Olemme palloitelleet ajatusta toisesta kissasta jo pitkään. Suurin huolemme on ollut Kisun suhtautuminen sekä koirahaaveidemme lykkääntyminen jonnekin hamaan tulevaisuuteen. New Jerseyn -reissulla tutustuimme Phillin siskon Sven -kissaan ja totesimme, että elämässämme on ehdottomasti toisen kissan kokoinen aukko. Sven yritti juoda esille unohtuneet juomat, hengaili pöydällä toinen jalka kukkaruukussa ja toinen jalka akvaariossa, metsästi yöllä varpaita ja tippui keskellä yötä suoraan kasvojeni päälle sängynpäädyn päällä temppuuillessaan. Loputon kissaenergia valloitti ja sinetöi päätöksemme: Adoptoisimme perheeseemme Christmas Kitty:n.
Oven toisella puolella Kisu...
Phill vei Kisun viime viikolla eläinlääkäriin vuositarkastukseen.Lääkäri näytti vihreää valoa toisen kissan hankkimiselle ja antoi meille myös muutaman sivun verran ohjeita ja vinkkejä siitä, kuinka homma hoidetaan kauniisti ja kaikille osapuolille mukavasti. Prosessi saattaa olla pitkä ja vaatia pienen pienin askelmin etenemistä, mutta oikein hoidettuna kaksi kissaa mahtuvat (kuulemma) vallan mainiosti saman katon alle.
Tänään oli sitten se suuri päivä, kun lähdimme San Diego Animal Services/ASPCA - kompleksiin rakastumaan jotakuinkin jokaiseen sieltä löytyvään kissaan. Valitettavasti emme voineet kuitenkaan adoptoida kaikkia kissoja, joten valitsimme näkemiemme kissojen joukosta muutaman söpöläisen, joihin pääsimme tutustumaan ilman välissä olevaa lasia. Mickey/Possu oli listallamme, vaikka emme sitä itse vielä tienneetkään. Olimme meinaan erehtyneet tunnistenumerosta ja kuvittelimme tutustuvamme aivan toiseen kissaan. Kohtalohan se siellä taas johdatteli ja kuljetti meidät tämän oranssin ihanuuden luokse. Meille oli aika pian selvää, että Mickey olisi juuri oikea kissa meille.
Valitsemani sänky...
Ai olenko söpö...?
Toiveet ovat korkealla, että jonain päivänä Kisusta ja Possusta tulee bestiksiä ja parhaita kämppiksiä ikinä. Sitä ennen edetään kuitenkin hissukseen, yksi askel kerrallaan ja nautitaan kotimme tuplaantuneesta söpöydestä.
Voi teitä ihania ihmisiä <3 Pikku kisuli pääsi rakastavaan hyvään kotiin! Uskon, että karvaiset kaverit tulevat toimeen ajan oloon.
VastaaPoistaTyökaveri löysi kesällä metsästä hylätyn kissanpennun joka oli villiintynyt. Muutama viikko, niin kisuli makoili onnellisena talon vanhan kissan kainalossa :) Ihanaa Joulun odotusta teille!
Kiitos Marra! Ihana kuulla, että metsäkisulikin kotiutui ja ystävystyi kotikissan kanssa noin hienosti :). Ihanaa joulun odotusta myös sinulle!
PoistaEn kestä, miten söpö! Onnea uudesta perheenjäsenestä! Väkisinhän Kisukin ihastuu tuommoiseen hurmuriin. :)
VastaaPoistaMinun jaloissa kehrää parhaillaan eräs löytöeläinkodista spontaanisti adoptoitu persoona. On ne vaan mainioita otuksia, nuo kissat. Jos siis sille päälle sattuvat. ;)
Kiitos! Osui asian ytimeen: Kissat ovat mainioita ja hyvin uppiniskaisia :). Mutta joo, sen varaan mekin laskemme, että Kisu ihastuu pikkuiseen eikä ainakaan koe tuota rääpälettä uhkana.
PoistaVoi ihana pieni! <3 Meillä oli juuri anopin kissa hoidossa melkein viikon, ja nyt on outoa olla yksin kotona kun ei oo ketään joka ois pökkimässä rapsutusten toivossa.
VastaaPoistaKun kissoille antaa pikkusormen, ne hotkaisee koko käden. Enää en osaisi edes kuvitella kissatonta elämää :)
Poista