tiistai 19. heinäkuuta 2016

Ongelmaponi

Noin puolitoista vuotta sitten toteutin pidempiaikaisen haaveeni ja leikkasin hiukseni lyhkäisiksi. Tykästyin kerrostettuun A-malliin kovasti enkä oikeastaan edes kaivannut iänikuista ponnariani, vaikka huonon hiuspäivän sattuessa kohdalle (joka toinen päivä) olinkin aina pienoisessa kriisitilassa.

Viime keväänä iski kuitenkin kyllästys ja perinteinen vihreämmän ruohon syndrooma: Aloin kaipaamaan taas pidempiä hiuksia ja mahdollisuutta saada hiukset halutessani myös kiinni. Siitä alkoi tuskainen kasvatusurakka, jonka aikana olen inhonnut hiuksiani lähes päivittäin. Olin lopulta jopa niin epätoivoinen, että ajattelin palata 90-luvulle puoliponin kyydillä. Lopputulos oli kuitenkin sen verran huvittava, että tynkäinen puoliponi jäi (toistaiseksi) vain kokeiluksi.

Olen siis elänyt tässä jo pidempään hyvin hankalaa hiusvaihetta, kunnes viime viikolla se vihdoin onnistui: Hiukseni olivat viimeinkin tarpeeksi pitkät sivusykeröiseen ranskanlettiin ja perinteisempään pikkuponiin.



Voi sitä onnea! Lisäbonuksena lettikampauksen selkeästi nuorentava vaikutus. Lettipäässä minulta kysytään meinaan aina paperit.


Pikkuponin ja hattujen avulla jaksan sinnitellä vielä hetken, ennen kuin suuntaan kampaajalle hakemaan malliin jotain tolkkua. Se jää tosin nähtäväksi, kuinka pitkään odotusaikaan kärsivällisyyteni riittää. Itseni tuntien ei kovinkaan pitkään.

7 kommenttia:

  1. Kiva blogi sinulla. Löysin tän muutamia päiviä sitten,ja tässä onkin ollut vähän urakkaa lukea kaikki postaukset 😀 olen viihtynyt oikein hyvin ja jään odottelemaan jatkoa. Suomenkielesi näkyy säilyneen tosi hyvänä vaikka oot asunut jo niin kauan ulkomailla. Huvittaa miten joku voi ikävöidä Riksun asematunnelia. Toisaalta, se sentään on kunnon tunneli, päinvastoin kuin täällä rakkaassa naapurikaupungissa Hyvinkäällä 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tänne ja tykkäsit :). Kielitaidon säilymisen eteen pitää tehdä yllättävän paljon työtä, mutta tämä blogimaailma auttaa siinä urakassa kyllä hurjasti.
      Hih, ihan hyvin voisin lisätä myös Hyvinkään aseman ikävöitävien paikkojen listalle. Sinne tuli mentyä kavereiden kanssa joskus pienenä retkelle. Teillä oli sentään Anttila, joka puuttui Riksusta. Ja se joku burgeripaikka myös... :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ei kyllä pienintäkään muistikuvaa nimestä, mutta saattaa hyvin ollakin :D.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Vuosien saatossa opittua: kun et haluaisi hiusten kasvavan, saat juosta kampaajalla koko ajan. Kun taas kasvatat pitkiä hiuksia, niin ne eivät vain kasva....Kyllästyin itse 2 v. jälkeen hiusten kasvamattomuuteen ja leikkautin ne lyhyeksi ja sillä tiellä ollaan.

    Ellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Hiukset kasvaa hetkessä ulos mallistaan, mutta sitten se kasvu aina kummasti pysähtyy :). Otsiksen kanssa olen elänyt jo melkein 10 vuotta tässä kasvatus-leikkaus-rumbassa, mutta samat lainalaisuudet näyttävät pätevän koko päähän.

      Poista