Lauantaina kävimme katsastamassa taas kerran suuren maailman hiekkakakut, jotka jättivät tälläkin kertaa sanattomiksi, mutteivät todellakaan kylmiksi.
Rakennelmat olivat vielä hieman kesken, joten saimme ihailla taiteilijoita täydessä työn touhussa. Mieletöntä taidetta ja tekemisen meininkiä!
Hiekkarakennelmat insipiroivat ja saivat meidän suuntaamaan iltapäivällä rannalle kokeilemaan omia taitojamme hiekan kimpussa. Minun pupuni riitti juuri ja juuri vakuuttamaan kuusivuotiaan vieraamme tätinsä taiteilijan lahjoista, mutta Phillin kissa oli oikeasti hieno ja niitti kiitosta ja hymyjä lähes jokaselta ohikulkijalta.
Mihinköhän tuo mies mahtaisi pystyä, jos saisi käteensä ihan oikeat välineet - tai vaikka nyt edes ihan tavallisen lapion... Uusia uramahdollisuuksia näyttää selkeästi riittävän sitten kun laivaston eläkevuodet koittavat.
Hiekan lisäksi viikonloppuun on mahtunut aika monta leikkikenttää, söpöjä eläimiä, synttärien juhlintaa, pizzaa ja aikuisten viinirypäleitä. Olo on uupunut, mutta läpikotaisen onnellinen. Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta (koulu)vuotta ja uusia haasteita.
Heippa hei kesä 2016! Olit aika onnistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti