sKUKeesgnjcOJoEdYQm6-VFDEFJF0I7C2SVanPFd3LCMGgAq/s1600/IMG_7080.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSaOZIYs09ZBzi-w2cX4lPfvWYxk9FRyOvHUsJ61AqpVlV1fe8pP7NBmE4359U3Dtdkgw6NUE6m5mIrFqOsSJuoxcw5JT7sKUKeesgnjcOJoEdYQm6-VFDEFJF0I7C2SVanPFd3LCMGgAq/s640/IMG_7080.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgACtmzHFLsn66LBd60aAybXZdXxeG8r9pOPD1HxnaKe_xzY4xdJ5ecTrJ6uwLCVR8xsSZP-eEWy8SLSbVOJw4w58UR8oH6GEAV6dXD5NEt2G-_5rq9DeEIO77ApfTkS13uvUV36tAMYKLE/s1600/IMG_7084.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgACtmzHFLsn66LBd60aAybXZdXxeG8r9pOPD1HxnaKe_xzY4xdJ5ecTrJ6uwLCVR8xsSZP-eEWy8SLSbVOJw4w58UR8oH6GEAV6dXD5NEt2G-_5rq9DeEIO77ApfTkS13uvUV36tAMYKLE/s640/IMG_7084.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKna6OgYvtDvFtVzrT1wKPXMKITvEgSFIaQFdIlRttoZRGd43AQo9fvi1N9v8S52q1sPOpMM_0UIReP155-5ahAbesv9vG8GE-QiQJpClB84sHD_iuwdCWMcA_eKp8dMtoMK5JzHTIx7EF/s1600/IMG_7090.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKna6OgYvtDvFtVzrT1wKPXMKITvEgSFIaQFdIlRttoZRGd43AQo9fvi1N9v8S52q1sPOpMM_0UIReP155-5ahAbesv9vG8GE-QiQJpClB84sHD_iuwdCWMcA_eKp8dMtoMK5JzHTIx7EF/s640/IMG_7090.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_z1EPpgrl4Bx6MI5nBe3crWwxDGV2m4XkLmi6UtOH_lk5FoNopxw8KD1ecKxUBsFvXv3Z_clBjgKhfRBFagp5HzGTXwp43ag6w1kxNxnNgMLWgoYpqk049yLYydeUdWH1jVg_q-z51Hv-/s1600/IMG_7111.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_z1EPpgrl4Bx6MI5nBe3crWwxDGV2m4XkLmi6UtOH_lk5FoNopxw8KD1ecKxUBsFvXv3Z_clBjgKhfRBFagp5HzGTXwp43ag6w1kxNxnNgMLWgoYpqk049yLYydeUdWH1jVg_q-z51Hv-/s640/IMG_7111.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Haikin jälkeen suuntasimme takaisin Avaloniin ja vietimme lopun päivää rannalla korttia pelaillen ja kaupoissa kiertäen. Illalla oli aika sanoa Catalinalle heipat ja suunnata lautan kyydissä Dana Pointin kautta kotiin. Kirsikkana kakun päällä komeili upea auringonlasku ja tieto siitä, että edessä oli vielä kolme päivää lomaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTL3_yczjMD336M1QP4pY-hom_s-SHkBEU3Y6GuDR2leejDcj5mNLS_GLx8_wDxGW9NPQ6SsIV4FcUwipakgvwo0Nc5THIhIulrOSJN-KdEtAvhxjR_GwNwI68EHxWnNreTcd4e-n__tBD/s1600/thumbnail+%252853%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTL3_yczjMD336M1QP4pY-hom_s-SHkBEU3Y6GuDR2leejDcj5mNLS_GLx8_wDxGW9NPQ6SsIV4FcUwipakgvwo0Nc5THIhIulrOSJN-KdEtAvhxjR_GwNwI68EHxWnNreTcd4e-n__tBD/s640/thumbnail+%252853%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLIeWZNs7QsAdClO2Ly7F3LOg16SxN4wteooOgRt1e668-aGL7U6zABGB8oXw38KX4hhUe9qswwj3AJQ2XXnCYUnPzHH3pCE84oLt36QJjRY2nPFrgDPtva9UrT0vPYw2goox5akKLpE9O/s1600/thumbnail+%252860%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLIeWZNs7QsAdClO2Ly7F3LOg16SxN4wteooOgRt1e668-aGL7U6zABGB8oXw38KX4hhUe9qswwj3AJQ2XXnCYUnPzHH3pCE84oLt36QJjRY2nPFrgDPtva9UrT0vPYw2goox5akKLpE9O/s640/thumbnail+%252860%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSr3rSFimSmHNsuhBF-qmAntIwGQt6uc9pTdUP9QNMBC4BkjKyFEr1QdDZ4bVmW5JXk5tBVVFQhhp-RQbsxr2dLofg_9z7eVHZYmkhUaR9q8Ts-mfQEyAaJLqIWUIi00wRAiSbHM5zt4RT/s1600/thumbnail+%252861%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="647" data-original-width="863" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSr3rSFimSmHNsuhBF-qmAntIwGQt6uc9pTdUP9QNMBC4BkjKyFEr1QdDZ4bVmW5JXk5tBVVFQhhp-RQbsxr2dLofg_9z7eVHZYmkhUaR9q8Ts-mfQEyAaJLqIWUIi00wRAiSbHM5zt4RT/s640/thumbnail+%252861%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Tässä vielä pari ylimääräistä Catalina-vinkkiä:<br />
<br />
<ul>
<li>Kuljeta mukanasi aina omaa vesipulloa. Katalina kärsii pahasta kuivuudesta eikä yhdessäkään ravintolassa tarjoilla vesijohtovettä eikä muutakaan ilmaista vettä. Vettä voi ostaa muovipulloissa, mutta paljon ekologisempaa ja halvempaa on täyttää omat pullot hotellilla ja ostaa lisävettä vain tarvittaessa.</li>
<li>Catalinalla haikkaamiseen tarvitsee luvan. Lupa on ilmainen ja sen saa hankittua joko netistä tai paikanpäältä. Lupaa varten pitää tietää, missä, milloin ja kuka haikkailee.</li>
<li>Catalinaan voi tehdä San Diegosta tai Los Angelesista päivämatkankin, mutta suosittelen viipymään ainakin yhden yön ajan ja jos mahdollista, vierailemaan myös Two Harborin rauhassa.</li>
<li>Catalinasta löytyy myös leirintäalueita ja halutessaan voi koko saaren läpi haikata muutamassa päivässä. </li>
</ul>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Neljä peukkua Catalinalle! Tänne(kin) pitää tulla vielä uudelleenkin.</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-90954157628537791052018-07-02T23:18:00.000-07:002018-07-02T23:18:38.028-07:00SeitsemänMinulla oli tänään ensimmäinen virallinen lomapäivä. Siis ensimmäinen viidestä. Ajelin tukikohtaan, Point Loman kärkeen, istuin kiviaidalle, kuuntelin aaltojen kuohua ja hengitin lämmintä meri-ilmaa. Lokit kirkuivat ja merileijonakin kävi moikkaamassa. Katseeni siivilöi horisonttia ja löysi vihdoin etsimänsä. Sukellusvene lipui hiljalleen kohti kotisatamaa; Phill oli tulossa kotiin.<br />
<br />
Teki mieli hurrata, mutta hurrasin kuitenkin vain pääni sisällä, jottei merileijonakaverini olisi pelästynyt turhaan. Vatsassani lepatteli perhosia ja hymyilytti. Kyllä tätä hetkeä on taas odotettukin ja välillä vähän jännättykin, miten meidän lomasuunnitelmille käy. Sukellusveneen aikatauluista kun ei koskaan oikein tiedä ennen kuin paatti on ihan oikeasti satamassa.<br />
<br />
Juhlimme huomenna seitsemättä hääpäiväämme kupari- (ja villa-) teemalla. Luvassa on siis ainakin Moscow Mule drinksuja, haikkausta, snorklausta ja rantaelämää Catalina saarella. Villasukille ei toivottavasti tule tarvetta, vaikka puolipilvistä on luvattukin. Vietämme Catalina saarella kolme päivää ja suuntaamme sen jälkeen takaisin San Diegoon jatkamaan lomaamme staycation tyylillä.<br />
<br />
Seitsemäs avioliittovuotemme on ollut taas kerran vuosi, jonka aikana olemme olleet erossa huomattavasti enemmän kuin yhdessä. Olosuhteet ovat olleet välillä haastavat, mutta <i>meillä</i> on mennyt hyvin. Elämä on ollut seesteistä, sillä pikkuasioista ei ole viitsinyt kiistellä ja isommat asiat on selvitetty jo tässä vuosien varrella. Olemme keskittyneet voimaan hyvin yksin ja yhdessä ja nauttimaan yhteisestä ajasta täysillä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyfzVVnp25pl7NmzWjJs7hMa0gSUaP0Biez9zkdVLYxEqtS-jJ_ewp3CK1r22oxzTLfR2xIRIT37fQldRTRTLEsbP5DFfi-ikKpFqLHT6X1ql_TerM4irJc1LToDZ-um_zZBXH6emq-jF_/s1600/thumbnail+%252849%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyfzVVnp25pl7NmzWjJs7hMa0gSUaP0Biez9zkdVLYxEqtS-jJ_ewp3CK1r22oxzTLfR2xIRIT37fQldRTRTLEsbP5DFfi-ikKpFqLHT6X1ql_TerM4irJc1LToDZ-um_zZBXH6emq-jF_/s640/thumbnail+%252849%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Tuloja ja menoja on ollut viime aikoina niin paljon, että olen lisännyt tervetulokylttiin vain again aina tarpeen mukaan. Laiska? Ehkä. Mutta ihan yhtä odotettu ja toivottu on kotiinpaluu ollut joka kerta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Loma, loma, loma! Kylpyhuoneen katossa on edelleenkin reikä, mutta muuten koti kiiltelee puhtaana ja to-do lista on tyhjä. Sängyssä kuorsaa väsynyt merimies ja kaikki on juuri nyt niin valtavan hyvin.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-14840375403142228572018-06-28T19:48:00.000-07:002018-06-28T20:22:56.167-07:00Kalifornia-päiväSulje silmäsi ja ajattele Kaliforniaa. Mitkä kolme sanaa tulevat ensimmäisenä mieleesi?<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Meri, ranta, palmut, aurinko, surffaus, jooga, vihermehut, kombucha, avocadot, sitrushedelmät, kalatacot, viinitarhat, pienpanimot, IPA, ruuhkat, flip flopit, boheemit ja rennot vaatteet, hipit, hipsterit, meksikolaiset vaikutteet, isot rantalaiturit, beach cruiser -pyörät, hiekka, aavikot, kaktukset, joshua puut, vuoret, lämpö, mäet ja kukkulat, liberaali politiikka...</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJWcn-mR-iJCu5-GVFuUU1UJpqYDBQ-jWBXAgoGCKM3ajOP4jFsxV_agr5_ZMKebF9oyLG6TFLIKju7-oOP9hDu1TnhkXe4yXHvqzTlQRk_ZYV-1RLe_uLAw9dPoVSFBpTBgfzpWAvF8B/s1600/thumbnail+%252845%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJWcn-mR-iJCu5-GVFuUU1UJpqYDBQ-jWBXAgoGCKM3ajOP4jFsxV_agr5_ZMKebF9oyLG6TFLIKju7-oOP9hDu1TnhkXe4yXHvqzTlQRk_ZYV-1RLe_uLAw9dPoVSFBpTBgfzpWAvF8B/s640/thumbnail+%252845%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Menikö edes muutama veikkauksistani oikein?</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Oikeastihan Kalifornia on isompi kuin Suomi ja tänne mahtuu jos minkälaista meininkiä ja maisemaa piilaaksosta maaseudun, aavikoiden ja vuorten kautta surffiparatiiseihin ja suurkaupunkeihin. Stereotyyppisten mielikuvien Kalifornia sijoittuu usein kuitenkin etelän varakkaille rannoille ja elokuvien kulisseihin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olen asunut San Diegossa nyt melkein viisi vuotta ja tunnen olevani täällä aivan kotonani, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Asuinympäristöni vaikuttaa elämääni ja elämänasenteeseeni monella tavalla, mutta jos ihan totta puhutaan, en vietä juuri koskaan rantapäiviä ja olen surffanut tasan kaksi kertaa. Kerran kaksi vuotta sitten ja toisen kerran viime sunnuntaina.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-sKnOnuZ-3J0gNNX7ZPUAVl8XwuBjHey2DIQe4QaZtyTv5uq9MnwR_u02uQCuVmwysnpcGg1rBwpeL6jU-Vq9zbPh6AiZ-4dvTgcPWu-5VPXgUDiG-naeDR-kygS1FmysM7_ukzqnwmgG/s1600/thumbnail+%252843%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-sKnOnuZ-3J0gNNX7ZPUAVl8XwuBjHey2DIQe4QaZtyTv5uq9MnwR_u02uQCuVmwysnpcGg1rBwpeL6jU-Vq9zbPh6AiZ-4dvTgcPWu-5VPXgUDiG-naeDR-kygS1FmysM7_ukzqnwmgG/s640/thumbnail+%252843%2529.jpg" width="426" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sunnuntai oli kaikkineen todellinen Kalifornia-päivä ja aivan mahtava sellainen. Vietin käytännössä koko päivän rannalla surffaten, hengaillen ja joogaten. Ja taas kerran mietin, miksi tätä ei tule tehtyä useammin, kun kerran puitteet rantailuun ovat täydelliset. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYeZApod9Ce9cWTp5k3DIqS4UPs-2tkrp5r8LH3-zAgS2ISh84Mptv4UbuHWNq3Q661tlwt_fNjvcS2b8a7mReU7B4G0dM8TrPrXwtUBzNWIx4BfanwM92p0AJBREOXtdJZrwWlZ7kTo8Z/s1600/thumbnail+%252846%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1080" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYeZApod9Ce9cWTp5k3DIqS4UPs-2tkrp5r8LH3-zAgS2ISh84Mptv4UbuHWNq3Q661tlwt_fNjvcS2b8a7mReU7B4G0dM8TrPrXwtUBzNWIx4BfanwM92p0AJBREOXtdJZrwWlZ7kTo8Z/s640/thumbnail+%252846%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsY9IzOL3DBoiBeahWf69XJyu2wmZVmy8sx8ZzsRhI6ZjfCq1fpzlH7e8PiKBRhlKVzCo1N_4j8jNrkHRCj55kg7ct24KA4mkNnH8RfEcHgW6J8zTKN8PIFzr2MPNqvB4zkh0WnDn9KcCE/s1600/thumbnail+%252848%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1080" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsY9IzOL3DBoiBeahWf69XJyu2wmZVmy8sx8ZzsRhI6ZjfCq1fpzlH7e8PiKBRhlKVzCo1N_4j8jNrkHRCj55kg7ct24KA4mkNnH8RfEcHgW6J8zTKN8PIFzr2MPNqvB4zkh0WnDn9KcCE/s640/thumbnail+%252848%2529.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ei minusta elämäntapasurffaajaa saa enää tässä vaiheessa väännettyä, mutta vitsit, oli se kyllä kivaa! Jos vaikka ottaisi tavoitteeksi surffata seuraavan kerran hieman aiemmin kuin kahden vuoden päästä. Ehkäpä jopa vielä toisen kerran tänä kesänä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kyllä tämä Kalifornia on oikeasti aika mainio paikka asustaa!<br />
<br />
Kuvista kiitos Minnalle ja Juhalle!</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-65173552975075459802018-06-22T19:22:00.001-07:002018-06-22T21:02:35.480-07:00Juhannusmunat ja -soutelutOlen viettänyt juhannusta viimeksi vuonna 2006. Yksitoista juhannuksetonta vuotta sekä viime vuosien keskikesän lumienkelit ja kaatosateet ovat tehneet tehtävänsä enkä osaa enää edes oikein kaivata juhannusta. Löytyisihän täältä maailmaltakin toki paikallisten Suomi-seurojen järjestämiä juhannusjuhlia, mutta omassa mielessäni keskikesän juhla kuuluu niin tiiviisti pohjolan yöttömään yöhön, etteivät mitkään korvikkeet tule kuuloonkaan.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä perjantai kului siis ihan normisti töissä, mutta ujutinpa silti päivääni pari juhannuksellista elementtiä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Juhannus ei ole juhannus ilman soutuvenettä. Paremman puutteessa kävin salilla soutelemassa ja pelaamassa kalapeliä. Laineiden liplatus ja kuikan huuto vain puuttuivat.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Salin jälkeen nautin hieman viiniä, juhannus(pääsiäis)munan, mansikoita ja kirsikoita. Siinähän ne tärkeimmät.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFk5CudFjnAlCPRe2z9MKjBaZM-hyMoUDjMBHD7mqdMWmRmy2Ew7vnARvlRmVxllE9wonhgwjxb2bP8Or0z6bBIo0KjCrb5dFrtRjvpEPMEPUQkXkdbZ_YOlozChALu8th4a_ZZK6U2lIL/s1600/jacaranda.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFk5CudFjnAlCPRe2z9MKjBaZM-hyMoUDjMBHD7mqdMWmRmy2Ew7vnARvlRmVxllE9wonhgwjxb2bP8Or0z6bBIo0KjCrb5dFrtRjvpEPMEPUQkXkdbZ_YOlozChALu8th4a_ZZK6U2lIL/s640/jacaranda.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Koivuja meiltä ei löydy, mutta jacarandat kukkivat kauniisti</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ihanaa juhannusta Suomeen! Nauttikaa keskiyön auringosta, jos ja kun se sattuu pilkahtamaan!</div>
Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4812280680779893062.post-24046768827446743372018-06-16T18:38:00.000-07:002018-06-16T18:38:51.618-07:00Murphyn lakiSunnuntain ja maanantain välisenä yönä kuuntelin palohälyttimen patterin loppumisesta johtuvaa piippailua ja mietin, miksi patteri loppuu aina yöllä. Hälytin piippasi noin minuuntin välein ja herätti minut ihanasta unestani. En löytänyt uutta patteria pimeässä ja puolinukuksissa, joten päätin ottaa riskin ja poistaa patterin hälyttimestä kokonaan. Mutta tämäpä ei auttanut mitään: Hälytin on kytketty patterin lisäksi myös verkkovirtaan. Piippailu jatkui ja uhkasi mielenterveyttäni. Viimeisenä oljenkortena päätin kokeilla edellisessä kodissa tepsinyttä kikkaa ja painoin hälyttimen testinappulaa. Painoin hieman liian pitkään ja herätin samalla ainakin Phillin ja todennäköisesti myös naapurit. Hälytin ujelsi hetken ja jatkoi sitten epäsäännöllisen säännöllistä piippailuaan. Minulta meinasi päästä itku, mutta Phill otti tilanteen haltuun. Miehellä oli laatikossa salainen patterikokoelma ja ongelma oli sillä korjattu.<br />
<br />
Mutta tuo kaikki oli hyvin pientä. Kävi meinaan niin, että eräänä kauniina aamuna heräsimme puoli viideltä sanomaan taas kerran hyvästejä Phillin lähtiessä merille. En saanut enää unen päästä kiinni, joten päätin vetää kello viiden aamutreenin. Treenin jälkeen minulla oli hyvin aikaa vielä rauhalliseen suihkuun ja aamupuuhasteluun, kunnes tietoisuuteni valtasi vessasta kuuluva <i>tip, tip, tip.</i><br />
<i><br /></i>
Tarkistin suihkun ja hanat hölmistyneenä ja ihmettelin märkää lattiaa. Kun nostin katseeni kattoa kohti, näin kolme tiputtelevaa vesikuplaa. Apua! Siis ihan oikeastiko meillä on vesivahinko ja siis ihan oikeastiko noin tunti sen jälkeen kun Phill lähti ja noin kymmenenminuuttia ennen kuin minun olisi lähdettävä? No tietenkin, silloinhan kaikki katastrofit aina tapahtuvat.<br />
<br />
Soitin yläkerran naapurille, joka on myös HOA:n puheenjohtaja, mutta puhelu meni vastaajaan. Seuraavaksi juoksin ulos sulkemaan veden koko talolta (ja ansaitsin taas vuoden naapuri pisteitä), lähetin pahoittelevan sähköpostin naapureille ja soitin Phillin paatille, jonka tiesin olevan vielä maissa. En soita <i>ikinä</i> Phillille töihin, joten Phill tiesi samantien, että nyt on jotain pielessä. Kaikeksi onneksi Phill pystyi soittamaan puolestani putkimiehelle, sillä minun oli pakko mennä pariksi tunniksi töihin ja olin jo reippaasti myöhässä.<br />
<br />
Pääsin lähtemään töistä puoli kymmeneltä ja siirryin kotiin odottelemaan putkimiestä. Sain myös yhteyden naapuriini ja HOA:n puheenjohtajaan, joka päätti tehdä etäpäivän ja pysyä kuulolla. Onnea on ihana naapuri!<br />
<br />
Putkimies saapui aikanaan ja teki kylpyhuonen kattoon jäätävän kokoisen reiän. Vuoto löytyi ja korjattiin ja työ laskutettiin suoraan HOA:lta. Tässä vaiheessa ei ollut vielä kuitenkaan syytä juhlaan, sillä katossa oli iso ja märkä reikä, joka piti saada kuivaksi niin nopeasti kuin mahdollista. Naapurini auttoi minua etsimään firman, joka voisi tulla avuksi vielä samana iltana ja lähettää laskun suoraan HOA:lle. lllalla olin aivan totaalisen uupunut ja nukahdin samantien kuivauslaitteen seesteiseen pauhuun.<br />
<br />
Seuraavana päivänä sain taas vieraita, sillä ennen isompia purkutöitä piti testata, onko meillä asbestosta. Ei onneksi ollut ja kuvittelin, että lauantaina pääsisin jo eroon kuivurista sekä kodin saunamaisesta ilmapiiristä ja voisimme aloittaa purkutyöt.<br />
<br />
Noh, eipä mennyt lauantaikaan ihan putkeen. Minulta hajosi meinaan auto. Se ei käynnisty, ei sitten millään. Virrat menevät kyllä päälle, joten kyse on tuskin akusta, mutta itse mottori ei anna edes pientä lupausta käynnistymisestä. Meinasi päästä taas itku kun autosta ei kuulunut pihaustakaan ja minun piti olla puolentunnin päästä pitämässä kesälukukauden ensimmäistä oppituntia. Onneksi on Uber ja taito kerätä itseni tiukanpaikan tullen.<br />
<br />
Lauantaina selvisi myös, että drywall tyyppi ei kerkeä paikalle ennen kuin maanantaina ja minä en puolestani voi olla maanantaina poissa töistä. Joten kuivuri on yhä edelleen päällä ja kylpyhuoneen katon purku- ja korjaustyöt pääsevät alkamaan aikaisintaan tiistaina. Sama pätee myös autoon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWjC3-JeV-9sZcIZptldacILic__5KnyFdob0p84yqSlx6vFY5YhwVodfOv1lRKAjaMDEO7Q-h8TEbdbbD1yk9Ol3-JcWLhT9MOrNAlevu96I3YY1M87oL8bHHVaOnBA2wvmw8vz3XkRk6/s1600/thumbnail+43.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWjC3-JeV-9sZcIZptldacILic__5KnyFdob0p84yqSlx6vFY5YhwVodfOv1lRKAjaMDEO7Q-h8TEbdbbD1yk9Ol3-JcWLhT9MOrNAlevu96I3YY1M87oL8bHHVaOnBA2wvmw8vz3XkRk6/s640/thumbnail+43.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Huokaus. Syvä huokaus. Jos ja kun kaikki on taas joskus kunnossa, voitaisiinko sopia, että ei hetkeen sattuisi yhtään mitään. Ainakaan ennen kuin Phill tulee taas kotiin.Veera A.http://www.blogger.com/profile/04073618362273062638noreply@blogger.com2