tiistai 31. maaliskuuta 2015

Tervehtynyt tohelo

Reilut kaksi viikkoa sitten Possu satutti itsensä jollain mystisellä tavalla. Meille ei koskaan selvinnyt, missä onnettomuus tapahtui, mutta epäilimme  possun joko hypänneen tai pudonneen lattialla pystyssä lojuneen kehyslasin päälle.

Onnettomuuden jälkeen Possu sai jalkaansa tikit ja kipsin tapaisen sidoksen. Jalan nuoleminen estettiin kaikkien eläinten inhokilla: lampunvarjostinta muistuttavalla kauluksella.

Sidoksen oli tarkoitus olla jalassa viisi päivää ja se piti tietenkin pitää mahdollisimman puhtaana ja täysin kuivana. Kolmantena päivänä kävi kuitenkin niin, että Possu-ressun vatsa sekosi antibioteista ja kauluksen kömpelöittämä kissa astui koko pienen kissan innolla löysään ulosteläjään. Kaikeksi onneksi tämä tapahtui aamulla, kun olimme vielä kotona, eikä katastrofi levinnyt kylpyhuonetta pidemmälle. Phill kiikutti puhdistetun, mutta märän Possun lääkäriin, joka totesi, että jalan parantuminen näytti olevan hyvässä vauhdissa eikä uutta sidosta tarvitsisi enää laittaa tikkien suojaksi. Käynnille  tuli hintaa pyöreät nolla taalaa. Samaan syssyyn lääkäri kehotti tuomaan Possun tarkistettavaksi jo aiottua aiemmin, sillä jos jalan paraneminen jatkuisi samaa tahtia, voitaisiin tikit poistaa jo ennen kahden viikon merkkipaalua.


Näin tehtiin ja tikit poistettiin viikko sitten tiistaina. Samana iltana uusi onnettomuus oli kuitenkin jo lähellä, kun Possu liukastui keittiön tasolla seikkaillessaan ja putosi suoraan takapuoli edellä vesikulhoonsa. Tästä selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä ja läpimärällä kissalla. 

Tikkien mukana poistui myös kaulus eikä Possua ole pidätellyt sen jälkeen mikään. Reilun viikon mittaisia energiapatoumia on purettu volteilla, sprinteillä ja yhä korkeammilla loikilla. Ihan pari kertaa olen saattanut jopa ikävöidä kauluksen mukanaan tuomaa rauhallisuutta. Kisun ilmeistä päätelleen en ole yksin salaisten huokailujeni kanssa. Tällä punaisella salamalla riittää nyt vauhtia vaikka pienen kylän tarpeisiin. Uusi lempparipaikkakin löytyi eilen:


Possulla on siis kaikki (toistaiseksi) hyvin. Nyt vain toivotaan, että noista kirjoista tarttuu edes hitusen järkeä päähän. Toivossa on hyvä elää...

6 kommenttia:

  1. Vauhdikasta on Possun elämä:) Hienosti on kaveri selvinnyt tapaturmasta, ei tunnu enää olevan kipua ja arkuutta jäsenissä:) Hyvä tuo viimeinen kuva, ihan täällä piti ääneen nauraa "kirjatoukalle" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, vielä kun se tosiaan oppisi jotain noista kirjoista :)... Nopeasti Tassu tervehtyi, vaikka lepäily jäikin hyvin vähiin. Onnellisuus parantaa lääkkeitäkin enemmän.

      Poista
  2. Haha tulisivat Aadan kanssa varmasti hyvin toimeen. Juuri eilen tama meidan tohelo yritti hypata keittion tasolle ja tormasi muhun matkalla (=tipahtikin siis maahan kyljelleen) :D Pienempi energiamaara riittaisi taallakin valilla :D Misu muuten oli myos aina pienena kirjahyllyssa ja puolet kirjoista lattialla.. On ne hauskoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissojen leikkitreffit, miten olis!? Aattelepa sitä yhdistettyä energiamäärää. Huh! Mutta on ne ihania :).

      Poista
  3. Löysin äskettäin tämän blogin ja kirjahyllykuva kiinnitti huomioni. Ihana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit :)! Hih, Possu osaa olla aika söpö ja aika ryökäle myöskin...

      Poista