keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Minä ja kaikki muut

Tuntuuko teistä koskaan kummalta tehdä jotain itselle harvinaista ja huomata, että sadat tai tuhannet muutkin ovat juuri samalla hetkellä samoissa puuhissa?

Istuskelet aamuvarhaisella rannalla ja meri on mustanaan aamuvirkkuja surffareita. Eikö kukaan enää nukukkaan aamuisin pitkää?

Menet sunnuntaiaamuna klo 10 elokuviin ja elokuvasali pursuilee liitoksistaan. Onko aamuelokuvissa käynti kaikille muille ihan normijuttu?

Ajelet ennen aamuviittä lentokentälle. Tiet ovat hiljaisia, mutta lähtöhallissa tuntuu, että vähintään puoli kaupunkia onkin saapunut lenkokentälle seuraksesi. Minne kaikki ovat matkalla? Miksi juuri tänään, juuri nyt?

Menet tiistai-iltana teatteriin. Teatterin ovet imevät juhlapukuista teatterikansaa kuin musta-aukko konsanaan. Loppuun myydyn näytöksen jälkeen astut ihmisvirran mukana kadulle, mutta parin korttelin päässä on jo ihan hiljaista. Teatterissa oli lauantaitunnelma, kaduilla ihan tavallinen tiistai. Seuraavana aamuna mietit, miten tiistai-illan kulttuuriväki selviää keskiviikoista kunnialla.

Ajelet Utahissa keskellä aavikkoa. Tie kiemurtelee korkealle kalliolle, josta näkee pitkälle kaikkiin suuntiin. Näet vain kaksi muuta autoa. Jatkat matkaa määränpäähäsi, kanjonin näköalapaikalle, jonka ihmispaljous hämmentää. Mistä ihmeestä nämä kaikki ihmiset tulivat, kun tiellä ei näkynyt ketään? Ja miten ihmeessä kaikki nämä ihmiset löysivät tänne, kun itse kuulin paikasta vasta eilen?

Lista jatkuu loputtomiin...





Tämä oman elämänsä erityinen onkin suuremmassa mittakaavassa aika tavallinen. 

2 kommenttia:

  1. Täällä Suomessa liikutaan edelleenkin vain tyyliin ark.8-18.
    Monesti mieheni kanssa ihmetellään kun perjantaina iltasella kahdeksan jälkeen meidän omakotitaloalueella (pääkaupunkiseudulla) ei ketään näy pihoilla. Istuvatko kaikki television edessä lenkkimakkara ja olutpullo kädessä..
    Olisi mukavaa katsella, kuunnella ja haistella muitakin grillaajia itsemme lisäksi. Onneksi meidän lähi naapurimme ovat myös hyvin ulkoilmaihmisiä niin kesällä kuin talvella.
    Yövuoron jälkeen ympäri vuoden käyn koirieni kanssa meren rannalla kävelemässä, ketään muita ei juuri näy. Toki onhan se hienoa kauniina kesä aamuna kävellä pitkin rantaviivaa, vain minä ja koirani, uida ja ihailla kaunista auringon nousua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, istuvat saunan puhtaina katsomassa Putousta, ehkä :). Täällä toki vaikuttaa sekin, että asumistiheys on jotain ihan muuta luokkaa kuin Suomessa, mutta onhan USA melkoinen 24/7 yhteiskunta. Joku on aina jossain tekemässä jotain :).

      Mutta ah, tuollainen yksinäinen ranta-/ uintihetki kuulostaa täydelliseltä! Mäkin haluun!

      Poista