Helteen ja sateen välissä

Radiossa sanottiin eilen, että tulevan viikon sää muistuttaa enemmän Floridaa kuin eteläistä Kaliforniaa. Kiva. Anteeksi vaan Florida, mutta sinun sääsi on aivan liian kuumaa ja kosteaa minun makuuni.

Viikonlopun kuivan kuumuuden ja tulevan viikon kostean kuumuuden väliin jäi kuitenkin maanantaiaamun kokoinen inhimillinen kaistale, jonka Raija ja minä kävimme hyödyntämässä haikkaamalla.

Heittäydyin pari viikkoa sitten vakkariopesta sijaiseksi, mikä mahdollistaa tällaisenkin luksuksen. Jos viikko alkaa näissä maisemissa, ei siitä voi tulla muuta kuin loistava!

Kävimme kiipeämässä San Diegon korkeimmalle nyppylälle, Cowles Mountainille. Itse haikki ei tosin ole kaupungin korkein, vaativin tai edes hienoin (vaikka ihan hieno onkin). Matkaa huipulle on lähtöpisteestä noin 2,5 km ja sama tietenkin alamäkeä takaisin. Huipulta voi tosin jatkaa matkaa pidempäänkin, sillä Cowles Mountain on osa suurta Mission Trails -verkostoa. Kävelimme huipulta hiekkatietä pitkin kohti suurta tuntematonta ja saimme lisättyä matkaan muutaman mailin ja aika monta mäkeä.

Odotan jo innolla säiden viilenemistä ja uusien vuorten valloittamista. Työtulevaisuuteni on vielä suuri kysymysmerkki, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Sijaisen töitä löytyy niin paljon, kuin haluaa tehdä ja palkkakin on sama tai jopa suurempi (!) kuin vanhoissa töissä. Ei minusta varmastikaan sijaista tule isona, mutta juuri nyt tämä järjestely sopii kaikkien muiden projektien oheen vallan mainiosti.

Tällä hetkellä ulkona näyttää vielä kuvienkin maisemia enemmän siltä, että ihan kohta sataa. Hyvä niin! Jokainen tippa tulee edelleenkin tarpeeseen!