Saturday, July 11, 2015

Reissun huipulla

Vuosi sitten kolmas hääpäivämme huipentui (heh, kirjaimellisesti) auringonlaskuun Eiffel-tornista ihailtuna. Neljäntenä pistimme vielä paremmaksi ja kipusimme merenpinnan tasolta 3022 ft korkeuteen. Vuorenhuippumme löytyi Sewardin kaupungista ja oli nimeltään Mount Marathon.


Seward sijaitsee noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Anchoragesta. Matkalle mahtui myös muuta ihmeteltävää, kuten loukkaantuneiden villieläinten kuntoutuskeskus (Alaska Wildlife Conservation Center), jossa mekin piipahdimme tuhoisin seurauksin. Phill astui meinaan jättimäiseen biisonin kakkaan ja tuhosi lenkkarinsa. Paskamainen juttu, mutta onneksi Phill osasi repiä takaiskusta myös huumoria. Tuoksuvien muistojen lisäksi tutustuimme puistossa muunmuassa hirvi- ja karhukavereihin, jotka jäivät villissä vapaassa luonnossa tapaamatta. Enpäs muuten tiennytkään, että karhut käyttävät kaikkia neljää käpäläänsä syömiseen. Lammessa herkuttelevan karhun töllöttäminen oli aika kiehtovaa.


Sewardin kaupunki oli pieni ja symppis. Sen kupeesta löytyy Mount Marathonin lisäksi muunmuassa Exit Glacier ja Kenai Fjords National Park. Koska olimme nähneet matkallamme jo lukuisia jäätiköitä, valitsimme omaksi kohteeksemme Mount Marathonin, jonka huipulle jotkut todella reippaat kisavaat juosten joka vuosi heinäkuun neljäntenä. Respect! Minulta loppuisi kunto ja rohkeus, sillä rinne on jyrkin ikinä kapuamani vuori. Pelkästään meidän kipuamisen aikana pelastushelikopteri lensi vuorelle kolme kertaa pelastamaan pulaan joutuneita haikkaajia. 














Meidän haikkireittimme ei noudatellut juoksureittiä vaan kulki osan matkaa metsässä ja tiheissä puskissa. Jossain vaiheessa onnistuimme myös eksymään ja kiipesimme vuorelle loppujen lopuksi extrapitkää takareittiä pitkin. Mutta sepäs ei haitannut laisinkaan, sillä kiertoreittimme tarjosi huikaisevia maisemia ja loppujen lopuksi tiemme vei ihan huipullekin asti. Viimeisen mailin tai parin verran kuljimme paikoitellen lähes pystysuoralla sorarinteellä ja yritimme olla lipsumatta takaisin laaksoon. En voi vieläkään ymmärtää, miten Phill selvisi huipulle ja alas purjehduskengissä. En suosittele. En suosittele myöskään loppuun kulutettuja lenkkareita, joiden pohja on jotakuinkin sileä.








Mutta huipulle kiipeämistä kyllä suosittelen, sillä näky oli UPEA. Jos joskus menen Sewardiin vielä uudelleen, kipuan Mount Marathonille heti aamusta ja otan picnic eväät mukaan. Paras haikki ikinä. Toistaiseksi.

2 comments:

  1. Upeita maisemia!! Teillä on kyllä ollut loistava lomareissu. Itse en Alaskaa ole aikaisemmin mieltänyt lainkaan lomailukohteeksi mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Alaska on loistava aktiivilomakohde, mutta ymmärrän kyllä, että Suomesta käsin se ei ole ehkä ykkösvaihtoehto. Onhan meillä siellä Suomen Lappi ja Norja huomattavasti lähempänä.

      Delete