torstai 24. maaliskuuta 2016

Kokkaillessa opittua

Koska Phill on ollut nyt maailmalla useamman viikon, olen joutunut taas kokkailemaan päivän kaikki ateriat ihan itse tai käymään ulkona syömässä. Hellan takana hääriessäni olen oppinut sekä itsestäni että ruuanlaitosta yhtä sun toista:

  • Yksi suurimmista syistä miksen tykkää valmistaa illallista, on kiukkunälkä. Eihän mistään voikaan tulla mitään, kun aina on jo hirveä nälkä siinä vaiheessa kun alkaa vasta valmistelemaan ruokaa. Toiset juovat kokkausviiniä, minä vedän kokkausgreipin. Vitsit, että ne on hyviä! Vie hangrynkin mennessään pieneksi hetkeksi.
  • Talouspaperi loppuu aina kesken ruuanlaiton. Yleensä juuri kriittisimmällä hetkellä.
  • Ilman apulaista kanan maustaminen ja valmistelu kokattavaksi vaatii tuskaisen monta käsipesua. Hanan avaaminen kyynärpäällä on taitolaji.
  • Bataatti kypsyy pataruuissa hetkessä, peruna vie kolme kertaa kauemmin kuin kuvittelit. Aina.
  • Salaatti- ja yhdenpadanihmealaveera-variaatioita on olemassa loputtomasti.
  • Yksin tulee syötyä todella terveellisesti.
  • Tieto siitä, että jääkaapista löytyy illaksi tähteitä voi pelastaa kurjimmankin iltapäivän.
  • Lihapullat ovat edelleenkin hyviä. Ehkä jopa parasta.
Tällaisia illallisia on tullut vedettyä ihan muutava

Ikävä. Monessakin mielessä, mutta niistä pienin syy ei ole se, että Phill tykkää ja osaa kokata.

10 kommenttia:

  1. Kiukkunälässä ruuanlaitto! Niin tuttu tilanne!! Ja arvaas kun niitä kiukkunälkäisiä on taloudessa kolme ;) Ai että on ollut muutaman kerran niin ihana ylläri kun tulet kotiin tosi nälkäisenä (ja kärttyisenä!), ja kokkaamista inhoava mies onkin saanut jo iltaruoan alulle! Siinä on muuten ilta pelastettu ja vaikka nälkä kurnii, niin kiukku on kadonnut taivaan tuuliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme kiukkunälkäistä...hui! Se on kyllä ihana tunne, kun tulee kotiin nälkäisenä ja joku jo tekee ruokaa. Tiedän olevani todella onnekas sen suhteen, että Phillin kotona ollessa hän hoitaa suurimman osan kokkailuista.

      Poista
  2. Miulla on sama, että syön terveellisemmin kun oon yksin kotona! Miehet... :) Itselle aterioiden suunnittelu on must, koska muuten tulee liian helposti tilattua takeawaytä hangry-meiningeissä. Täytyy kokeilla tota kiukkugreippiä, rakastan greippejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että meillä mieskin kokkailee perusterveellisesti, mutta yksin ollessa ei tule syötyä esim. Juustoja tai availtua niin usein viinipulloa, leivottua kakkua hetken mielijohteesta, eikä edes syötyä ulkona läheskään yhtä paljon (vaikken kokkailuista pidäkään).
      Minäkin olen löytänyt taas greipit uudelleen pienen tauon jälkeen. Varsinkin verigreipit ovat juuri nyt todella hyviä!

      Poista
  3. Kanan ym. "ällön" käsittelyyn suositan kertakäyttöhanskoja....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun vaan osaisi käyttää hanskoja! En ole koskaan osannut, kun pitää saada näppituntuma :).

      Poista
  4. Siis ruokaahan ei tehdä nälkäisenä :) nälkäkiukkupotilas täälläkin. Mä ennakoin ja teen ruokaa aina edeltävästi valmiiksi ja usein paljon kerrallaan niin ei aina tarvitse olla kokkaamassa. Siinä vaiheessa kun on nälkä, tehdään ruokaa joka valmistuu vartissa :) mut suosittelen ennakoinnin opettelua, mun maailmani muuttui sen jälkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, pitäisi ihan oikeasti oppia ennakoimaan ja suunnittelemaan aterioita. Joskus olin siinä parempi ja valmistelin paljon ruokia jo sunnuntaita, joita sitten pystyi varioimaan ja viimeistelemään viikolla. Mihinköhän se taito on unohtunut...? Pitää selkeästi tsempata!

      Poista
  5. Meilla taas kay niin etta tuntuu ettei multa suju ruoanlaitto ollenkaan kun mies on kotona :D Ihan kun olisi kauheat paineet paalla, ja kuulemma se ei tunne ketaan kuka kiroilee niin paljon keittiossa kun ma (ainakin sillon kun mies on kotona.) Yksin kylla onnistuu kaikki, tai jos laitan natisti esille kaikki ainekset sillon kun mies on kotona ettei tarvi juosta hellan ja kaapin valissa ja kiroilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan mokailla ja sählätä ihan yksin ollessakin, mutta se ei haittaa niin paljon, kun kukaan ei ole näkemässä. Toisaalta olen (tai yritän olla) myös mahdollisimman järjestelmällinen kokki, sillä muuten iskee stressi ja ahdistus. Yritän valmistella kaikki raaka-aineet ennen kuin alan kypsentämään mitään ja siivoan paikkoja sitten samalla kun kokkaan. Eli olen myös aika hidas kokki :).

      Poista