Koko viikon pituiset hyvästit

Perjantai ja jälleen syvä huokaus. Tästä viikosta tuli hyvin täysi ja aivan erilainen kuin olin suunnitellut. Sanoimme Phillin kanssa hyvästit joka aamu - ja joka ilta hän tulikin kotiin. Elimme jokaisen illan kuin "viimeisen" ja vannoimme joka aamu, että tänä iltana menemme nukkumaan aikaisin. Tulipa testattua, kuinka vähillä yöunilla jaksaa paahtaa koko viikon. Vastaus: Hyvin lyhyillä, kunhan on kivaa.

Mutta nyt väsyttää niin, etteivät silmät meinaa pysyä auki. Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka väärin on mennä perjantaina nukkumaan ennen yhdeksää? Ei kai kovin väärin, kun ulkona on kuitenkin pimeää...