Onnea matkassa

"Don't jinx it" on sanonta, jonka opin lähes samantien USA:han muutettuani. Sanonta on varmasti monille tuttu elokuvista ja sarjoista, mutta jos ei, niin sillä tarkoitetaan jonkun asian pilaamista sillä, että sen sanoo ääneen. "Onneksi tänään ei ole ruuhkaa..." Ja kas kummaa, kun tuon sanomisen jälkeen huomaat seisovasi tukossa olevassa liikenteessä. Phill valittaa aina, että minä jinxaan asioita, mutta minä en usko moiseen. Taikauskoista, sanon minä.

En ole kovin taikauskoinen, mutta muutama poikkeus vahvistaa tämänkin säännön:

1. Phillille antamani St. Christopher (matkaajien pyhimys) -koru, joka on aina Phillin kaulassa. 
2. Phillin viime viikonloppuna löytämä neliapila, joka kulkee nyt aina minun mukanani.
3. Raaputusarpojen raaputtaminen aina mahdollisimman isolla kolikolla. Mitä isompi kolikko sen isommat voitot... I wish.

Kaksi ensimmäistä tuovat meille molemmille lisäturvaa silloin kun emme voi olla yhdessä. Ehkä enemmänkin niin, että Phillin amuletti on minulle tärkeä ja minun neliapilani puolestaan Phillille. Emme me omasta pärjäämisestämme ole ikinä huolissamme, mutta toisistamme sitten sitäkin enemmän. 

Aina Phillin lähtiessä merille sanomme toisillemme "Be safe..." ja myöskin lupaamme pysyä turvassa. Hassu tapa, sillä eihän tuollaista voi oikeasti luvata Mutta siltikin tuntuu siltä, että se on vain sanottava ja luvattava - pieni, mutta tärkeä osa meidän hyvästelyrituliaalejamme. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että pieni ripaus taikauskoa (tai mitä tahansa uskoa) on pelkästään hyvä asia, sillä se tarjoaa pienen extra boostin silloin kun sitä todella tarvitsee. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö pitäisi silti tehdä ratkaisuja, toimia ja ennen kaikkea yrittää aina parhaansa. Yritän, mietin, toimin ja uskon, että lopulta kaikki aina järjestyy. Ei ehkä aina niin kuin olin alunperin kuvitellut, mutta joten kuten kuitenkin.