Tämä Fools Garden yhtyeen vanha hittikipale on soinut päässäni siitä asti kun päätimme ostaa patiollemme sitruunapuun. Enpä olisi arvanut Polarin musiikkiluokassa lauleskellessani, että jonain päivänä asuisin Kaliforniassa ja pihaltani löytyisi sitruunapuu. Check and check! Niin se elämä vie...
Sitruunoita puussa ei vielä ole, mutta myyjän mukaan pikkuinen puu on jo valmis hedelmien tuottamiseen ja ekat sitruunan raakileet saattavat ilmestyä puuhun ihan milloin tahansa.
Meistä kumpikaan ei ole kovin kummoinen viherpeukalo, mutta jos vain muistamme kastella puutamme ja tarjoamme sille ravitsevaa multaa, pitäisi luonnon huolehtia lopusta. Sitruunat tykkäävät suorasta auringonpaahteesta ja sitähän meidän patiollamme riittä ihan koko päivän.
Liikumme muuten selkeästi trendin harjalla sitruunapuuintoilumme kanssa. North Park Nurseryssa myytiin viime viikolla ei oota ja kerrottiin, että tarjonta ei ole pysynyt viime aikoina kysynnän matkassa. Nurseryn mukava henkilökunta lupasi kuitenkin soittaa heti, kun sitruunoita olisi taas tarjolla ja tänään puhelin vihdoin soi. Home Depotista olisi löytynyt hätähousuille sitruunapuita jo viime viikolla, mutta päätimme odottaa ja tukea mielummin paikallista pikkubisnestä.
Samaisesta nurserysta aiomme hakea vielä muitakin kasveja pientä patiotamme piristämään. Serranopippureita, habaneroja, yrttejä ja tomaatteja nyt ainakin. Laitan sitten aikanaa kunnon kuvia todistusaineistoksi. Siis jos ja kun onnistumme pitämään kasvit hengissä satokauteen asti.
I wonder how, I wonder why yesterday you told me 'bout the blue, blue sky and all that I can see is just a yellow lemon tree.
Melkoinen korvamato...
Laulun laulaja ei tainnut tosin olla elämäänsä ihan yhtä tyytyväinen kuin minä juuri tällä hetkellä.
Tervetuloa sitruunapuukerhoon ;) Täällä meidän alueella moisen istutus vaati vähän enemmän töitä: https://australiaan.wordpress.com/2015/02/23/sitruunapuu/
VastaaPoistaHeh, olette kyllä nähneet vaivaa sitruunanne eteen :D. Meidän patio on 100% kiveä (laattaa), joten sitruunapuu saa pysyä ikuisesti ruukussa. Mutta tämä onkin joku puolikääpiölajike, joka ei kasva koskaan minua pidemmäksi, eli eiköhän se onnistu. Meyer sitruunat ovat kyllä herkkua. Niitä ei saa täällä edes jokaisesta kaupasta, joten lajikkeen valitseminen oli helppoa.
PoistaOi, olen kade! Sitruunapuun kukkien tuoksu on aivan huumaavan ihana. Harmi, ettei se Suomen leveysasteilla oikein menesty...
VastaaPoistaTuota tuoksu asiaa en edes ajatellut! Yksi ihanuus lisää :). Tutkiskelin puuta hieman tarkemmin ja näyttää kovasti siltä, että se kukkii jo todella pian. Suomen oloihin sitruuna ei taida sopia muuta kuin sisätiloihin jonkun hienon valojärjestelmän kanssa. Hoito-ohjeissa luki ettei lämpötila saisi tippua alle nollan laisinkaan.
Poista