Tuesday, April 7, 2015

A niin kuin akateeminen

Huolestunut vanhempi halusi kysyä minulta kolmevuotiaiden opetussuunnitelmasta, sillä lapsi oli kertonut pitävänsä koulussa kaikkein eniten leikkimisestä. "Onko lapseni valmis (puolentoista vuoden päästä) kindergarteniin, jos siellä koulussa vain leikitään?"

En edes tiedä, mistä aloittaisin. Aloittaisinko leikin ja sosiaalisten taitojen tärkeydestä sekä pienten lasten tavasta oppia ja hahmottaa maailmaa? Vai kenties siitä, kuinka paljon akateemista tietotaitoa näillä kolmevuotiailla jo on (paljon enemmän kuin kurahousut päällä mudassa leikkivillä PISA -menestyjillä)? Tai ehkäpä unohdan kaiken tämän ja hyppään suoraan siihen raakaan tosiasiaan, että vanhempien huoli ei ole täysin turha. Kindergartenin  ryhmäkoot ovat jäätävän suuria ja osa lapsista tippuu kärryiltä ennen kuin kerkiävät  kunnolla niille kiivetäkkään. Ennen kindergartenia pitäisi osata jo lukea ja laskea sekä istua tunti tolkulla sievästi takamuksellaan. Jos et osaa, jäät 28 muun lapsen jalkoihin, sillä isossa ryhmässä ei ole tilaa eikä aikaa erilaisille oppijoille.

Huoli siitä, ovatko lapset valmiita kindergarteniin näkyy myös TK (transitional kindergarten) ryhmien suosiossa. Ala-asteiden tarjoamassa TK:ssa lapset valmistetaan tiukan opetussuunnitelman mukaisesti kindergarteniin. Akateemisuus ennenkaikkea... Meidänkin koulusta löytyy KT (kindergarten transition) -ryhmä, mutta opetussuunnitelma poikkeaa huomattavasti elementary schoolien yhteydessä toimivien TK -ryhmien opetussuunnitelmasta. Koulussamme arvostetaan vielä taiteita, käytännönläheisyyttä ja leikkilähtöistä oppimista. 

Kindergartenin tehtävä on valmistella kouluun, TK:n kindergarteniin ja pre k:n TK-vuoteen. Matkanvarrella on kuitenkin unohdettu miettiä, mitä tämä vuosia kestävä valmistelu tarkoittaa ja mihin sillä oikeasti pyritään. Valmistautuminen ei tarkoita sitä, että kolmevuotiaiden tulisi osata kindergartenin opetussuunnitelman mukaiset asiat. Ne ehtii kyllä oppia kindergartenissakin, kunhan pohja ja motivaatio ovat kohdillaan

Opettajana en koe onnistuneeni, kun ryhmäni lapset luettelevat ja tunnistavat kirjaimet sujuvasti, laskevat kahteenkymmeneen tai tietävät, millä kirjaimella kenenkin nimi alkaa. Suurinta onnistumiseniloa koen kuunnellessani lasten omatoimista konfliktin selvittämistä, huomaavaista käytöstä, tiimityötä sekä koululeikkejä. Koululeikeissään lapset ottavat kirjaimet ja numerot omikseen, niistä tulee leikin välineitä - osa lasten omaa kokemusta ja maailmaa.


Välillä tekisi mieli ravistella vanhempia, kouluja ja ennen kaikkea niitä opetusalan isoja jehuja, jotka luovat hirveitä paineita opettajien ja pienten lasten niskaan. Jos lapsen koulu-ura on tuhoon tuomittu ennen kuin ekaluokka alkaa, mennään jossain pahasti pieleen. Leikki, oppimisen ilo, sosiaaliset taidot ja tunteiden hallinta ovat kaiken A ja O - akateemiset taidot seuraavat perässä. Niin haluaa ainakin tämä tuulimyllyjä vastaan taisteleva opettaja uskoa.

6 comments:

  1. Kamalaa mita puskemista pienesta pitaen! Ilmankos ne ovat ihmeissaan Suomen koulujarjestelmasta. Taalla meilla meno on huomattavasti rennompaa, mutta silti ovat ihmeissaan esim siita etta meilla kouluun mennaan vasta 7 vuotiaana - "miten ne lapsiraukat ehtivat oppia mitaan...". Toisaalta sitten taalla opetussuunnitelmia tekeville ei ole tullut pieneen mieleenkaan etta koulussa voisi opettaa muutakin kuin englantia ja matikkaa... esim maantiedontunneilla se lasten kielitaito paranee siina mita "aidinkielen" tunneillakin, ja matikkaa voi oikein mainiosti harjoittaa samalla kun oppii fysiikkaa tai kemiaa (oma lapsi siis "intermediatessa" eli yr 7). Meidan koulussa esimerkiksi ollaan ylpeita siita etta 7-8 luokkalaiset saavat "very good introduction to ALL sciences". Tama siis tarkoittaa sita etta vuodesta yhdella lukukaudella (neljasta!) kaydaan pikaisesti lapi biologia/kemia ja toisena vuonna fysiikka/maantiede. Voit varmaan arvata milla tasolla on taalla sitten ipanoiden perustietotaso, kun high schooliin siirtyvat... *huoh* Onneksi on Kulkuri Koulu - jokaisen ulkosuomalaisen pelastus!!! :)

    Oho, anteeksi, tulipas varsinainen valitus :D On vaan taallakin paassa tuo lasten koulutus enemman tai vahemman hiusten harmaantumista aiheuttava aihe, heh!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tästä aiheesta jaksan kyllä avautua ja jauhaa vaikka kuinka pitkään :). Suomessa ollaan siirtymässä pikkuhiljaa oppiaineista oppiaiheisiin, eli keskittymässä isompiin ja käytönnönläheisempiin kokonaisuuksiin, joiden sisälle mahtuu useita perinteisiä oppiaineita. Luin aiheesta juuri pari artikellia ja kuulosti kyllä hyvältä ja mielenkiintoiselta uudistukselta. Lastentarhanopettajakaverini kertoi, että uudistus näkyy Suomessa myös esiopetuksessa.

      Aika heikolta kuulostaa tuo introduction to all sciences... Mielenkiintoista aina kuulla, kuinka erilaisia eri maiden koulut ja koulusysteemit ovat!

      Delete
  2. Naa koulukuviot on aina tosi mielenkiintoisia. Omakohtaista kokemusta lasten koulutaipaleesta ei ole Suomesta, mutta en ma sita(kaan) systeemia taysin aukottomana pida. Paljon on hyvaa, mutta ei systeemi taida olla enaa sita mita se oli "silloin joskus". Veikkaanpa etta seuraavissa Pisa-tuloksissa ollaan taas tultu alaspain...
    Me asutaan kalifornialaisittain erittain hyvalla koulualueella ja taalla on todella paljon aasialaisia kouluissa. En itse koe, etta elementaryn puolella opetus(tyyli) olisi mitenkaan lapsia paineistavaa tms, enemman se paine lahtee vanhemmista ja itse pitaa sailyttaa paa kylmana eika lahtea vertailuihin/preppailuihin mukaan. Varsinkaan jos opettaja ei ole huolissaan koulumenestyksesta. Middle school ja varsinkin high school on sitten jo ihan eri asia ja talla hetkella olen vahvasti sita mielta etta siina vaiheessa meidan lapset saavat kayda koulunsa loppuun vahemman paineistavassa ymparistossa:)
    TK:sta puolestaan ei ole kuin hyvaa sanottavaa. Kasittaakseni lain mukaan koulupiirin on tarjottava se kaikille lapsille jotka missaavat cut off daten muutamalla kuukaudella. Ma en edelleenkaan ymmarra tuota TK:n logiikkaa sinansa, koska lapset jotka sinne paasevat/siita hyotyvat ovat kuitenkin sitten kinderissa luokkansa vanhempia ja monella tapaa kehityksessa edella verrattuna luokan nuorimpiin, juuri 5-vee tayttaneisiin... Noh, tyytyvaisia ollaan etta meilla kuopus sinne paasi ikansa puolesta ja toisaalta siihen, etta saa sitten aloittaa varsinaisen koulu-urakkansa ihan suomalaisittain ikansa puolesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onpa kiva kuulla vanhemman mielipide! Olisi myös kiva tietää, kuinka isoja eroja on koulujen, alueiden, kaupunkien ja osavaltioiden välillä. Voisi kuvitella, että ns. hyvillä alueilla vanhemmilta tulevat paineet ovat suurimpia.

      Tuosta cut off päivästä tuli kerran puhetta töissä ja kerroin, että Suomessa mennään syntymävuoden mukaan. Työkaverin mielestä se oli tosi kummaa, kun sitten jotkut lapset ovat vuoden nuorempia kuin toiset. Minulle ei oikein koskaan selvinnyt logiikka hänen kommenttinsa takana, sillä ihan sama juttuhan se on aina, oli cut off date sitten syys- tai joulukuussa.

      Delete
  3. Meidän 3- ja 5-vuotiaat käy Sveitsin Genevessä eliittikoulun päiväkotia. 2-vuotiailla on niin kiire opetella kaiken maailman pre writing -juttuja, että ehtivät ulkoilemaan päivässä 15 minuuttia! Tai siis tuohon sisältyy kai myös pukeminen ja riisuminen, eli kai jonkin 2 minuuttia? Lapset viihtyvät tarhassa erinomaisesti, mutta ovat kotiin tullessaan usein todella kärttyisiä ja hankalia. Eli tulkintani mukaan väsyneitä. Harmittaa heidän puolestaan, mutta yritän paikkailla rauhallisella pihaulkoilulla sitten tarhapäivän päätteeksi. Jospa siellä metsäleikissä saisi pahimmat höyryt päästeltyä ja päivän stressin käsiteltyä!
    Terkuin Genevestä,
    Yks Aino
    eikaitaas.wordpress.com

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oho, kuulostaapa hurjalta! Tuo on muuten jännä juttu, että joillekin lapsille sopii jo pienenä hyvin strukturoitu ja koulumainen meininki. Mutta onhan se todella raskasta! Jo pelkkä ryhmässä oleminen on 2-vuotiaalle täyttä työtä. Minä olen suuri metsäleikkien puolestapuhuja. Luonnossa hermo lepää, niin lapsella kuin aikuisella.

      Delete