Paperit, kiitos!

Terveisiä dmv:ltä, taas. Enhän minä sitten malttanutkaan pysyä poissa, siellä kun on niin mukavaa. Postimies oli viime viikolla ahkera ja toi mukanaan jos minkä näköistä hämmentävää postia. Useamman kuin kerran tuli postia availlessa extra-ikävä Philliä. Onhan minulla toki kolme erilaista POA:ta (power of attorney), mutta se ei paljon auta, jos en tiedä mitä kaikille lippulappusille pitäisi tehdä. Apua saa tietenkin, kun sitä pyytää, joten kaikki asiat selvisivät. Siltikin vielä naurattaa USAA:n kotivakuutuslasku, jonka kolmesta eri loppusummasta minun käskettiin valita se oikea. Jonkinlainen kiero monivalintatesti tai mikä lie...

Mutta toipa postimies minullekin nipun tärkeitä kirjeitä. USCIS ilmoitti, että papereideni käsittely on alkanut ja green cardiani on jatkettu toistaiseksi vuodella. Tämä oli tärkeä ja hyvä uutinen. Vielä miellyttävämpi yllätys oli torstaina saapunut kutsu biometriseen tapaamiseen (sormenjäljet ja kuva). Aikani on jo ensi viikolla! Prosessi etenee siis huomattavasti joutuisammin kuin pari vuotta sitten New Hampshiressa, jolloin soittelin kyseisen kutsun perään aivan liian monta kertaa.

Perjantaina saapui yllättävän nopeasti myös uutuuttaan kimalteleva Kalifornian ajokortti. Suustani pääsi "Jesh!!!" kunnes huomasin kortin vanhentuvan 06/01/2014. Mietin pitkään, miksi, kunnes tajusin, että samaisena päivänä olisi umpeutunut myös green cardini ilman juuri myönnettyä jatkoaikaa. Kukaan ei sitten viitsinyt kertoa tätä minulle dmv:llä jonotellessani. Minulle ei tullut mieleenkään, että osavaltioiden käytännöt voivat olla erilaisia tässäkin suhteessa. New Hampshiressa olisin saanut ajella ilman ongelmia vuoteen 2017 saakka.

Perjantai-iltana en voinut asialle yhtään mitään, joten tyydyin katsomaan, milloin dmv:ltä löytyisi seuraava vapaa aika. Yllättäen sain ajan jo täksi maanantaiaamuksi. Tänään sitten pakkasin kassiini kaikki mahdolliset dokumentit USCIS:n jatkoaikakirjeellä höystettynä ja marssin toimistolle tahtoa täynnä. Tavoitteenani oli selvitä toimistosta ulos nopeasti ilman uusia maksuja ja testejä.

Tällä kertaa jonotus ja odotus meni paljon sukkelampaa ja oma vuoronumeroni putkahti taululle ennen varaamaani aikaa. Virkailija kuunteli sepostukseni keskeyttämättä, kohotteli hieman kulmakarvojaan kirjeelleni (se kun ei ole virallinen hyväksymisilmoitus), kirjoitti kuitit/väliaikaisen todistuksen, nappasi valokuvan ja ilmoitti uuden kortin tulevan postitse neljän viikon sisällä. Menipäs kivuttomasti! Vähän kyllä jännittää, mikä päivämäärä uudesta kortista mahtaa löytyä. Toinen harmittava asia on ajokortin kuva. Ensimmäisen kortin kuva oli oikeasti hyvä. Tällä kertaa kuvaaja sai minut nauramaan, mutta käski heti perään ottaa vakavamman ilmeen ja hiukset pois silmiltä. Minulla on vahva tunne, että näytän kuvassa aivan mielipuolelta.

Ensi viikolla sitten USCIS:lle vierailemaan. Meksikon rajan tuntumasta löytyvässä Chula Vistan toimistossa voi olla hieman enemmän vipinää kuin Manchesterin (NH) huopatossutehtaalla. Mutta pääasia, että saan senkin asian pois päiväjärjestyksestä. Nettisivujen mukaan keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 5kk. Toivottavasti pitää tällä kertaa paikkansa minunkin kohdallani.

DMV-papereita löytyy muutama :)

Juoksupolullakin osaan käyttäytyä, kun löytyy näin hyvät ohjeet

P.S. Phill esitteli minulle joskus hyvin neuvostohenkisen tietokonepelin nimeltä Papers, please. Ideana oli leikkiä maahantulovirkailijaa ja päättää, kenen paperit oikeuttivat maahan tuloon. Kuulemma hyvin koukuttava peli. Omien paperisotieni keskellä teen kuitenkin vapaa-ajallani mielummin jotain ihan muuta, kuin tarkastan kuvitteellisten hahmojen passeja ja viisumeja.