torstai 2. kesäkuuta 2016

Kirvelevä mieli ja kroppa

Eilen (1.6.) vietettiin kansainvälistä juoksupäivää. Tämän tärkeän juhlapäivän olemassaolo selvisi minulle tosin vasta illalla, siinä vaiheessa kun olin jo juhlistanut sitä komealla syöksylaskulla.

Ottaa päähän. Perhanan epätasaiset jalkakäytävät ja typerä oma haahuilu. Tämä taisi olla jo kolmas kerta! Olisi aika ottaa opiksi ja keskittyä maisemien ja syvien ajatusten sijaan maahan. Jalkakäytävien kunto on paikoitellen aika kyseenalainen, mutta eihän sitä osaa ottaa vakavasti ennen kuin on jo liian myöhäistä. Kaikki tapahtui h-i-t-a-a-s-t-i, mutta siltikin niin nopeasti, etten mahtanut mitään.


Sinänsä olin kyllä onnekas, että selvisin jälleen kerran ihovaurioilla ja rikki menneellä puhelimella. Kynsin asvalttia polven, kyynärpään ja puhelimen kulman avulla liukuen enkä edes huomannut vahinkojen laajuutta kuin vasta kotona. Adrenaliini ja ärsytys pitivät minut liikkeessä ja kivut poissa. Kun vihdoin pysähdyin, huomasin, että polvesta ja kyynärpäästä puuttui iho ja puhelimesta kulma. Puhelin oli tulikuuma ja akku kulunut lyhyessä ajassa melkein loppuun.

Suljin puhelimen ja puhdistin kirvelevät haavani, mikä aiheutti luonnollisestikin entistä pahempaa kirvelyä. Puhelimen lämpötila ja akun kesto ovat nyt palautuneet jotakuinkin normaaleiksi, mutta se ei poista sitä faktaa, että puhelimesta puuttuu kirjaimellisesti kulma. Olen luopunut kuorien käytöstä, sillä näytön suojana ollut "lasi" on pelastanut puhelimen tähän asti kaikilta mahdollisilta vaurioilta. Mutta enpä osannut arvata, että päättäisin jonain päivänä raapia puhelinta asvalttiin täydellä vauhdilla ja painolla. Siihen ei sitten suojalasi enää auttanutkaan, sillä näyttö on hajonnut osittain myös suojan alta.


Nyt pitäisi siis selvittää, voiko ja kannattaako puhelinta korjata vai onko edessä uuden hankinta. Puhelimeni on Samsung Galaxy S5, joita saisi nyt ostaa uutena n. kolmella sadalla taalalla. Omastani maksoin puolitoista vuotta sitten yhden dollarin, mutta AT&T ei harrasta enää nykyään moisia huippudiilejä. Aiemmin operaattori tarjosi upgrade-mahdollisuuden kahden vuoden välein ja uuden puhelimen sai tuolloin itselleen tuntuvalla alennuksella, joskus lähes ilmaiseksi. Nykyään upgrade-mahdollisuus tarjotaan asiakkaalle joka vuosi, mutta sen tuoma etu on lähes olematon.

Olisi ehkä aika vaihtaa puhelimen myötä myös operaattoria. Edullisempi T-Mobile houkuttelee, mutta olen kuullut monenlaista tarinaa sen kuuluvuudesta ja toimivuudesta San Diegossa ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla. Hyvät kännykkäverkot (tai ylipäänsä kännykkäverkot) eivät ole USA:n kokoisessa maassa itsestäänselvyys.

Onneksi puhelin kuitenkin toimii toistaiseksi ja haavojenkin kirvely lakkaa varmasti ajallaan. Tässä olisi voinut käydä paljon kurjemminkin. 

2 kommenttia:

  1. Voi ei! Minäkin kaaduin viikko sitten ja kyynärpää on ollut kipeä siitä saakka ja ihan ruvella.

    Mulla on käytössä sellainen käsivarteen kiinnitettävä running arm band. Siinä on hyvä ja jykevä suojaus eikä puhelin helposti irtoa sieltä kovassakaan rysäyksessä.

    http://www.lily.fi/blogit/little-stories

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah kohtalotoveri :(. Toivottavasti meidän ruvet tästä pian paranee ilman arpia. Mulla oli edelliseen puhelimeen myös sellainen pussi, mutta tämä nykyinen ei mahdu siihen samaan enkä ole saanut aikaiseksi ostaa uutta. Olen juoksennellut viimeaikoina paljon ilman musiikkia (ja puhelinta), mutta tällä kerralla sattui tietenkin olemaan mukana. Seuraavasta puhelimesta pidän kyllä parempaa huolta...
      Sulla on muuten tosi kiva blogi!

      Poista