tiistai 2. helmikuuta 2016

Murheellinen pikkulakana

Kun Amerikassa ostaa lakanapaketin, löytyy paketista muotoon ommeltu aluslakana, kaksi tyynyliinaa ja tavallinen lakana, joka on tarkoitus pistää vartalon ja peiton väliin. Jos haluaa suomalaisille tutun pussilakanan, pitää se ostaa erikseen nimellä duvet cover. Tästäkin paketista löytyy yleensä lisäksi kaksi tyynyliinaa. Kun kaikki nukkumistarpeet tyydyttävät ostokset on tehty, on sinulla kaapissa muotoon ommeltu aluslakana, peiton peittävä pussilakana, neljä tyynyliinaa ja yksi mysteerinen extra-lakana.

Tuo murhellinen irtolakana aiheuttaa meidän taloudessa suuresti eriäviä mielipiteitä. Minun mielestäni se on ärsyttävä ja totaalisen turha, sillä peittomme majailee jo pussilakanan sisällä. Phillin mielestä lakana on koko uniuniversumin paras keksintö, joka kuuluu ehdottomasti jokaisen oikeaoppisesti pedatun sängyn kunniapaikalle: vartalon ja pussilakanan väliin.

Miksi?!

Jos erehdyn koskaan valittamaan, että minulla on sängyssä kuuma tai kylmä, tarjoaa Phill avuksi hylkimääni pikkulakanaa. Se kun kuulemma viilentää silloin kun on kuuma ja lämmittää silloin kun kylmä. Minun mielestäni homma menee ihan päinvastoin. Pikkulakana on kuin nahkasohva: Kylmällä se tuntuu paljasta ihoa vasten viileältä ja lämpimällä se liimautuu nihkeänä ihooni. Pikkulakana on aina mytyssä ja jumissa ja sänkyä pedatessa se vasta aiheuttaakin ongelmia.

Jos ihan totta puhutaan, en jaksa joka aamu edes levittää pikkulakanaa oikeaoppisesti, vaan jätän sen myttyyn pussilakanan alle. Sieltä Phill sen pelastaa sitten illalla ja levittää tarkkaan ja harkiten meidän kummankin päälle. Kun Phill nukahtaa, varastan minä lakanan itselleni ja potkaisen sen lopulta lattialle. Sieltä se ainakin löytyy joka aamu, minun puoleltani tietenkin.

Vaikka monen asian suhteen olenkin hyvin joustava ja avarakatseinen, en usko oppivani koskaan pitämään tuosta kummallisesta lakanasta. Tosin, asiat voisivat olla huonomminkin. Jos täältä ei saisi laisinkaan pussilakanoita, tuo ärsyttävä lakana olisikin ihan oikeasti tarpeellinen. Ärsyttävä, mutta tarpeellinen. Pelkkä ajatuskin puistattaa.

mutta on meillä ainakin hienot tyynyliinat!

24 kommenttia:

  1. Yhh... Oon aina inhonnut kaikenlaisia turhia pikkujuttuja ja härpäkkeitä sängyssä, eli siis liian pieniä tyynyjä, liikaa peittoja, turhia lakanoita jne... Eli en todellakaan ymmärrä tuota lakanajuttua jos peitossa on jo pussilakana ympärillä. Jos ite olisin tuossa tilanteessa, niin sitä lakanaa ei todellakaan laitettaisi sänkyyn :D. Tai saisi mies yksin nukkua lakanansa kanssa. Toinen asia mitä inhoan on ne saakelin muotoon ommellut aluslakanat. Ne ei millään pysy paikoillaan, vaikeampi viikata siististi kaappiin ja ärsyttävämpi laittaa paikoilleen :D. Jos joskus tuun vielä miehen kanssa asumaan, niin on varmaan parempi, että mulla on ihan oma sänky, haha :D

    Oon tätä sun blogia lueskellut jo jonkun aikaa, mutta en tiiä oonko koskaan kommentoinut? Varmaan joskus aikoja sitten. Mutta hei vaan, täällä kirjoittelee Essi Taipeista :D Sisko asuu kans Kaliforniassa, mutta siellä pohjoisessa, niin on tuttu paikka. Noin vuosi sitten ajelin San Franciscosta sitä ykkös tietä San Diegoon asti. Aivan huikeet maisemat :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Essi, kiva kun kommentoit :)! Tuo ykköstie on todella korkealla meidän reissulistalla. Toivottavasti päästäisiin toteuttamaan jo ensi kesänä!

      Unitarpeitten kohtaaminen on välillä aikamoista tasapainoilua :D. Minä puolestani tykkään muotoon ommelluista lakanoista. Amerikassa ne myydään ja mitoitetaan sänkytyypin mukaan ja sopivat ainakin meidän sänkyyn täydellisesti ja pysyvät myös täydellisesti paikallaan, vaikka sängyssä tulisikin vähän pyörittyä. Tosin niiden viikkaaminen on ärsyttävää. Onneksi olen kuitenkin niin laiska viikkaaja, ettei mikään pino ole kuitenkaan kovin suora :).

      Poista
  2. Meillä ei - Luojan kiitos! - mies koskaan ole oppinut irtolakanan käyttöön! Siinä suhteessa koen siis olevani onnekas, että meillä ei tule minun (suomalaisesta) petaustavastani mutinoita. Meiltä löytyi Utahissakin aika perussetti: juurikin se muotoonommeltu aluslakana, tyynyliinat sekä yksi iso pussilakana peittoon. Sama setti kulkeutui Suomeenkin - sillä erotuksella, että minä(kin) suosin mielelläni muotoonommeltua aluslakanaa tätä nykyä, juurikin sen helppouden vuoksi.

    Liekö muuten makkarista vakionaan löytyvästä huovasta joitakin peruja irtolakanasta - mies nimittäin vaihtaa aika herkästi siihen, etenkin kesäkuumalla. No, se ei onneksi ole löytänyt tietään jokaöiseen käyttöön! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnekas :). Minä tykkään myös noista aluslakanoista. Ne on täällä mitoitetttu niin hyvin, että ovat helppokäyttöisiä ja pysyvät oikeasti paikallaan. Meillä oli Hawaijilla asuessa käytössä pelkkä huopa ja aluslakana. Ugh, en ikävöi sitä yhtään, vaikka lämpötilojen puolesta tuolla combolla hyvin pärjäsikin.

      Poista
  3. Onneksi täällä Suomessa ei tuota ärsyttävää välilakanaa ole käytössä. Joka Amerikan reissulla olen manannut välilakanan olemassaoloa kaivaessani sitä epämääräisestä kasasta sängyn jalkopäästä aamuisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä juuri, kun se ei ainakaan minun päälläni pysy ikinä siellä missä pitää :). Hih, näitä elämää suurempia ongelmia ja kulttuurieroja... ;)

      Poista
  4. Onneksi olemme molemmat suomalaisia ja kasvatettu pussilakana kulttuuriin. Kaapissa on ylimaaraisia pikkulakanoita... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, olisikohan Amerikassa pussilakanakulttuurivallankumous aluillaan? Ehkä täälläkin aletaan pian kasvattamaan ensimmäistä oikeaa pussilakanasukupolvea :).

      Poista
  5. Meilla ei kayteta pussilakanaa vaikka oonkin vihdoinkin oppinut etta kylla niita taaltakin loytyy. Sen sijaan me omistetaan useampi takki. Harmi vaan etta niita joutuu pesta useammin jos ei kayta pussilakanaa ja nyt melkeenpa jokainen takki on isossa kasassa odottelemassa pesuvuoroa ja kun ne ei edes mahdu meidan pyykkituvan koneisiin... Mun aiti on valilla lahetellyt mulle mun vanhoista pussilakanoista tehtyja aluslakanoita. Oon tosin Phillin kanssa samaa mielta etta jos on kuuma, niin on tama ylimaarainen lakana oikeen hyva peitto :D Ma en pysty nukkua ilman minkaanlaista peittoa, oli taalla sisalla kuinka kuuma, ja sillon tulee tama ylimaarainen tarpeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä juuri, kun niitä täkkejä joutuu pesemään niin usein. Tällainen laiska pyykkäri ei innostu asiasta. Sellainen tarkennus vielä, että Phill ei siis käytä sitä pikkulakanaa peittona, vaan siinä oikean peiton ja itsensä välissä - silloinkin kun on kuuma. Paitsi jos on siis tosi kuuma. En ymmärrä, miten se muka viilentää siinä välissä, kun minun logiikallani se vain lisää yhden lämpökerroksen.
      Mä tarvitsen myös aina jonkinlaisen peiton itseni päälle, ainakin aluksi. Jossain vaiheessa yötä potkin kyllä kaiken ylimääräisen lattialle.

      Poista
    2. Niin siis kaytan minakin sita ylimaarasta lakanaa takin ja itseni valissa, mutta kesalla kun meilla on taalla sisalla yleensa saman verran asteita kun ulkona niin takin sijaan kaytan siis pelkastaan tuota lakanaa, koska se on viileampi mutta toimii peittona kun en ilmankaan voi olla :D

      Poista
  6. Meillä ei ole pussilakanoita, vaan mennään tuolla yhdistelmällä pikkulakana + päiväpeitto. Toimii keskimäärin hyvin, mutta kun emme kumpikaan ole suuria sängyn petaajia muutenkaan, niin ärsyttävää levitellä sitä pikkulakanaa peiton alle iltaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole innokas petaaja. Siksi se pikkulakana jääkin yleensä myttyyn johonkin kulmaan, mistä Phill sen sitten pelastaa ja levittelee tarkkaan ja huolella meidän kummankin päälle.

      Poista
  7. Minulla on sängyssä suomalaiset peitot ja pussilakanat, ja amerikkalaiset tyynyt, tyynyliinat ja muotoonommeltu lakana. Muotoonommellut lakanat ovat ihan ehdottomat, joskin nyt meillä on niin paksu uusi patja, että joudun hankkimaan extra deep pocket sheets, kun vanhat lakanat ovat aavistuksen liian tiukat. Patja on 19" pillow top, ja siihen on jo haastavampi löytää tarpeeksi syvä lakana.

    Vasta toin Suomesta lisää peittoja ja pussilakanoita toin aikaisemmalta matkalta. Vastaavasti vien Suomeen niitä "pikkulakanoita", ne kun käyvät hyvin siellä sänkyihin. King size -lakana on aika iso Suomessa, mutta toimii. Itse nukun usein siten, että panen toisen pussilakanan peiton ja itseni väliin, ja jos on kuuma, niin yöllä voi potkia peittoa syrjään ja nukkua pelkällä pussilakanalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpäs muuten tiennytkään, että niitä muotoon ommeltuja lakanoita on eri syvyyksillä. Meillä tosin taitaa olla aika peruspatja, kun siihen sopii hyvin ihan standardimitoitetut lakanat.

      Phill muuten perusteli minulle juuri tänään lakanafaniuttaan tuolla samalla syyllä, eli paksumman peiton voi potkia tarvittaessa pois ja silti on jotain peitteenä. Ja tarvittaessa voi jopa valita sen, kuinka monta peittokerrosta minkäkin ruumiinosan peitteenä haluaa käyttää. Kaksi, yksi tai ei yhtään... Tarkkaa puuhaa tämä nukkuminen :).

      Poista
  8. Meillä käytetään vaan pussilakanoita - inhoan sitä peiton ja nukkujan välissä olevaan 'rättiä' :D Etenkin kuvottava se on hotelleissa, joissa pussilakanottaman peiton ja ihmisen välissä on vaan se perhanan kankaanpala, ja jos (tai kun!) aamulla heräät kietoutuneena siihen pussilakanattomaan hotellin peittoon niin että lakana on mytyssä jalkopäässä... (ihokarvat nousevat pystyyn pelkästä ajatuksesta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi ne varmaan aina jumittaa sen pikkulakanan tiukasti jalkopäästä, ettei moista pääsisi tapahtumaan. Tosin se jalat pussittava lakana on melkein yhtä hirveää kuin hotellipeittoon koskeminen. Yritän olla ajattelematta asiaa... Todennököisesti saan kuitenkin aina upouuden peiton, jota kukaan muu ei ole vielä käyttänyt :D

      Poista
    2. Tätä samaa toivoin Bulgariassa, kun onnistuin aina rullaamaan sen täkin ulos peiton megalomaanisesta pujotusaukosta... Kyllä sen täytyi olla ennestään käyttämätön :D

      Terveisiä Riihimäeltä, juuri mietin viime viikolla vanhojen koulukavereiden kuulumisia (en käytä facea tmv.) ja sitten eksyin ihmeellisten mutkien kautta blogiisi. Hetken aikaa piti kaivella muistilokeroita, mutta kyllä ne lukiovuodet Railin hoteissa palasivat vielä mieleen ja sain jopa tyttönimesi päähäni. Aurinkoisia päiviä Amerikan mantereelle! Terkuin, Meri (A BIt lost 2002, hupparikin vielä tallella!! :D)

      Poista
    3. Moi Meri, kiva kuulla susta! Railin hoteissa oli hyvä olla :). Tunnit eivät ole minultakaan unohtuneet, vaikka opit ehkä ovatkin. Derivoiminen on tainnut jäädä viime vuosina aika vähille :D. Missäköhän minun huppari mahtaisi olla... A BIt lost ikuisesti.

      Poista
  9. Ha, meillä tuo pikkulakana (mitä ei voi muuten ees olla ostamatta, sekin ärsyttää! Suomessa voi sentään ostaa vaikka kaikki lakanat erikseen. :D) toimittaa hyvin virkaansa vierashuoneen aluslakanana. :) Suomesta raahatut Kiroilevat siilit ilostuttaa pussilakanoina ja tyynyliinoina omassa sängyssä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, todellakin. Kaikilta on vähän pakostakin löydyttävä se pikkulakana :D. Kiroileva siili olisi kanssa kiva! Meillä on queen koon peitto.Täsmäisiköhän sen koko suomalaisten mittojen kanssa...?

      Poista
    2. Sen kerran kun en muista heti käyä lukemassa sun vastausta niin oot kyselly jotain. :D meillä on ikean peitot, mehän ei yhen peiton alla kyetä nukkumaan. :D joten emmää tiiä.

      Poista
  10. Hehe, tutulta kuulostaa! Meilläkin on pussilakana-välilakana-combo, ja olen sen kanssa oppinut elämään, kun se on miehelle muka jotenkin tärkeää ja kotoista. ;) On myös kuumaverisempi kuin minä, eli tykkää nukkua välillä pelkän lakanan kanssa. Meillä muuten taitellaan lakanan helma patjan alle, joten kumpikaan ei valitettavasti pääse potkimaan lakanaa lattialle. ;)

    Tästäpä tuli mieleen, kun Scotty oli muuttamassa Suomeen. Hänellä oli ihan vakavasti yksi ehto muutolle: Meidän sängyssä piti olla yhteinen iso täkki, eikä suomalaisittain kahta pikkutäkkiä. :D Minun piti lähteä peitto-ostoksille, jotta sain miehen luokseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uh, tuo lakanan taittelu patjan alle on aika paha, kun minulla jonkinasteinen jumikammo. Jalkojen pitää saada liikkua vapaasti ja varpaita ei saa erottaa. Jos minua haluaisi kiduttaa, olisi yksi kova vaihtoehto sukat, joissa jokaiselle varpaalle on oma kolo. Heh, tällainen random vinkki kaikille minun kiduttamista suunnitteleville...

      Phill muuten lähetti minulle myös synttärilahjaksi Suomeen tuplauntuvapeiton. Sopivasti paria kuukautta ennen kuin tuli itse ekaa kertaa kylään :).

      Poista