Saturday, August 13, 2016

Vaikeuksien kautta löhöilemään

Viime viikonloppuna kerkisinkin jo kehuskelemaan, että saimme viimein kuistimme löhöilysohvan aka daybedin valmiiksi. Homma venähti hieman, sillä kohtasimme matkalla muutamia enemmän ja vähemmän yllättäviä ongelmia.

Suurin ongelma oli tilanpuute. Meillä kun ei ole käytössä kunnon pihaa eikä varsinkaan oikeaa verstasta. Sänky tukipilareineen oli projektina vaativa ja fyysisestikin sen verran iso, että paremmat tilat ja kunnon työvälineet olisivat tulleet tarpeeseen.

Hieman samaan sarjaan menee myöskin ongelma numero 2. Mitoitimme sängyn tarkalleen kuistimme mittojen mukaan, mikä auheutti tietenkin hikoilua, tärinää ja tosielämän hyötyjoogaa kokoamisvaiheessa. Ihminen taipuu aika kummallisiin asentoihin silloin kun on pakko.


Tämä sänky ei muuten liiku kuistiltamme enää mihinkään.

Kolmas ongelma oli tuskaisen kuuma ja kuiva sää, joka teki työolosuhteista jotakuinkin epäinhimilliset. Ongelmia aiheutti myös liian kuiva puu, joka lohkeili helposti, sekä astiassa ja pinnoilla samantien kuivunut maali. Maalaus oli pakko ajoittaa aamun ensimmäisiin ja illan vikoihin tunteihin, mikä oli aikataulullisesti hieman haastavaa.

Neljäs ongelma oli Phillin selkä, joka sanoi yhtenä kauniina päivänä salilla poks ja oli viikon verran täysin yhteistyökyvytön.


Mutta valmista tuli ja nyt kelpaa makoilla! Patjana toimii extrasuuri memory foam koiransänky, joka on muuten vähintäänkin yhtä mukava kuin omakin sänkymme. Päällinen on irroitettavaa mallia ja sen voi pestä koneessa. Tyynyt ostimme halvalla Ikeasta ja niidenkin päälliset saa tarvitaessa irti ja pesukoneeseen. Ainoa keskeneräinen asia on aurinkosuojakangas, jonka aiomme viritellä tuonne ylös ja mahdollisesti myös sivuille verhojen tyyliin. Käytännön toteutus on yksityiskohtineen pieni kysymysmerkki, mutta eiköhän sekin vielä loksahda kohdilleen.

Patiomme on nyt kukkia ja istutuksia vaille valmis. Ajatuksena on istuttaa kuistille tomaattia ja yrttejä sekä hommata pieni sitruunapuu, mehikasveja ja iloisen värisiä kukkia. Jostain lennähti tuulen mukana pieni oranssi kukkanen, joka näytti kivalta harmaata väriä vasten. Harkitsemme myöskin aidan pitkän sivun maalausta, mutta saapi nähdä, miten sen kanssa käy.


Onneksi San Diegossa on vielä kesää jäljellä - arviolta noin 12 kuukautta.

8 comments:

  1. Toi on kyllä tosi hieno! Ja kun on vielä itse tehty, niin on aika ekstrahieno :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Läheltä katsottuna sänky on hieman rustic :D, mutta niinhän itse tehdyn kuuluu ollakin.

      Delete
  2. Nayttaa tosi kivalta! Pitikin kysya etta tuleeko tuohon joku sellanen verho, koska tuohon sopisi just sellanen :) Sitten kun ootte istutellu tomaatteja/yrtteja niin tuutko mulle istutus avuks? ;) On nimittain pitany jo pidemman aikaa mutta en tiia istuttamisesta yhtaan mitaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti! Joo, verho tulee tarpeeseen, kun tuohon meidän patiolle paistaa aurinko suunnilleen koko päivän. On pikkusen liian kuuma just nyt! Mä olen aikamoinen poropeukalo, mitä kasveihin tulee, mutta yritys oman kasvimaan suhteen on kova. Mä jaan sitten parhaat vinkit, kun opitaan eka ite (kantapään kautta). :D

      Delete
    2. Joo, voit kertoa kaikki does and don'ts sitten kun on omat mokat koettu :D Onko Phillilla kenties vihrea peukalo? Meilla on mun aitilla sellanen ja myos Robertin isalla, etta aika jannasti jaettu nama vihreat lahjat!

      Delete
    3. Meillä ei ole kummallakaan edes vihertävää peukaloa, mutta Phillin äiti on varsinainen puutarhanero. Sieltä saadaan aina parhaat vinkit ja kirjat luettavaksi.

      Delete