Tarkoitukseni oli lähteä vain puoleksi vuodeksi vaihtoon Amsterdamiin ja palata sen jälkeen hieman fiksumpana ja avarakatseisempana tuttuihin kuvioihin. Puolivuotta maailmalla teki kuitenkin tehtävänsä ja paluu Suomeen alkoi tuntumaan liian pikaiselta. Mitähän muuta maailmalla olisi minulle tarjota?
Lähdin Bostoniin au-pairiksi, rakastuin ja erinäisten välivaiheiden jälkeen huomasin olevani ulkosuomalainen. En suunnitellut itselleni tällaista elämää enkä tiennyt vielä naimisiin mennesäkään ihan täysin, millaista elämämme tulisi olemaan. Mutta sepä juuri taitaakin olla omassa ulkosuomalaisuuskokemuksessani parasta: kaavattomuus.
Suomessa asuessani minulla oli selkeä käsitys mihin elämäni oli matkalla. Opinnot loppuun, töihin, naimisiin, omakotitalo ja perhe. Aika perusjuttuja, joiden kuvittelin riittävän onnellisuuteen. Olin järkevä suorittaja enkä oikein osannut edes haaveilla tutun kaavan ulkopuolelle.
Olisin minä saattanut tämän Suomessakin ymmärtää ajan kanssa, mutta ulkomaille muuton myötä se tuli eteen väistämättä: Elämän voi rakentaa monella eri tavalla. Ulkosuomalaisena minulta puuttui valmiit kaavat ja homma alkoi alusta. Kaavattomuus on ollut välillä rankkaakin, mutta ennen kaikkea vapauttavaa. Repäisin itseni täysin irti yksi ainoa oikea tapa ajattelusta, ja pysähdyin miettimään, mikä minusta tuntuu hyvältä ja parhaalta. Tämä on minun elämäni ja minä olen vastuussa omasta onnellisuudestani.
Eteläisen Kalifornian (teko)järvimaisemia
London and Beyond -blogin Lena haastoi ulkosuomalaiset bloggaajat kirjoittamaan aiheesta parasta ulkosuomalaisuudessa. Lenan kirjoitus sekä linkit kaikkien muiden osallistujien kirjoituksiin löytyvät täältä. Jätin muiden osallistujien kirjoitukset tarkoituksella lukematta ennen omani kirjoittamista, enkä malta odottaa, että kerkiän lukemaan kaikkien kanssabloggaajieni tekstit.
Hyvä kirjoitus tämäkin, ja hieman samanlaisia ajatuksia oli omassa tekstissäni :) Itsellä kaikki alkoi vähän samalla tavalla, tarkoitus oli lähteä vain puoleksi vuodeksi, sitten jäin lisävuodeksi, ja sitten tuli rakkaus. Kaavattomuus on kyllä itselle ollut todella vapauttavaa, vaikka eihän sekään kaikille sovi.
VastaaPoistaTotta, kaavattomuus ei sovi kaikille ja jotkut osaavat olla kaavattomia ihan "luonnostaan". Kiva idea tämä haaste! Jännä päästä lukemaan, miten samalla tai eri tavalla me ulkosuomalaiset koemme meille kaikille tuttuja asioita.
PoistaHienoa pohdintaa täälläkin. Olen aiemminkin kommentoinut joihinkin postauksiin, että on todella mukava lukea teidän jo pidempään ulkomailla asuneitten mietteitä aiheesta, itse kun olen vielä hieman hukassa vieraassa maassa (Thaimaa) ja omaa identiteettiäni etsien. Mutta rohkeus, sitä ainakin on tullut roppakaupalla lisää:). Ja kaavattomuus, se on tullut kyllä jo tutuksi.
VastaaPoistaOmia ajatuksiani voi lukea täältä:
http://thaimaanrannanmaalarit.blogspot.fi/2016/06/parasta-ulkosuomalaisuudessa.html
Kattava ja mielenkiintoinen lista sinulla :). Rohkeus taitaa kulkea käsikädessä kaavattomuuden kanssa. Pakko uskaltaa, kokeilla ja luottaa siihen, että lopulta asiat järkkääntyvät.
PoistaOi ihana kaavattomuus, rakastan sita tassa ulkosuomalaisuudessa. Kun katson taaksepain niin monta hullua ratkaisua on johtanut johonkin hienoon asiaan.
VastaaPoistaTotta! Ja sen toteaminen auttaa tekemään lisää (onnistuneita) hulluja ratkaisuja :).
Poista