Päivä minun kanssani

Eilen kirjoittelin suodattimista ja tänään päätinkin sitten jättää ne päiväksi pois päältä. London and Beyond -blogin Lena haastoi kaikki matkabloggaajat kirjoittamaan Päivä Minun Kanssani -postauksen. Vaikken koekaan olevani puhdasverinen matkabloggaaja, päätin tarttua haasteeseen ja kertoa teille aivan tavallisesta torstaista.

7:00 Herästyskello soi. Phill hoitaa aamutoimensa nopeasti ja on ovesta ulkona jo vartin päästä. Minä olen aamuisin paljon hitaampi ja inhoan kiireisiä aamuja. Tänään ei ole kiire, sillä minun ei tarvitse olla missään sovittuna aikana.

7:15 Aamupalaksi vakkariannokseni kreikkalaista jogurttia, mantelivoita, muroja ja hedelmiä. Hedelmäkulhomme on aika autio, joten valitsen pakon sanelemana omenan. Kuvaa ottaessani huomaan, että kahvikuppini on jotakuinkin murokipon kokoinen. Hupsis...

7:30 Aamupalaa syödessäni selailen samalla blogeja ja Facebookia. Possu on kuitenkin sitä mieltä, että nyt ei ole aikaa istuskella, kun leikkiäkin pitäisi. Yritän jatkaa oman agendani mukaan, mutta muutan mieltäni, kun löydän Possun leikkimästä lasinsirpaleen kanssa. Mistä ihmeestä se senkin onki esiin? Vuorossa siis kissan kanssa leikkimistä, kunnes päädytään tähän asetelmaan:

8:00 Ryhdyn viimeistelemään DIY-projektia, joka on jo ihan loppusuoralla. Kissat eivät tee tästäkään hommasta helppoa. Projektin viimeistelyyn tuhrautuu paljon enemmän aikaa kuin kuvittelinkaan. Olen kuitenkin innoissani, sillä lopputuotos ratkaisee vihdoin ja viimein kissanhiekkaongelmamme.

Sneak peek, tästä lisää myöhemmin

9:45 Vihdoin valmista. Innostun ottamaan projektista valokuvia blogia varten, mutta olohuoneemme hämäryys lisää homman  haastavuutta parin pykälän verran.

Käyn vessassa ja suljen oven perässäni. Oven takana odottaa kaksi närkästynyttä kissaa

10:15 Lähetän Phillille tekstiviestin kysyäkseni kauppa-/ illallistoiveita. Puhelin piippaa vieressäni. Tänään ei vissiin kommunikoida. Vaihdan salikamppeet päälleni ja hyppään autoon.

Nyt on tarpeeksi siveelliset vaatteet, ettei tule valituksia

10:30 Hurisuttelen tuttuakin tutumpaa reittiä vanhalle työpaikalleni. Käyn moikkaamassa työkavereita ja noukkimassa sijaisteluista tienaamani palkkashekin. Kyllä vain, meillä maksetaan palkka edelleenkin shekeillä. Lapset juoksevat halaamaan ja kertomaan tärkeimmät kuulumisensa. Jostain syystä kaikki haluavat esitellä minulle kenkänsä.

11:40 Saavun vihdoinkin salille. Ulkona on kuuma, joten menen sisäsalille. Juoksen 20min juoksuharjoituksen, jonka jokainen minuutti on edellistä vauhdikkaampi. Viimeisen kahden minuutin ajan lisään nopeutta 30s. välein. Juoksun jälkeen pelaan kaksi 4 minuutin erää kalapeliä soutulaitteella. Se on aina yhtä hauskaa ja tehokasta. Aerobisen osuuden jälkeen teen puolentunnin core-treenin, johon yhdistelen myös erilaisia punnerruksia ja tasapainoliikkeitä. Törmään salilla mieheen, joka moikkaa minulle joka kerta nähdessämme. En tunne häntä, mutta moikkaan aina takaisin. Oletan meidän olevan salituttuja. Tänään mies tulee kuitenkin juttelemaan ja kysyy olenko Minnesotasta. Kun vastaan kieltävästi ja kerron olevani Suomesta, mies sanoo "Wow, I have been to Norway." Wow. Tätä sattuu usein. Mutta kaippa Norja, Tanska ja Ruotsi liippaavat tarpeeksi läheltä. Opin, että minulla on Minnesotassa kaksoiolento. Hmm... Mahtaakohan kaksoinolentoni olla suomalaista syntyperää?

12:45 Päätän olla stinky kid ajaa kotiin kaupan kautta (kulkematta suihkun kautta). Kaupan pihaan parkkeeratessani puhelimeni soi. Phill soittaa ja kertoo unohtaneensa puhelimensa kotiin. Samalla hän kysäisee illallistoiveita. Välillä ajatuksemme kulkevat aika samoja ratoja. Päätämme nopsaan illallisesta ja minä suuntaan kauppaan. Totean jälleen kerran aliarvioineeni kauppareissun tarpeet. Kori täyttyy hetkessä eivätkä ihan kaikki tavarat mahdu mukanani tuomaan kassiin. Pahus.

Meidän lähikauppa, joka sijaitsee oikeasti lähellä

1:30 Suihkun jälkeen minulla on kiljuva nälkä. Teen itselleni tonnikalavoikkarin, jonka syöminen ilman sotkua osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi. Ruma kuin mikä, mutta hyvää, täyttävää ja terveellistä. Ostin kaupasta quinoa-leipää, jonka täytin hummuksella, tonnikalalla, salaatinlehdillä, tomaatilla, kurkulla ja avocadolla. Päätän kaivaa myös soda-streamin esiin ja tehdä kuplivaa vettä. Suodatinvesikannu on taas tyhjä, mikä saa minut viettämään pienen hiljaisen hetken ikävöiden Riihimäen vesijohtovettä.

2:00 Lounaan jälkeen järjestelen paikkoja, täytän tiskikoneen, lakaisen ja pesen kuistin pöydän.

2:45 Istahdan koneelle kirjoittamaan tähänastisista tapahtumista ennen kuin unohdan. Kotona on rauhallista, sillä kissoilla on päikkäriaika.

3:30 Jätän blogihommat hetkeksi sivuun ja ryhdyn työstämään työhakemusta. Bongasin eilen hakuun tulleen työn, joka olisi todellinen unelmatyöni. Täytän minimiedellytykset mutta ilman minkäänlaista kokemusta vastaavasta työstä tiedän olevani aika heikoilla. Aion kuitenkin hakea ja tehdä ihan pirun hyvän hakemuksen.Täytän hakemukseen perustiedot, koulutuksen ja viimeisten kymmenen vuoden työkokemuksen. Lisäksi listaan suosittelijat. Ansioluetteloni on valmis ja päivitetty, mutta hakemukseen pitää lisäksi liittää kaksi kolmen tunnin mittaista tuntisuunnitelmaa ja kolme esseetä. Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi jättäydyin pois kokoaika töistä. Töiden hakeminen vie aikaa.

Ergonominen työasento ja likainen puhelimen näyttö

5:30 Nälkä! Syön välipalaksi pähkinöitä ja kuivattua mangoa. Auttaa nälkään, muttei mielenkiinnon ylläpitämiseen. Pakko laittaa kone kiinni ja jättää essseet muhimaan. Lähden etsimään kameran piuhaa, joka on kadoksissa.

5:45 En löydä piuhaa, mutta Phill tulee kotiin. Juttelemme päivän tapahtumista ja suunnittelemme viikonloppua.

Päivän (jos toisenkin) asu

6:30 Autan Phillia valmistelemaan ruokaa. Aka kuorin porkkanat ja perunat. Phill hoitaa illallisen loppua matkaa ja minä selvitän vihdoinkin tieni seuraavalle tasolle candy crush sagassa.

7:15 Lautaselleni ilmestyy kiireisten iltojen suosikki: Yhden padan ihme. Perunoita, porkkanaa, sipulia, herkkusieniä, timjamia, lehtikaalia (kale, jolle googlen kääntäjä ehdotti nimeksi kale vihannes) ja kanaa. Pikkuloraus sherrya ja kanalientä. Toimii! Kokkaaminen on Phillin nollauskeino töiden jälkeen.

7:30 Katselemme kaksi jaksoa The Office -sarjaa Netflixiltä. Nauramme kippurassa ja katselemme välillä sormien välistä, kun myötähäpeä käy liian suureksi.

8:30 Phill menee pelaamaan tietokonepeliä, minä kirjoitan blogia ja luen muiden blogeja. Huutelemme toisiin huoneisiin ja mietimme jälleen kerran mahdollisuutta siirtää pöytäkone vieras-/toimistohuoneesta olkkariin. En juurikaan katsele televisiota ja röhnötän läppärin kanssa aina sohvalla, joten Phill voisi ihan hyvin pelata pelejä isolta ruudulta.

9:30 Pistän koneen kiinni, siivoan keittiön loppua matkaa ja lataan kahvinkeittimen valmiiksi aamua varten. Kahvin keittäminen on aina minun hommani. Osaan kuulemma tehdä parempaa  kahvia kuin Phill. Jeps, meillä kaikilla on erikoistaitomme.

10:00 Menen sänkyyn lukemaan The Girl on the Train -kirjaa, jonka loppu lähenee uhkaavasti. Väsyttää, mutta en voi lopettaa enää kesken.

11:00 Tarina päättyy ja minulla on haikea olo. Hyvän kirjan päättyminen on aina yhtaikaa ihanaa ja surullista. Nyt kuitenkin väsyttää jo niin paljon, että nukahdan melkein samantien. Havahdun vielä kertaallen, kun Phill laittaa herätyksen minun puhelimeeni. Hänen puhelimestaan loppui akku ja piuha on hukassa. Nukahdan kuitenkin pian uudelleen ja unelmoin aikuisten kesäleiristä. Olisipa mahtava päästä leirille!

Siinäpä se.Jännääkin jännempi torstai.  Mites teillä muilla?