Chili-huuruissa

Jos minun pitäisi listata tyypillisiä amerikkalaisia ruokia, nousisi chili listallani hyvin korkealle. Chilin ihanuus piilee siinä, että siitä voi helposti muokata omaan makuun ja jääkaapin sisältöön sopivan version. Se voi olla tulista tai laimeaa, vegaanista tai lihaisaa, keittomaista tai tuhtia. Jokaisella on omat suokkinsa ja siksipä Amerikassa järjestetäänkin tiuhaan erilaisia Chili Cook Off -tapahtumia, joissa maistellaan erilaisia versioita ja kilpaillaan Chili-kunkun tittelistä.

Söin koko viime viikon lounaaksi Kiitospäivän kalkkunan tähteistä valmistettua chiliä, mutta vatsassani oli kaikeksi onneksi tilaa vielä muutamalle uudellekin versiolle. Osallistuimme tänään jo neljättä kertaa SoNo Chili-festivaaleille ja söimme itsemme ähkyksi.

SoNo -festari järjestettään ihan nykyisen työpaikkani naapurissa eikä tuttujen näkemiseltä voinut välttyä.  Hyvä chili yhdistää ja tapahtuman tuottokin meni hyvään tarkoitukseen - erään paikallisen koulun kassaan.

Ensimmäiset onnekaat saivat meistella chiliä koululaisten tekemistä keraamisista kulhoista. Kun kulhot loppuivat, oli tarjolla kivoja metallisia kuppeja ja lopuille mattimyöhäisille suhteessa ankeita styroksikulhoja.

Chili oli hyvää ja parhaan valitseminen yllättävän vaikeaa. Päädyin äänestämään North Parkissa sijaitsevaa Tribute Pizza -ravintolaa Phillin antaessa äänensä meidän paikalliselle Blind Lady Ale Houselle.

Ensi viikolla pidän taukoa chilistä, mutta tuskin tämä chili-ähky kovin kauaa kestää. Nerokas keksintö, sanon minä. Vähän niin kuin amerikkalainen pyttipannu, jonka suhteen on vaikea mennä vikaan