1,5 Päivää Vegasissa - ruuat ja juomat

Las Vegas on ollut minulle aina jonkinmoinen haluaisipitäisi -kohde. Ei mikään ehdoton unelma, vaan ennemminkin varovaisen uteliaisuuden kohde: Kaupunki, jossa olisi kiva käydä ainakin kerran tarkistamassa, onko se niin älytön kuin mielikuvani antavat ymmärtää.

San Diegosta käsin Las Vegas on helposti saavutettavissa, sillä sinne lentää tunnissa ja ajaa viidessä. Tästäkin huolimatta minulla meni yli kaksi vuotta, ennen kuin tuli ihan oikeasti mentyä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt voin todeta kokeneeni kaupungin, jota ei voi ymmärtää ennen kuin seisot keskellä sitä kaikkea.

Las Vegas ei ollut ainoastaan kaikkea mitä olin kuvitellutkin, vaan paljon, paljon enemmän. En osaa vieläkään päättää, oliko Vegas mahtava vai ihan kamala paikka. Sen verran kuitenkin tiedän, että ennen aamukahvia inhosin sitä, iltapäivän happy hour -tarjouksia tutkiessamme aloin taas jo viihtymään.

Koska Las Vegas oli kokemukena valtava ja tulvi tajuntaani kaikkien aistien kautta, en edes yritä mahduttaa sitä yhteen postaukseen. Tässä siis ensimmäinen osa, jonka keskipisteestä löytyvät Las Vegasin ruoka- ja juomavinkit.

Yöpyminen Las Vegasissa, näin sesonkiajan ulkopuolella, oli hyvin edullista. Saimme huoneen neljän ja puolen tähden The Mirage -hotellista sadalla dollarilla. Viiden tähden hotelli olisi irronnut myös n. 150 dollarilla, mutta extra-rahalle löytyi Vegasissa helposti muutakin käyttöä kuin puolitähteä parempi huone.

Jos majoitus ei vielä vienytkään konkurssiin, sai vahingon kursittua kiinni helposti jo muutaman juoman nauttimalla. Juomat ovat Las Vegasissa todella kalliita, jollei ota asioista pikkuisen selvää. Yhdestä oluesta saa helposti maksaa hotelleiden ja casinoiden baareissa 10 dollaria ja drinksuista vielä muutaman taalan siihen päälle. Mutta ei hätää, kaupungista löytyy valtavasti happy hour -tarjouksia, joista yleisin tuntui olevan kaksi juomaa yhden hinnalla. Erilaisia listoja parhaista ja ajankohtaisista diileista löytyy helposti googlettamalla. Lisäksi kadut olivat täynnä sisäänheittäjiä ja tarjouskorttien jakelijoita, jotka veivät sinut tarvittaessa vaikka kädestä pitäen oikeaan baariin. Juomien kanssa saa myös kävellä ihan avoimesti kadulla, sillä Las Vegasin alkoholilaki on (ikärajoja lukuunottamatta) jotakuinkin olematon. Suositumpia juomia taisivat olla erilaiset jättijuomat, joita nautittiin jalan tai saxofonin muotoisista muutaman litran vetoisista astioista. Totesin olevani kuitenkin joko a) liian vanha tai b) liian classy ottamaan osaa tähän ilonpitoon.

Casinoilla pelatessa juomat ovat ilmaisia (öhöm, siis "ilmaisia"), mutta tarjoilijoita pitää tietenkin muistaa tipata runsaalla kädellä. Parin nauttimani gin tonicin perusteella väittäisin, että casinoiden juomat ovat aika laimeita. Olut saattaisi siis hyvinkin olla paras vaihtoehto, jos tavoitteena on olla iloisessa hiprakassa.

Vaikka välttelimmekin kalliita hotellibaareja, löytyi Las Vegasista kaksi maailmanluokan cocktail-ravintolaa, jotka osoittautuivat 16 taalan juomiensa arvoisiksi. The Chandelier -ravintola The Cosmopolitan -hotellissa tarjosi minulle tähän astisen elämäni parhaan cocktailin eikä ilmapiirissäkään ollut valittamista.

Toinen mieleenpainuva juomakokemus löytyi Parasol Up, Parasol Down -ravintolasta The Wynn -hotellista. Aulan kauniit koristelyhdyt, hyvät juomat, väriä vaihtava vesiputous ja yllätys show. Mitäs muuta sitä olisi voinut edes toivoa.

Ruokien suhteen Las Vegas osoittautui todella haastavaksi paikaksi. Vegasissa voisi syödä hyvin varmasti vuoden jokaisena päivänä, mutta julkkiskokkien ravintolat käyvät pian kukkaron päälle. En myöskään ole suuri buffetien ystävä, joten jätimme kaikki kymmenet buffet -tarjoukset suosiolla toiseen kertaan.

Ensimmäisen päivän lounaamme söimme "Pariisissa" Mon Ami Gabi -ravintolassa. Valitsimme ravintolan hyvien suositusten perusteella, mutta petyimme pikkuisen. Ruoka oli kyllä ihan hyvää, mutta ei todellakaan aidon ranskalaisen keittiön tasoista. Bonuksena tosin mahdollisuus syödä terassilla ja ihailla kadun toisella puolella sijaitsevan The Bellagion suihkulähde showta.

Toisen päivän lounas meni sen sijaan nappiin. Olimme jälleen ranskalaisten vaikutteiden perässä, mutta vaihdoimme Pariisista kadun toiselle puolelle The Bellagioon. Jean Philippe -kahviloista ja suklaapuodeista (Aria ja Bellagio) löytyy yllättävän kohtuuhintaisia herkkuja, jotka olivat sekä hyvänmakuisia että kauniita. Söimme lounaaksi suolaiset crepet ja haaveilimme isommista vatsoista, jotka olisivat vetäneet myös jälkiruokaa. Uskallan suosittella kokeilemaan Jean Philippeä myös aamupala-aikaan, vaikka omakohtaista kokemusta minulla ei valitettavasti olekaan. Aamupalaleivät näyttivät kuitenkin ihan pirun hyviltä.

Illallisista ensimmäisen söimme Las Vegas Stripin sijaan Downtownissa, joka on jo kokemus sellaisenaan. Fremont Streetin vanha Vegas on kokenut viime vuosina muodonmuutoksen ja on nykyään todellinen retrohipsterin unelma. Katu on osittain katettu ja katto valaistu vaihtuvalla neonvalo/musiikki -showlla. Halukkaat voivat myös liitää yläilmoissa zip linea pitkin.

Sekä ruuat, juomat että casinot ovat downtownissa huomattavasti strippiä edullisempia. Ja valinnan varaa riittää. Suosittelen lämpimästi viettämään downtownissa ainakin yhden illan. Me valitsimme ruokapaikaksemme modernin tapas -henkisen Therapy- ravintolan ja kävimme lopuksi vielä Container Parkissa juomassa todella hyvät ja mielikuvitukselliset cocktailit Oak and Ivy -ravintolassa. Container Park on metallisista rahtauslaatikoista kyhätty ostoskeskus, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa ostoksilla, syömässä, drinksuilla tai ihan vain ihmettelemässä.

Downtowniin pääsee kätevästi taksilla, Uberilla tai bussilla, jota Las Vegasissa kutsutaan jostain ihmeen syystä deuceksi. Me valitsimme kulkuvälineeksi bussin, lähinnä vain huvin ja kokemuksen vuoksi. Kannattava valinta, sillä saimme samaan hintaan myös shown. Viereisen penkin tytöt kävivät puolen tunnin bussimatkan aikana läpi kaikki humalan vaiheet hyvin koomisesti liioiteltuna ja meillä oli hauskaa. Bussilla kulkeminen oli helppoa ja turvallista, muttei välttämättä kovinkaan paljoa Uberia halvempaa.

Ihastuimme downtowniin niin kovasti, että harkitsimme illalistavamme siellä myös toisena päivänä. Hylkäsimme kuitenkin ajatuksen ajanpuutteen vuoksi ja suuntasimme pitkällisen harkinnan jälkeen Venetian hotelliin Public House Gastropubiin. Ihan jees, mutta parempiakin varmasti löytyy jopa samassa hintaluokassa.

Tarjontaa ja valittavaa Vegasissa riittää, mutta jostain pitää aloittaa. Suurimmat suositukseni annan juomien suhteen The Chandelierille ja ruokien kohdalla Jean Philippelle. Downtown kannattaa myös ehdottomasti liittää johonkin väliin, sillä Fremont St Experience ja Container Park ovat täysin uniikkeja kokemuksia.

Seuraavassa postauksessa palaan kuitenkin vielä takaisin Las Vegas Stripille ja kerron vähän tarkemmin, mitä muuta Vegasissa voi tehdä kuin syödä ja juoda.