Perjantaikuulumiset

perjantaisista blogipäivityksistä on tullut puolivahingossa tällaisia Heippa, mitä kuuluu? -postauksia. Eikä siinä kai ole mitään vikaa, joten jatketaan samaan malliin.

Tänään on ollut hymy herkässä. Töissä oli mukavan letkeä päivä ja sääkin oli ihanan kesäinen. Tässäpä siis viikon parhaat:

Tänään töistä palatessani minua odotti siisti koti. Phill oli tosin järkännyt muumimukikokoelmani uuteen uskoon:

Lasten suustakin on tullut taas kuultua yhtä sun toista. Tässä yksi show and tell koko komeudessaan ja kirjaimellisesti:

E: "This is Marie, she's from a movie. She's white and kinda dirty."
Miss Veera: "What movie is this white and dirty Marie from?"
E: "She's not white and dirty. Please don't call her that."
Miss Veera: "Oh, I'm terribly sorry. I crossed a line there." 

Jep, kuuluu kai kategoriaan, minä saan kutsua veljeäni/siskoani/kissaani/koiraani tyhmäksi, mutta kukaan muu ei.

Yhteinä päivänä käytiin myöskin tällainen keskustelu:

L: "Quick, call 911 doctor, my baby is sick."
J: "Yes, your baby is very hot. Does her bellybutton hurt?"
E: "We should probably measure how much she coughs. Ok, she coughs 85 dollars."

Yksi hauska elokuvakin tuli katsottua meidän paikallisessa indie-teatterissa, Kensington Cinemassa: My Life as a Zucchini. Vakava aihe, mutta toteutuksensa (ja ranskan kielen) vuoksi todellinen feel good -elokuva. Suosittelen!

Huomenna aamusta vielä töihin community collegelle ja sitten pääsen minäkin viikonlopun viettoon. Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus suunnata viimeinkin Anza Borregon aavikolle luonnonkukkia ihailemaan. Talven sateet ja tämän hetkiset helteet ovat saaneet aikaiseksi kukkaräjähdyksen, joka ohitti tänään jopa Trumpin toilailut ja päätyi (kuulemma, en tarkistanut) Washington Postin etusivulle. Siellä saattaa siis olla pari muutakin ihmistä. Onneksi aavikolla on myös paljon aavaa tilaa.

Hauskaa viikonloppua!