El Nino tuli kylään

Eilen se sitten tapahtui: El Nino muuttui puheista todellisuudeksi. Käytännössä se tuntui siltä kuin miljoona poikalasta olisi kaatanut ämpäreillä vettä rutikuivan Kalifornian päälle. Vedenpaisumushan siitä seurasi. Puhelimeni huusi tulvaa koko päivän ja jossain vaiheessa sain jopa astetta tujumman viestin, jossa käskettiin hakeutua korkeammille alueille, mielummin nyt eikä kohta. Pysyin kotona, sillä talomme sijaitsee onnekkaasti pienen mäennyppylän päällä. Pidin kuitenkin silmällä kuistimme vedenpintaa ja huomasin kauhukseni, että siellä oli jo tuuman verran vettä. Onneksi kyse oli kuitenkin vain pintapuolisesti tukkeutuneesta viemäristä, jonka sain korjattua ihan itse. Tuli taas hai saappaille käyttöä!

Käytännössä El Nino tarkoittaa meille san diegolaisille tavallista lämpimämpien merivirtojen mukanaan tuomia eksoottisia kaloja, myrskyjä sekä korkeita aaltoja. Toistuvat myrskyrintamat ja aallot (high surf) aiheuttavat puolestaan tulvia, eroosiota ja kaiken maailman liikenneongelmia. San diegolaiset eivät tunnetusti osaa ajaa sateessa, mutta nyt olisi paras opetella. Tai vaihtoehtoisesti vaikka surfata töihin. 

Jos ei El Ninossa ole vielä tarpeeksi, koettiin tänä aamuna myöskin 4.5 asteen maanjäristys. Tai siis ne kokivat, jotka heräsivät. Minä nukuin tyynesti tärinän ohi. San Diegoon muuttaessani luulin maanjäristyksistä tulevan väkisinkin osa arkeani, mutta väärässä olin. Vaikka Kalifornia onkin hyvin aktiivista maanjäristysaluetta ja jossain San Diegon lähistöllä järisee monta kertaa viikossa, en ole toistaiseksi tuntenut täällä asuessani vielä yhtäkään kunnon järistystä. Tiedän kuitenkin, miltä isompi järistys tuntuu, sillä koin sellaisen kesällä 2008 Losissa vieraillessani. Oli aika jännä kokemus, kun maa alkoi kirjaimellisesti twistaamaan jalkojeni alla.

Tämä aamu valkeni aurinkoisena, vaikka horisontissa näkyikin jo uusi myrsky. Aurinko paistoi ja vettä satoi, kunnes ulkona tuli sysipimeää ja puhelimeni alkoi piippailemaan jälleen. Tänään varoiteltiin tulvan lisäksi tornadosta ja ukkosmyrskyistä, jotka puhuroivat ympäri lääniä parhaimmillaan 60 mailia tunnissa. Meillä pysyi sähköt eikä käynyt muutenkaan mitään, mutta onhan tämä aika extremeä San Diegon mittakaavassa. Täällähän kaikki menee sekaisin jo ihan tavallisena sadepäivänä. 

Tänä talvena ei siis kannata matkustaa Kaliforniaan auringon perässä, sillä sen näyttäytymistä saattaa joutua odottelemaan vuoronumeron kera hieman tavallista pidempään. Ja sekin kannattaa muistaa, että mereen ei kannata mennä uiskentelemaan heti rankkasateiden jälkeen, sillä vesi on täynnä saasteita. Henkilökohtaisesti en menisi surffailemaan tai suppailemaan myöskään tulvavesiin, mutta meitä on tunnetusti moneen junaan. Siinä missä suomalaisten mielestä on ihan normaalia pyöriä alasti lumihangessa, pulahtavat san diegolaiset vesilätäköihin lautojensa kanssa.

En viitsinyt lähteä jahtaamaan tornadoja enkä muitakaan myrskyjä. Saatte tyytyä kuistilla pomppineisiin kepeisiin vesipisaroihin 

Nyt ei tule hetkeen pulaa small talkin aiheista. Ulkosuomalainen hykertelee, kun pääsee taas puhumaan säästä, vaikka toivookin sääolojen palautuvat pian normaaliin.