keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kummastuttava liikenne

Liikenneruuhkien syntymekanismi jaksaa ihmetyttää minua päivästä toiseen. Kuljen samoilla teillä joka päivä jotakuinkin täsmälleen samaan aikaan. Miksi tie on joinakin päivinä ihan tyhjänä, toisinaan tahmataan pitkissä jonoissa? Miksi joskus pääsee kääntymään helposti vasemmalle toisinaan autojono on katkeamaton? Miksi joinakin päivinä tielle ei osu yhtään punaista valoa ja toisinaan taas näen pelkkää punaista?

Ymmärrän tietöistä tai onnettomuuksista johtuvat ruuhkat, mutta joskus selitystä on vaikea keksiä. Jos kaikki ajaisivat samaa vauhtia ei ruuhkia syntyisi laisinkaan? Vai mitenköhän se menee... Heh, ei taida olla ihan niin yksinkertaista.

Olen työmatkani suhteen todella onnekas  san diegolainen. Työmatkani kestää hyvänä päivänä 15 minuuttia, huonona 20-25. Kuljen matkani päinvastaiseen suuntaan kuin kaikki muut. Vastaantulevilla kaistoilla seistään, minun matkani sujuu useimmiten jouhevasti. Aamuisin saan tosin varautua mitä mielikuvituksellisempiin kiertoreitteihin, sillä Ocean Beachillä on menossa kuukausia kestävä, todella laaja, tietyöprojekti. Yhtenä aamuna jätin autoni turhautuneena parin korttelin päähän törmättyäni kolmatta kertaa "tie suljettu" -kylttiin. Kävellen olisit jo perillä...


Töitä metsästäessäni kuvittelin olevani valmis vaikka vähän ruuhkaisempaankin matkaan, mutta nyt kiitän joka päivä onneani työpaikkani sijainnista, joka säästää minut ylimääräiseltä stressiltä ja ärräpäiltä. Vaikka aika kärsivällinen tyyppi olenkin, eivät liikenneruuhkat tuo välttämättä esiin parhaita puoliani. En minä, mutta kun ne muut törtöt...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti